Shlomo Argov — Israelin suurlähettiläs; murhayritys 1982 joka laukaisi sodan

Shlomo Argov: Israelin suurlähettilään murhayritys 1982 ja sen dramaattiset seuraukset — syy Libanonin sotaan, elämäntarina ja diplomaattinen perintö.

Shlomo Argov, heprea: שלמה ארגוב, (14. joulukuuta 1929 – 23. helmikuuta 2003) oli tunnettu israelilainen diplomaatti. Hän toimi muun muassa Israelin suurlähettiläänä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kesäkuun 3. päivänä 1982 kolme palestiinalaista hyökkäsi Argovia vastaan Lontoossa ja yritti murhata hänet. Hyökkäystä käytettiin välittömänä esimerkkinä ja osittaisena perusteluna Israelin interventiolle Libanoniin, mikä johti laajempaan konfliktiin, joka tunnetaan nimellä Libanonin sota vuonna 1982.

Ura ja tausta

Argov oli uraauurtava kiinteästi Israelin diplomaattisessa palveluksessa. Hänellä oli pitkä kokemus ulkomaanedustusteista ja hän oli arvostettu virkamies, jonka tehtäviin kuului muun muassa suhteiden ylläpito Euroopassa ja kansainvälisissä pääkaupungeissa. Hänen asemapaikkansa Lontoossa teki hänestä näkyvän ja symbolisesti tärkeän edustajan Israelille lännessä.

Murhayritys Lontoossa

3. kesäkuuta 1982 Argovia ammuttiin Lontoon kaduilla. Hyökkääjiä oli kolme, ja heidän yhteytensä liitettiin Abu Nidal -järjestöön, joka oli ääri-islamistinen ja PLO:sta eronnut ryhmittymä. Argov haavoittui vakavasti ja sai vaikean aivovamman; hän selvisi hengissä mutta hänen terveytensä heikentyi pysyvästi. Tapaus herätti laajaa huomiota sekä Isrealissa että kansainvälisesti.

Seuraukset ja poliittinen merkitys

Argovin murhayritys toimi Israelin hallituksen seurausten hahmottamisen kannalta katalysaattorina. Israelin johto käytti hyökkäystä osana perustelua laajemmalle sotilaalliselle interventiolle Libanoniin, jonka tavoitteiksi ilmoitettiin muun muassa PLO:n voimien työntäminen pois sen rajan tuntumasta ja turvallisuuden palauttaminen pohjoisille alueille. Toukokuun–kesäkuun 1982 tapahtumat eskaloituivat nopeasti ja johtivat useisiin sotilaallisiin toimiin, poliittiseen kiistelyyn sekä kansainväliseen kritiikkiin. Libanonin sodan seuraukset olivat vakavat: sotatoimet, siviiliuhrit, pakolaisuus ja myöhemmät tapahtumat kuten Sabra ja Shatilan surmat nostivat kansainvälisen huomion konfliktin inhimillisiin kustannuksiin.

Argovin vammat ja loppuelämä

Hyökkäyksen jälkeen Argov jäi pysyviin vammaan; hän kärsi vakavasta aivovammasta ja vietti suuren osan loppuelämästään sairaanhoidossa ja toipumisessa. Vaikka hän jäi eloon, hänen terveytensä ei palautunut ennalleen. Argov kuoli 23. helmikuuta 2003.

Kiistat ja historiankirjoitus

Tapahtuman jälkivaikutukset ovat olleet kiistanalaisia. Vaikka Argovin ampuminen oli konkreettinen tekijä, joka vauhditti Israelin sotilaallista reagointia, historioitsijat ja poliittiset kommentaattorit ovat keskustelleet siitä, kuinka laajassa määrin hyökkäystä käytettiin oikeutuksena jo suunnitellulle tai harkitulle operaatiolle. Kansainvälinen yhteisö reagoi monin tavoin — osa valtioista tuomitsi hyökkäyksen, osa arvosteli Israelin sotilaallista vastausta ja sen vaikutuksia siviiliväestöön.

Merkitys

• Argovin tapaus osoittaa, miten yksittäinen väkivaltainen teko voi vaikuttaa geopoliittiseen päätöksentekoon ja johtaa laajempaan konfliktiin.
• Tapaus muistetaan niin Israelin ulkopolitiikan käännekohtana kuin esimerkkinä siitä, kuinka terrorismi voi muovata valtioiden reaktioita ja strategioita.

Hae kirjaimella