Faustyna Kowalska

Elämäkerta

Faustina Kowalska, Jumalan armon palvelija, oli kolmas kymmenestä lapsesta. Hän syntyi köyhään perheeseen. Vuonna 1921 peruskoulun jälkeen hän aloitti työnteon elättääkseen perheensä. Samoihin aikoihin hän harkitsi kutsumusta katoliseen kirkkoon. Hän väitti, että Jumala itse kutsui häntä nunnaksi. Helena lähti Varsovaan ja haki useisiin pääkaupungin luostareihin, mutta hänet hylättiin joka kerta. Lopulta hänet hyväksyttiin Our Lady of Mercyn sisarten kongregaation luostariin. Hänet vihittiin nunnaksi 30. huhtikuuta 1926, ja hänen nimensä oli Sister Maria Faustina of the Blessed Sacrament.

Pyhä Faustina väitti käyneensä kiirastulessa. Hän sanoi myös nähneensä Jeesuksen ja Marian ja puhuneensa heidän kanssaan useita kertoja. Myöhemmin Jeesus paljasti hänen tarkoituksensa: levittää Jumalan armon hartautta. Helmikuun 22. päivänä 1931 Jeesuksen sanottiin ilmestyneen "jumalallisen laupeuden kuninkaana" valkoiseen vaatteeseen pukeutuneena. Hänen oikea kätensä oli kohotettu siunauksen merkiksi, ja toinen käsi kosketti vaatetta rinnan kohdalta. Vaatteen alta tuli kaksi suurta sädettä. Toinen säde oli punainen, toinen vaalea. Pyhä Faustina maalautti kuvan tästä näystä. Isä Michał Sopoćkon avulla hän jakoi kuvia Krakovassa ja Wilnossa, ja ihmiset alkoivat rukoilla niiden edessä. Pyhä Faustina kirjoitti päiväkirjaa. Hän teki sen siitä huolimatta, että hän ei osannut kirjoittaa juuri lainkaan. Päiväkirja julkaistiin myöhemmin nimellä Divine Mercy in My Soul: The Diary of St. Faustina. Pyhä Faustina halusi perustaa "kongregaation, joka julistaa Jumalan armoa maailmalle ja rukouksillaan hankkii sitä maailmalle".

Vuonna 1936 pyhä Faustina sairastui vakavasti. Tuolloin lääkärit arvelivat, että kyseessä saattoi olla tuberkuloosi. Hänet siirrettiin Pradnikin parantolaan. Hän vietti paljon aikaa rukoillen, lausuen jumalallisen laupeuden rukousrukouksen ja rukoillen syntisten kääntymyksen puolesta. Pyhän Faustinan kaksi viimeistä elinvuotta kuluivat hänen työskennellessään niin paljon kuin hän pystyi parantolakäyntien ja luostarissa sairaana vuoteessa vietetyn ajan välillä. Kesäkuussa 1938 hän ei enää pystynyt kirjoittamaan päiväkirjaan, ja kävi ilmeiseksi, ettei hän eläisi enää kauan. Pyhä Faustina kuoli 5. lokakuuta. Hänen hengellinen johtajansa, isä Sopoćko, jatkoi jo hyvin alkanutta tehtävää levittää jumalallisen laupeuden sanomaa. Pyhä Faustina ei ollut koskaan kyennyt perustamaan Jeesuksen toivomaa uskonnollista sääntökuntaa, mutta hän oli jättänyt selkeät säännöt tulevan yhteisön elämää varten, ja lopulta vuonna 1941 sääntökunta, joka nykyisin tunnetaan nimellä Jumalallisen laupeuden instituutti, perustettiin.

Huomautus: Kun puhutaan "uskonnollisesta sääntökunnasta", "kykenevästä perustaa" ja pyhästä sisar Faustinasta, tutustu osoitteessa Faustinum Association of Apostles of the Divine Mercy (Faustinuksen Jumalallisen laupeuden apostolien yhdistys), jossa on tietoa apostolisesta liikkeestä, joka on saanut alkunsa sisar Faustinaan karismasta ja Jumalallisen laupeuden sanomasta.

 
Helena Kowalskan syntymätodistus  

Kanonisaatio ja jumalallisen laupeuden sunnuntain käyttöönotto

Paavi Pius XI hyväksyi Jumalallisen laupeuden hartauden.

Paavi Pius XII edisti jumalallisen laupeuden hartautta.

Kardinaali Pacelli (josta tuli myöhemmin paavi Pius XII) puolusti Jumalallisen laupeuden hartautta harhaoppisia vastaan.

Paavi Pius XI ja paavi Pius XII, Pyhän Faustinan rippi-isä, hänen hengellinen johtajansa, hänen piispansa, Puolan kardinaali prinssi Adam Sapieha ja Pyhän kanslian prefekti kardinaali Ottaviani kannattivat kaikki Jumalan laupeuden hartautta.

Faustina julistettiin autuaaksi 18. huhtikuuta 1993 ja kanonisoitiin 30. huhtikuuta 2000.

Jumalallisen laupeuden sunnuntaita vietetään pääsiäisen toisena sunnuntaina (joka on ensimmäinen sunnuntai pääsiäisen jälkeen, oktaavin aikana).

"	[Pyhän Faustinan] viesti on todellakin sopiva ja terävä vastaus, jonka Jumala halusi antaa ihmisten kysymyksiin ja odotuksiin meidän aikanamme, jota leimaavat tulevat kauheat tragediat.	"
-Paavi Johannes Paavali II - Jumalallisen laupeuden sunnuntain saarna, sunnuntai 22. huhtikuuta 2001.

Se, että hänen Vatikaanin omaelämäkerrassaan siteerataan suoraan joitakin hänen Jeesuksen kanssa käymiään keskusteluja, erottaa hänet jonkin verran muista Jeesuksen ja Marian näkijöistä.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Pyhimysten kalenteri