Robert Boyle: kemian ja fysiikan pioneeri, Boylen lain isä
Tutustu Robert Boyleen, 1600‑luvun kemian ja fysiikan pioneeriin ja Boylen lain isään — merkittävä luonnontutkija, joka muokkasi modernia tiedettä ja kokeellista metodia.
Robert Boyle FRS (25. tammikuuta 1627 - 31. joulukuuta 1691) oli 1600-luvun luonnonfilosofi, kemisti, fyysikko, keksijä ja Royal Societyn perustajajäsen.
Boyle syntyi Irlannissa englantilais-irlantilaiseen perheeseen. Hän oli Irlantiin vuonna 1588 saapuneen Corkin 1. jaarlin Richard Boylen neljästoista lapsi.
Nuoruus ja opiskelu
Robert Boylen varhaisvuodet sijoittuivat Lismoren seudulle Irlannissa, missä hän sai aatelisperheen poikana laadukkaan kasvatuksen. Hän vietti osan nuoruudestaan Englannissa ja matkusti myöhemmin Eurooppaan, missä hän perehtyi luonnontieteisiin ja filosofiiseen ajatteluun. Nuoruuden laaja sivistys ja taloudellinen riippumattomuus antoivat hänelle mahdollisuuden käyttää elämänsä tieteelliseen työskentelyyn ja kokeelliseen tutkimukseen ilman tarvetta viralliselle uralle tai palkkatyölle.
Tieteellinen menetelmä ja kokeellinen työ
Boyle oli keskeinen hahmo siirryttäessä spekulatiivisesta luonnonfilosofiasta kohti kokeellista tiedettä. Hän korosti toistettavien kokeiden ja tarkkojen mittausten merkitystä sekä halusi, että luonnontieteelliset väitteet perustellaan konkreettisilla havainto- ja koetuloksilla. Boyle teki lukuisia kokeellisia töitä erityisesti kaasujen ja ilman ominaisuuksien parissa.
Yksi hänen tunnetuimmista panoksistaan oli työ ilman ja tyhjiön (vacuum) tutkimuksessa. Boyle teki kokeita ilmanpaineen ja kaasun ominaisuuksien selvittämiseksi, ja kehitti yhdessä muiden kanssa parannuksia ilmamankeleihin ja -pumppuihin, joilla voitiin luoda osittainen tyhjiö laboratorio-olosuhteissa.
Boylen laki
Boylen kuuluisin tulos on niin sanottu Boylen laki, joka kuvaa kaasun paineen ja tilavuuden välistä yhteyttä vakion lämpötilan ja kaasumäärän vallitessa: paine ja tilavuus ovat kääntäen verrannolliset. Tämän havainnon hän julkaisi 1660–1662 tehdyissä kokeissaan teoksessa New Experiments Physico-Mechanical, Touching the Spring of the Air and its Effects. Laki tunnetaan joissain maissa myös nimellä Boyle–Mariotten laki, koska ranskalainen tutkija Edme Mariotte teki siihen liittyviä havaintoja itsenäisesti myöhemmin.
The Sceptical Chymist ja kemian merkitys
Vuonna 1661 Boyle julkaisi merkittävän kirjoituksen The Sceptical Chymist, jossa hän kyseenalaisti aikalaiskäsityksiä kemiallisista elementeistä ja korosti kokeellista lähestymistapaa kemiaan. Teoksessa hän vastusti perinteistä nelielementtiteoriaa (maa, tuli, vesi, ilma) ja Paracelsuksen traditioita, ja edisti käsitystä, että aine koostuu pienemmistä hiukkasista (corpuscles). Tämä työ on usein mainittu yhtenä modernin kemian syntyhetkenä.
Muut alat ja käytännön keksinnöt
Boyle teki myös kokeita lämmönsiirron, äänen ja elollisten organismien reaktioiden suhteen tyhjiöön sekä materiaalien kemialliseen käyttäytymiseen. Hänen työnsä kytkeytyi tiiviisti muiden aikalaistensa, kuten Robert Hooken, kokeelliseen toimintaan: Hooke oli mukana kehittämässä ilmamankelia ja mittalaitteita, joita Boyle käytti kokeissaan.
Uskonnollinen elämä ja perintö
Boyle oli hurskas protestantti ja kirjoitti myös teologisia tekstejä. Hän käytti varojaan hyväntekeväisyyteen ja tuki tiedettä ja uskonnon välistä keskustelua. Testamentissaan hän määräsi varoja mm. Boyle Lectures -luentosarjan perustamiseen, jonka tarkoituksena oli puolustaa kristinuskon järkiperusteita — nämä luennot alkoivat hänen kuolemansa jälkeen.
Kuolema ja jälkivaikutus
Robert Boyle kuoli Lontoossa 31. joulukuuta 1691. Hänen kokeellinen lähestymistapansa, kriittinen suhtautuminen perinteisiin oppeihin ja painotus toistettavissa olevaan tutkimukseen vaikuttivat voimakkaasti luonnontieteiden kehitykseen. Hänen nimensä on yhä kiinteä osa kemian ja fysiikan historian kertomusta: Boylen laki on edelleen yksi perustavimmista kaasujen käyttäytymistä kuvaavista laeista, ja hänen kirjallisuutensa sekä kokeelliset periaatteensa ovat esimerkkinä tieteellisestä metodista.
Lyhyt yhteenveto: Robert Boyle oli 1600-luvun keskeinen tiedemies, joka yhdisti kokeelliset menetelmät luonnonfilosofiaan ja auttoi muovaamaan modernin kemian ja fysiikan perusajatuksia. Hänen työnsä painotti empiiristä todistusaineistoa ja järkeväksi osoitettavissa olevaa selitystä luonnonilmiöille.

The Sceptical Chymist -teoksen (1661) nimiölehti.
Robert Boylen analyyttisen tieteen palkinnon mitali
Ura
Robert Boyle tunnetaan parhaiten Boylen laista.
Kun Robert Hooke oli nuori, Boyle palkkasi hänet instrumenttien tekijäksi ja avustajaksi. He jatkoivat yhteistyötään, kun Hooke otti vastuulleen Royal Societyn kokeet.
Tieteellinen tutkimus oli Boylen elämän pääpaino. Hän liittyi muiden samanhenkisten miesten kanssa ryhmään, joka kutsui itseään "Näkymättömäksi kollegioksi". Hän kuului siihen ryhmään, joka perusti Royal Societyn vuonna 1660.
Boyle oli alkemisti mutta myös ensimmäinen moderni kemisti. Hänen vuonna 1661 ilmestynyt kirjansa The Sceptical Chymist on tärkeä kemian historiassa.
Uskonnolliset intressit
Itä-Intian yhtiön johtajana Boyle käytti suuria summia kristinuskon leviämisen edistämiseen idässä. Hän tuki avokätisesti lähetysseuroja ja osallistui kustannuksiin, jotka aiheutuivat Raamatun tai sen osien kääntämisestä eri kielille.
Boyle kannatti politiikkaa, jonka mukaan Raamattua pitäisi olla saatavilla kansan kielellä, toisin kuin roomalaiskatolisen kirkon tuolloin harjoittama vain latinankielinen politiikka.
Etsiä