Priki on purjelaiva, jossa on kaksi nelikulmaista mastoa. Purjehduksen aikakaudella prikkoja pidettiin nopeina ja ketterinä. Niitä käytettiin sekä sota- että kauppa-aluksina. Vielä purjehdusajan päättymisen jälkeenkin niitä käytettiin koulutusaluksina. Priki oli yksi pienemmistä kaksimastoisista purjelaivoista. Ne olivat suosittuja 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Briggit jäivät pois käytöstä höyrylaivojen tulon myötä, koska ne vaativat pieneen kokoonsa nähden suhteellisen suuren miehistön. Niitä oli myös vaikea purjehtia tuuleen päin. Niitä ei pidä sekoittaa briganttiiniin, jonka takilointi on erilainen (brigantissa on gaffitakiloitu suurpurje, kun taas brigissä on neliönmuotoinen suurpurje ja lisäksi gaffitakiloitu spankeri suurpurjeen takana). Priki eroaa kolmimastoisesta aluksesta, koska siinä on vain kaksi mastoa.

Historia

Prikit kehittyivät 1600–1700-lukujen taitteessa vastaamaan tarvetta nopeille ja ketterille aluksille, jotka sopivat sekä kauppa- että sotatoimiin. Ne saavuttivat suurimman suosion 1700- ja 1800-luvuilla, kun meriliikenne ja sotaelinkeino vaativat liikuteltavia ja suhteellisen nopeita yksiköitä. Teollinen vallankumous ja höyryvoiman yleistyminen 1800-luvun puolivälin jälkeen vähensivät prikkien merkitystä kaupallisessa liikenteessä, mutta monet laivat palvelivat edelleen koulutus-, partio- ja hävittäjärooleissa ennen kuin vanhat purjelaivat korvattiin kokonaan.

Takilointi ja rakenne

Tyypillisessä prikissä molemmat mastot (etumasto eli fokkamasto ja takamasto eli suurmasto) kantavat pääosin neliönmuotoisia purjeita: kursseja, topsaileja, topgallantteja ja usein rooleja. Takamastossa on tavallisesti lisäksi gaff-tyyppinen spankeri eli suurpurjeen takana oleva fore-and-aft-purje, joka auttaa kapellin ohjattavuudessa. Runko on puuta ja muotoiltu suoraviivaisen nopeaksi, usein suhteellisen matalalla syväyksellä, jotta alus olisi ketterä ja sopisi myös rannikkoliikenteeseen.

Rakenteellisesti prikit olivat usein 20–45 metriä pitkiä ja kantavuudeltaan muutamasta sadasta tonnista ylöspäin, riippuen käyttötarkoituksesta. Sotalaivoina prikit saattoivat kantaa noin 10–20 tykkiä, kaupallisina aluksina taas tilaa rahtille ja matkustajille.

Käyttö ja roolit

  • Kauppaliikenne: prikit toimivat nopeina rahtialuksina ja postilaivina, erityisesti reiteillä joissa vaadittiin nopeutta ja hyvää reagointikykyä.
  • Sotatoimet ja privaatti-isku: kevyenä sotalaivana prikit toimivat väyläpartioina, eskortteina ja privaattialuksina, usein varustettuina kanuunoilla.
  • Koulutusalus: purjehduskulttuurin hiipuessa jotkut prikit muuttuivat koulutus- ja harjoitusaluksiksi, joissa opetettiin perinteisiä purjehdustaitoja.

Purjehdusominaisuudet ja taktiikka

Prikit olivat erinomaisia myötätuulisissa ja sivutuulisissa oloissa: ne pystyivät usein kulkemaan nopeasti ja tasaisesti pitkillä lenkeillä. Neliöpurjeistus tekee niistä kuitenkin vähemmän tehokkaita kun on purjehdittava lähellä tuuleen (close-hauled) — tällöin tulo- ja kulmaväännöt ovat rajoitetummat verrattuna fore-and-aft-takiloinnin aluksiin. Myös sarja neliöpurjeita vaatii runsaasti miehistöä hoito- ja käännöstilanteissa, minkä vuoksi priki ei ollut taloudellisin vaihtoehto aluksille, joissa miehistökulut haluttiin minimoida.

Priki vs. briganttiini

Käytännössä ero on takiloinnissa: prikissä molemmat mastot ovat pääosin neliöpurjeistettuja, kun taas briganttiinissa etumasto on neliöpurjeistettu ja suurmasto on pääasiassa fore-and-aft (gaff)-takiloitu. Terminologia on historiallisesti ja alueellisesti vaihtelevaa — esimerkiksi sanontoja kuten "hermaphrodite brig" tai erilaiset käännökset on käytetty kuvaamaan välimuotoja — mutta tekninen ero perustuu siihen, kuinka suurpurje on takiloitu.

Mahdollisuudet ja rajoitukset

Prikin vahvuuksia ovat sen nopeus kohtuullisella kokoluokalla, monikäyttöisyys ja hyvä kantavuus suhteessa aluksen kokoon. Rajoituksina ovat suuri miehistötarve, vähemmän tehokas kulku tuuleen päin ja ylläpitokustannukset puualuksena. Nämä tekijät osaltaan selittävät prikkien vähenemistä kaupallisessa liikenteessä 1800-luvun loppuun mennessä.

Nykyinen merkitys

Tässä päivässä alkuperäisiä torneja prikkejä on vain vähän jäljellä; osa historiallisista prikeistä on säilynyt museolaivoina tai niistä on rakennettu moderneja replikoita opetustarkoituksiin, elokuvatuotantoihin ja purjehduskoulutukseen. Prikin perintö näkyy kuitenkin edelleen purjelaivastojen kehityksessä ja perinteisten takilointitapojen opettelussa.

Yhteenvetona: priki oli monipuolinen ja nopea kaksimastoinen purjelaiva, joka palveli niin kauppa- kuin sotatarpeitakin 1700–1800-luvuilla. Sen ominaisuudet tekivät siitä arvokkaan aikansa aluksen, mutta tekninen kehitys ja höyryvoiman yleistyminen vähensivät sen käytön suosiota.