Tamara Karsavina – venäläinen ballerina ja baletin opettaja

Tamara Karsavina — venäläinen ballerina ja baletin opettaja; Ballets Russesin tähti, Royal Balletin ja Royal Academy of Dancen vaikuttaja sekä mentori Markovalle ja Fonteynille.

Tamara Platonovna Karsavina (10. maaliskuuta 1885 – 26. toukokuuta 1978) oli venäläinen ballerina, joka oli keskeinen hahmo 1900-luvun alkupuolen balettimaailmassa. Hän aloitti uransa keisarillisessa Venäjän baletissa (Mariinski) Pietarissa, missä hän sai klassisen baletin koulutuksen ja teki läpimurtonsa. Myöhemmin hän siirtyi Sergei Diagilevin johtamaan Ballets Russesiin, jonka solistina hän saavutti kansainvälistä mainetta.

Ura ja roolit

Karsavina oli tunnettu ilmaisullisesta tanssityylistään, herkkyydestään ja vahvasta näyttämöpresenssistään. Diagilevin ja koreografi Michel Fokinen yhteistyössä hän loi useita merkittäviä rooleja, jotka ovat jääneet baletin historiaan. Näihin kuuluvat muun muassa:

• nimirooli Tulilinnussa (The Firebird), jossa hän esitti baletin keskeistä naisroolia;
• ballerina baletissa Petrushkassa (Petrushka), joka korosti hänen draamallista kykyään;
• nuoren tytön rooli teoksessa Le Spectre de la Rose, jossa hänen ja Vaslav Nijinskyn yhteistyö oli erityisen vaikuttava.

Nämä roolit auttoivat määrittelemään modernin baletin estetiikkaa ja toivat Karsavinalle laajaa arvostusta Euroopassa.

Opettajana ja vaikuttajana

Asettuttuaan asumaan Hampsteadiin Lontooseen Karsavina siirtyi vähitellen näyttämöltä opetustyöhön. Hän opetti balettia ammattimaisesti ja tuli tunnetuksi taitavana opettajana ja koreografisena neuvonantajana. Hän oli mukana länsimaiseen balettikoulutukseen tuomassa venäläisen koulukunnan perinteitä: sävykkään port de bras'n, huolellisen linjan ja ilmaisullisen mimeerauksen.

Karsavina osallistui aktiivisesti brittiläisen baletin kehitykseen: hän oli mukana tukemassa The Royal Balletin syntyä ja oli myös yksi Royal Academy of Dancen (Royal Academy of Dance) perustajajäsenistä. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Dame Alicia Markova ja Dame Margot Fonteyn, joiden kautta Karsavinan opetuksella oli pitkäkestoinen vaikutus kansainväliseen balettiperintöön.

Kirjat ja opetusperintö

Karsavina dokumentoi kokemuksiaan ja menetelmiään kirjoissaan. Hän julkaisi muistelmansa Theatre Street (1930), jossa hän kertoo urastaan, työskentelystään Diagilevin kanssa ja elämästä Venäjällä ja ulkomailla. Myöhemmin hän julkaisi myös oppaan Classical Ballet: the flow of movement (1962), jossa hän tarkastelee klassisen baletin liikekieltä ja ilmaisun keskeisiä periaatteita. Nämä teokset ovat olleet arvokkaita lähteitä baletin historiasta ja opetuksesta kiinnostuneille.

Myöhäisvuodet ja perintö

Karsavina jatkoi opettamista ja neuvonantoa vielä pitkään eläkeiässä, ja hänen vaikutuksensa näkyy monissa myöhemmissä sukupolvissa balettitanssijoita ja -opettajia. Hän toimi linkkinä keisarillisen Venäjän balettiperinteen ja 1900-luvun länsimaisen baletin välillä, ja hänen korostamansa ilmaisu ja tekninen eleganssi ovat säilyneet osana nykypäivän balettikoulutusta. Tamara Karsavina kuoli vuonna 1978 93-vuotiaana, mutta hänen opetuksensa, kirjallisuutensa ja oppilaidensa kautta kulkeva perintö elää edelleen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Tamara Platonovna Karsavina?

K: Mistä Karsavina aloitti uransa ballerinana?

K: Missä balettiseurueessa Karsavina tanssi myöhemmin urallaan?

K: Mitä rooleja Karsavina loi?

K: Mitä Karsavina teki asettuuaan asumaan Hampsteadiin, Lontooseen?

K: Keitä olivat Karsavinan oppilaat?

Kysymys: Mitä Karsavinan kirjallisia teoksia hän kirjoitti?

Hae kirjaimella