Maria Amalia: Saksin herttuatar ja Espanjan kuningatar (1724–1760)

Maria Amalia (1724–1760) — Saksin herttuatar ja Espanjan kuningatar, sivistynyt vaikuttaja, joka jätti merkittävän arkkitehtonisen perinnön ja ainutlaatuisen paikan Espanjan historiassa.

Maria Amalia (24. marraskuuta 1724 – 27. syyskuuta 1760) oli Wettinin sukuun kuuluva Saksin herttuatar, joka tuli tunnetuksi sekä Napolin kuningattarena että lyhyen aikaa Espanjan kuningattarena. Hän oli Charlesin puolisona Napolissa ja, veljensä puolison kuoltua, myös Espanjan hovivaimo ja kuningatar.

Wettinin sukuun syntynyt Maria Amalia kasvoi Dresdenissä ja sai huolellisen aatelisperheen kasvatuksen. Hän oli Augustus III:nen ja Maria Josephan tytär, ja jo nuorena hänelle annettiin koulutusta, joka painotti kielen, musiikin ja taiteiden tuntemusta sekä hovitapojen hallintaa.

Avioliitto ja asema Napolissa

Maria Amalia meni naimisiin Bourbonin suvusta olevan Charlesin kanssa, joka oli aikaisemmin ottanut vastaan Napolin ja Sisilian kuninkaan arvon. Avioliitto vakiinnutti dynastisia suhteita ja toi Maria Amalian merkittävään rooliin eteläitalialaisessa hovissa. Napolissa hänet tunnettiin sivistyneenä ja vaikutusvaltaisena kuningattarena, joka tuki hovielämän kulttuuria, musiikkia ja uskonnollisia instituutioita.

Kulttuurin ja arkkitehtuurin suojelija

Maria Amalia tunnettiin kiinnostuksestaan taiteisiin ja arkkitehtuuriin. Hän osallistui hovin kulttuurielämään, edisti taidekokoelmien hankintaa ja tuki rakennushankkeita, joiden tarkoituksena oli modernisoida hovin asuinympäristöä ja julkisia tiloja. Hänen ja miehensä paras vaikutus näkyi esimerkiksi suurissa palatsi‑ ja museohankkeissa sekä hovipiirien suosion kohottamisessa taiteiden suojelualueena.

Espanjan kuningattarena

Vuonna 1759, kun Espanjan kuningas Espanjan kuningas Ferdinand VI: kuoli ilman perillistä, Maria Amalian aviomies peri Espanjan kruunun ja matkasi sinne hallitsemaan. Maria Amaliasta tuli näin Espanjan kuningatar, mutta vain lyhyeksi ajaksi: hän kuoli vuonna 1760 noin vuoden kuluttua Espanjan kruunustaastamisesta. Tämän vuoksi häntä muistetaan yhtenä Espanjan historian lyhytaikaisimmista kuningattarista.

Perhe ja henkilökohtainen elämä

Maria Amalia sai avioliitostaan useita lapsia, joista monet saivat myöhemmin merkittäviä asemia Euroopan dynastioissa. Henkilökohtaiselta luonteeltaan hänet kuvailtiin sivistyneeksi, uskonnolliseksi ja hovietiketin tuntevaksi naiseksi, joka pyrki yhdistämään oman saksalaisen kasvatuksensa eteläisen hovikulttuurin kanssa.

Kuolema ja perintö

Maria Amalia kuoli 27. syyskuuta 1760. Vaikka hänen aikaansa Espanjan kuningattarena oli lyhyt, hänen vaikutuksensa Napolin hovin kulttuuriin ja arkkitehtuuriin säilyi pidempään. Hän jätti jälkeensä maininnan hovin suojelijana, joka edisti taiteita ja tuki merkittäviä rakennus‑ ja museohankkeita adoptiomaassaan.

