Pääsiäinen – kristillinen juhla: merkitys, ajankohta ja perinteet

Tutustu pääsiäiseen: kristillisen juhlan merkitys, ajankohta ja perinteet — mistä nimi tulee, miten päivämäärä määräytyy ja miten kirkot viettävät sitä.

Pääsiäinen, jota kutsutaan myös nimillä ylösnousemuksen päivä ja pääsiäinen, on kristillinen juhlapäivä, jolla juhlistetaan Jeesuksen Kristuksen paluuta kuolleista. Kristityt uskovat, että se on vuoden pyhin päivä. Jotkut ihmiset, jotka eivät ole kristittyjä, viettävät sitä kulttuurisena juhlapäivänä.

Pääsiäistä ei vietetä joka vuosi samana päivänä. Tätä kutsutaan siirrettäväksi juhlaksi. Tällä hetkellä kaikki kristilliset kirkot ovat yhtä mieltä siitä, miten päivämäärä lasketaan. Pääsiäistä vietetään ensimmäisenä sunnuntaina ensimmäisen täydenkuun jälkeen, joka on 21. maaliskuuta tai sen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että sitä vietetään maalis- tai huhtikuussa. Se voi olla jo 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta. Läntiset kirkot, kuten roomalaiskatolinen kirkko, käyttävät gregoriaanista kalenteria, kun taas itäiset kirkot, kuten itäortodoksinen kirkko, käyttävät juliaanista kalenteria. Tämän vuoksi pääsiäisen juhlapäivä on erilainen näissä kahdessa kirkossa, vaikka tapa, jolla ne laskevat pääsiäispäivän, on samanlainen. Vuonna 2015 pääsiäistä vietettiin 5. huhtikuuta sekä gregoriaanisen että juliaanisen kalenterin mukaan. Vuonna 2019 pääsiäistä vietettiin 21. huhtikuuta.

Sana "pääsiäinen" on johdettu muinais-saksalaisen kevään jumalatar Eastrasta. Hänen juhlansa oli kevätpäiväntasauksen aikaan. Pääsiäisen ranskankielinen sana Pâcques tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa pääsiäisjuhlaa, juutalaisten juhlapäivää, jota vietetään suunnilleen samaan aikaan vuodesta.

Merkitys kristinuskossa

Pääsiäinen on kristinuskossa keskeisin juhla. Se merkitsee Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta tapahtuvaa sovitusta ja voittoa synnistä ja kuolemasta. Monissa kirkkokunnissa pääsiäisen sanoma korostaa toivoa, uutta elämää ja Jumalan armoa. Pääsiäiseen liittyy laaja liturginen valmistautuminen, josta tunnetuimpia ovat paasto ja hiljentymisen jaksot, kuten paastonaika eli laskiainen ja pitkäperjantai, sekä pääsiäisyön jumalanpalvelukset.

Ajankohta ja laskeminen

Pääsiäisen ajankohta lasketaan ns. paschal-kalenterin mukaan: pääsiäissunnuntai on ensimmäinen sunnuntai ensimmäisen täysikuun jälkeen 21. maaliskuuta tai sen jälkeen. Tästä seuraa, että pääsiäinen voi olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Laskenta tunnetaan latinankielisellä nimellä computus. Koska läntiset kirkot käyttävät gregoriaanista ja monet itäiset kirkot juliaanista kalenteria, pääsiäisen päivämäärä voi poiketa eri kirkkokunnissa.

Pyhä viikko ja jumalanpalvelukset

Pyhä viikko (hiljainen viikko) alkaa palmusunnuntaista, jolloin muistellaan Jeesuksen saapumista Jerusalemiin. Tärkeitä päiviä ovat:

• Palmusunnuntai – juhlistetaan Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin;
• Kiirastorstai – muistetaan viimeistä ehtoollista ja Jeesuksen käskyä rakastaa lähimmäistä;
• Pitkäperjantai – Jeesuksen ristinkuoleman muistopäivä, usein hyvin vakava ja hiljainen jumalanpalveluspäivä;
• Pääsiäisyön ylösnousemusmessu – yöllä tai aamunkoitteessa vietetään ilosanomaa Jeesuksen voitosta kuolemasta.

Kirkoissa on monenlaisia liturgisia tapoja: kauniit ehtoolliset, kantaatit, ristinpalvelukset ja ylösnousemuksen juhlallisuudet kuuluvat pääsiäiseen.

