Shlomo Argov — Israelin suurlähettiläs; murhayritys 1982 joka laukaisi sodan
Shlomo Argov: Israelin suurlähettilään murhayritys 1982 ja sen dramaattiset seuraukset — syy Libanonin sotaan, elämäntarina ja diplomaattinen perintö.
Shlomo Argov, heprea: שלמה ארגוב, (14. joulukuuta 1929 – 23. helmikuuta 2003) oli tunnettu israelilainen diplomaatti. Hän toimi muun muassa Israelin suurlähettiläänä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kesäkuun 3. päivänä 1982 kolme palestiinalaista hyökkäsi Argovia vastaan Lontoossa ja yritti murhata hänet. Hyökkäystä käytettiin välittömänä esimerkkinä ja osittaisena perusteluna Israelin interventiolle Libanoniin, mikä johti laajempaan konfliktiin, joka tunnetaan nimellä Libanonin sota vuonna 1982.
Ura ja tausta
Argov oli uraauurtava kiinteästi Israelin diplomaattisessa palveluksessa. Hänellä oli pitkä kokemus ulkomaanedustusteista ja hän oli arvostettu virkamies, jonka tehtäviin kuului muun muassa suhteiden ylläpito Euroopassa ja kansainvälisissä pääkaupungeissa. Hänen asemapaikkansa Lontoossa teki hänestä näkyvän ja symbolisesti tärkeän edustajan Israelille lännessä.
Murhayritys Lontoossa
3. kesäkuuta 1982 Argovia ammuttiin Lontoon kaduilla. Hyökkääjiä oli kolme, ja heidän yhteytensä liitettiin Abu Nidal -järjestöön, joka oli ääri-islamistinen ja PLO:sta eronnut ryhmittymä. Argov haavoittui vakavasti ja sai vaikean aivovamman; hän selvisi hengissä mutta hänen terveytensä heikentyi pysyvästi. Tapaus herätti laajaa huomiota sekä Isrealissa että kansainvälisesti.
Seuraukset ja poliittinen merkitys
Argovin murhayritys toimi Israelin hallituksen seurausten hahmottamisen kannalta katalysaattorina. Israelin johto käytti hyökkäystä osana perustelua laajemmalle sotilaalliselle interventiolle Libanoniin, jonka tavoitteiksi ilmoitettiin muun muassa PLO:n voimien työntäminen pois sen rajan tuntumasta ja turvallisuuden palauttaminen pohjoisille alueille. Toukokuun–kesäkuun 1982 tapahtumat eskaloituivat nopeasti ja johtivat useisiin sotilaallisiin toimiin, poliittiseen kiistelyyn sekä kansainväliseen kritiikkiin. Libanonin sodan seuraukset olivat vakavat: sotatoimet, siviiliuhrit, pakolaisuus ja myöhemmät tapahtumat kuten Sabra ja Shatilan surmat nostivat kansainvälisen huomion konfliktin inhimillisiin kustannuksiin.
Argovin vammat ja loppuelämä
Hyökkäyksen jälkeen Argov jäi pysyviin vammaan; hän kärsi vakavasta aivovammasta ja vietti suuren osan loppuelämästään sairaanhoidossa ja toipumisessa. Vaikka hän jäi eloon, hänen terveytensä ei palautunut ennalleen. Argov kuoli 23. helmikuuta 2003.
Kiistat ja historiankirjoitus
Tapahtuman jälkivaikutukset ovat olleet kiistanalaisia. Vaikka Argovin ampuminen oli konkreettinen tekijä, joka vauhditti Israelin sotilaallista reagointia, historioitsijat ja poliittiset kommentaattorit ovat keskustelleet siitä, kuinka laajassa määrin hyökkäystä käytettiin oikeutuksena jo suunnitellulle tai harkitulle operaatiolle. Kansainvälinen yhteisö reagoi monin tavoin — osa valtioista tuomitsi hyökkäyksen, osa arvosteli Israelin sotilaallista vastausta ja sen vaikutuksia siviiliväestöön.
Merkitys
- Argovin tapaus osoittaa, miten yksittäinen väkivaltainen teko voi vaikuttaa geopoliittiseen päätöksentekoon ja johtaa laajempaan konfliktiin.
- Tapaus muistetaan niin Israelin ulkopolitiikan käännekohtana kuin esimerkkinä siitä, kuinka terrorismi voi muovata valtioiden reaktioita ja strategioita.
Varhainen elämä ja koulutus
Argov syntyi Jerusalemissa vuonna 1929. Hänen perheensä oli asunut Jerusalemissa seitsemän sukupolven ajan. Teini-ikäisenä hän liittyi Palmachiin, Haganahin eliittijoukkoihin. Vuosien 1947-1948 sisällissodan aikana Palestiinan mandaattivaltiossa hän haavoittui Safedin taistelussa. Kun Israel perustettiin ja vuoden 1948 arabien ja Israelin välinen sota alkoi, Argov liittyi Israelin puolustusvoimiin (IDF).
Vuonna 1950 hän suoritti asepalveluksensa ja lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Vuonna 1952 hän suoritti Georgetownin yliopistossa valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon. Opiskeluaikana hän työskenteli osa-aikaisesti Israelin suurlähetystössä. Tänä aikana hän tapasi tulevan vaimonsa Havan. Sen jälkeen hän lähti opiskelemaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Vuonna 1955 hän suoritti maisterin tutkinnon kansainvälisistä suhteista London School of Economicsissa.
Henkilökohtainen elämä
Argovilla ja hänen vaimollaan Havalla oli kolme lasta: poika Gideon ja tyttäret Yehudit ja Edna. Hava kuoli toukokuussa 2002.
Salamurhayritys
Kesäkuun 3. päivänä 1982 kolme miestä, Hussein Ghassan Said, Marwan al-Banna ja Nawaf al-Rosan, tulivat Argovin lähelle, kun tämä nousi autoonsa Dorchester-hotellin juhlien jälkeen Park Lanella Lontoossa. Toisen raportin mukaan neljä miestä lähestyi Shlomo Argovia. Said ampui Argovia päähän. Argov ei kuollut, mutta hän loukkaantui vakavasti. Hänet vietiin hyvin nopeasti neurologian ja neurokirurgian kansalliseen sairaalaan, jossa hänet vietiin erikoisyksikköön ja kirurgit tekivät hänelle hätäapuna aivoleikkauksen. Hän oli koomassa kolme kuukautta. Argov oli toinen niistä kahdesta israelilaisesta diplomaatista, joiden kimppuun hyökättiin kuukauden sisällä. Tämä oli syynä Israelin hyökkäykseen Libanoniin vuonna 1982.
Myöhempi elämä
Argov toipui koomasta ja hänet palautettiin Israeliin. Siellä hänet sijoitettiin Jerusalemin Hadassah-sairaalaan pysyväksi potilaaksi. Vaikka hän ei pystynyt liikkumaan, hän ymmärsi selvästi, mitä ympärillä tapahtui.
Kuolema
Argov kuoli Hadassah-sairaalassa vuonna 2003 73-vuotiaana hyökkäyksen vammoihin. Hän oli halvaantunut ja joutui 21 vuodeksi pysyvään sairaalahoitoon.
Etsiä