Merkitys: Maria Amalia edustaa 1700‑luvun eurooppalaista hovinainen‑archetyyppiä: kansainvälisesti kytkeytyvää, kasvatuksellisesti vahvaa ja kulttuurisesti aktiivista kuningatarpuolisoa, jonka vaikutus näkyi erityisesti taiteiden ja arkkitehtuurin tukemisessa.

Avioliitto

Vuonna 1737 Maria Amalia kihlautui Napolin ja Sisilian kuninkaan, Espanjan tulevan Kaarle III:n kanssa. Avioliitto vahvistettiin 31. lokakuuta 1737. Seuraavana vuonna 1738 Maria Amalia avioitui 14-vuotiaana kuningas Kaarle kanssa Gaetassa 19. kesäkuuta, sillä saman vuoden toukokuussa oli pidetty sijaishäät, joissa hänen veljensä, Saksin Fredrik Kristian edusti Kaarlea.

Napolin kuningatar

Pariskunta asui Napolissa ja oli hyvin tyytyväinen. Pyhä istuin suhtautui avioliittoon myönteisesti, ja se merkitsi käytännössä Kaarlen ja Pyhän istuimen välisen diplomaattisen erimielisyyden päättymistä. Juhlallisuudet kestivät 3. heinäkuuta asti. Maria Amalia oli hyvin sivistynyt nainen, ja hänellä oli tärkeä rooli Casertan palatsin sekä Porticin palatsin, Teatro di San Carlon, Capodimonten palatsin ja Napolin kuninkaallisen palatsin rakentamisessa. Hän myös teki tunnetuksi napolilaista posliinia Capodimonten posliinitehtaassa vuonna 1743. Maria Amalia suojeli myös säveltäjä Gian Francesco Fortunatia, joka oli Napolin hovin suosikki. Hän ja Kaarle saivat lopulta 13 lasta.

Espanjan kuningatar

Vuoden 1758 lopulla Kaarlen velipuoli Ferdinand VI:lla oli samoja masennusoireita kuin hänen isällään. Ferdinand menetti uskollisen vaimonsa, Portugalin Barbaran elokuussa 1758 ja vaipui syvään aamuun tämän vuoksi. Hän nimesi Kaarlen perillisekseen 10. joulukuuta 1758 ennen kuin hän lähti Madridista Villaviciosa de Odóniin, jossa hän kuoli 10. elokuuta 1759. Kaarle julistautui näin Espanjan kuninkaaksi nimellä Kaarle III ja hänet adikaattiin Napolin kuninkaaksi, koska hän ei voinut yhdistää kolmea kuningaskuntaa: Espanjaa, Napolia ja Sisiliaa.

Samana vuonna he lähtivät Napolista Madridiin ja jättivät kaksi lastaan Casertaan. Hänen kolmannesta pojastaan tuli Sisilian kahden Sisilian Ferdinand I, kun taas hänen vanhempaa veljeään Infante Kaarlea valmisteltiin Espanjassa Espanjan kruunun perimistä varten. Hänen vanhin poikansa, Calabrian herttua, oli kehitysvammainen, joten hän ei voinut periä kruunua.

Kaarle ja hänen vaimonsa saapuivat Barcelonaan 7. lokakuuta 1759. Espanjassa asuessaan Maria Amalia teki jälleen kerran paljon kuninkaallisten residenssien parantamiseksi, kun ne sisustettiin uudelleen, ja perusti toisen posliinitehtaan Buen Retiroon. Suosittu kuningatar kuoli tuberkuloosiin pääkaupungin ulkopuolella sijaitsevassa Buen Retiro -palatsissa tupakoituaan paljon. Hänet haudattiin El Escorialin kuninkaalliseen kryptaan.

 

Napolin Maria Amalian allekirjoitus vuonna 1753.  

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka oli Maria Amalia Saksinpoika?

K: Milloin hän eli?

Kysymys: Mitä tapahtui, kun hänen lankonsa Ferdinand VI kuoli?

K: Oliko hän sivistynyt nainen?

K: Kuinka kauan hän hallitsi kuningatar-konsortiona?

K: Kuka oli hänen miehensä?

Hae kirjaimella