Perinteet ja tavat Suomessa

Pääsiäisperinteet Suomessa yhdistävät kristillisen merkityksen ja kansanperinteet. Tunnetuimpia ovat:

• Virpominen – lapset pukeutuvat usein pääsiäisnoidiksi ja käyvät virpomassa eli tervehtimässä kantamalla koristeltuja pajunoksia, joilla toivotetaan hyvää ja saadaan usein pieniä palkintoja tai herkkuja;
• Mämmi – perinteinen suomalainen pääsiäisherkku, erityisesti jälkiruokana, usein kerman ja sokerin kanssa tarjottuna;
• Pääsiäismunat – munien maalaaminen ja suklaamunien etsiminen kuuluvat moniin perheisiin ja antaa pääsiäiselle leikkisän puolen;
• Koristelut – pääsiäispuput, tiput ja pääsiäisoksat ovat yleisiä koristeita kodeissa;
• Pääsiäiskokot ja -tulien sytyttäminen – paikallisina tapoina monin paikoin Pohjoismaissa, ajoittain myös Suomessa;
• Ruokailuperinteet – lammas ja muut keväiset ruoat ovat suosittuja, lisäksi eri perheillä on omia alueellisia erikoisuuksia.

Symbolit

Pääsiäiseen liittyviä yleisiä symboleita ovat muna (uusi elämä), tipu (uusi alkava elämä), lammas (Kristus, Jumalan Karitsa), risti (kärsimys ja sovitus) sekä valo (yllättävä ja voittoisa ylösnousemus). Monet näistä symboleista ovat sekä liturgisia että kansanomaisia.

Kulttuurinen merkitys ja vapaa-aika

Monille ihmisille pääsiäinen on myös kevään merkkipaalu ja lepoaikaa. Useissa maissa pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä ovat pyhäpäiviä ja koulut ja monet yritykset ovat suljettuina. Pääsiäinen on aikaa perheille, yhteisille aterioille ja kevätretkille.

Etymologia

Sana pääsiäinen ja sen vastineet monissa kielissä kytkeytyvät eri perinteisiin. Englannin "Easter" yhdistetään muinaiseen germaaniseen jumalattareen Eostre/Eastre, kun taas esimerkiksi ranskankielinen Pâcques ja monet muut eteläiset muodot ovat peräisin kreikankielisestä sanasta, joka liittyy hepreaksiin Pesach (eli juutalaiseen pääsiäiseen, Pesahiin). Tämä heijastaa historiallista yhteyttä juutalaisen pääsiäisen aikaan sijoittuviin tapahtumiin Uudessa testamentissa.

Yhteenveto

Pääsiäinen on sekä syvästi uskonnollinen että monella tapaa kansallinen ja perhekeskeinen juhla. Sen keskeinen sanoma on ylösnousemuksen tuoma toivo ja uuden elämän lupaus. Samanaikaisesti pääsiäinen tuo mukanaan monia iloisia ja värikkäitä tapoja, herkkuja ja keväisiä symboleita, jotka rikastuttavat sekä kirkollista että maallista juhlintaa.

Tavat ja perinteet

Pääsiäistä vietetään Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa monin eri tavoin. Useimmilla näistä juhlista ei ole mitään tekemistä juhlapyhän kristillisen merkityksen kanssa. Nämä juhlat liittyvät enemmänkin muinaisen Saksan pakanallisiin juhliin. Lapsille annetaan koreja, jotka täytetään karkilla. Munat koristellaan ja piilotetaan, jotta lapset löytäisivät ne, jotka "pääsiäispupu" oletettavasti laski. Ihmiset pukeutuvat uusiin vaatteisiin ja menevät kirkkoon. Vaihdetaan onnittelukortteja. Valkoisen talon nurmikolla järjestetään pääsiäismunakierros pääsiäisen jälkeisenä päivänä. Pienet lehdettömät puut tai oksat kannetaan sisätiloihin ja koristellaan värillisillä munilla, paperikoristeilla ja valoilla. Joissakin ostoskeskuksissa lapset pääsevät tapaamaan pääsiäispupuksi pukeutunutta aikuista. Pakastettuja tulppaaneja, hyasintteja ja liljoja annetaan lahjaksi. Pääsiäispäivän jälkeen pidetään viikon mittaisia lomia, jolloin perheillä on mahdollisuus vierailla kaukana asuvien sukulaisten luona. Amerikassa monet perheet lähtevät pohjoisten osavaltioiden kylmyydestä etelän huvipuistoihin tai aurinkorannoille. Amerikkalaisten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden kevätloma ajoittuu yleensä pääsiäisen aikoihin.

Pääsiäismunat ja tavallinen pupu

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on pääsiäinen?

K: Milloin pääsiäinen vietetään?

K: Miten eri kirkot laskevat, milloin pääsiäistä tulisi viettää?

K: Mitä muita tapahtumia tapahtuu pääsiäisen aikaan?

K: Mistä sana "pääsiäinen" tulee?

Kysymys: Minä vuosina pääsiäistä vietettiin/juhlitaan 5. huhtikuuta ja 21. huhtikuuta?

Hae kirjaimella