Britannian kotikaarti (Home Guard) 1940–44 – II maailmansodan vapaaehtoiset

Britannian kotikaarti oli Britannian armeijan puolustusjärjestö toisen maailmansodan aikana. Se perustettiin alkujaan nimellä Local Defence Volunteers (LDV) keväällä 1940 vastauksena Saksan mahdolliseen maihinnousuun, ja nimettiin pian uudelleen Home Guardiksi. Kotikaarti oli toissijainen puolustuslinja, jonka tarkoituksena oli estää natsijoukkojen hyökkäys ja tukea varsinaista armeijaa maassa.

Kotikaarti oli olemassa vuosina 1940–1944 ja kasvoi nopeasti: huipussaan siihen kuului noin 1,5 miljoonaa vapaaehtoista. Jäseniä olivat usein miehet, jotka eivät voineet liittyä varsinaiseen asepalvelukseen — esimerkiksi iäkkäät, heikentyneen terveydentilan vuoksi kelpaamattomat, kotiin sidotut perheenisät tai työssä sellaisissa elintärkeissä ammateissa (ns. reserved occupations), joiden vuoksi he olivat poissa varsinaisesta intistä. Tästä syystä kotikaartia kutsuttiin leikillisesti usein "isän armeijaksi".

Tehtävät ja toiminta

Kotikaartin tehtävät muuttuivat ja laajenivat sodan aikana. Keskeisiä tehtäviä olivat muun muassa:

  • rannikkojen ja satamien vartiointi sekä valmius torjua maihinnousuyrityksiä;
  • varautuminen ilmavoimien laskuvarjojääkäreiden kaltaisiin uhkiin ja paikallisten tiedustelupartioiden ylläpito;
  • teollisuuslaitosten, kuten tehtaita, sekä lentokenttien ja muun tärkeän infrastruktuurin valvonta;
  • siltojen ja teiden turvaaminen ja tarvittaessa niiden tuhoaminen vastustajan etenemisen hidastamiseksi;
  • avustavat tehtävät, kuten ilmapuolustuksen tukeminen, sota-ajan logistiikka ja tiedustelu.

Organisaatio, varustus ja koulutus

Alussa kotikaartin varustus ja aselajit olivat puutteellisia: jäsenet käyttivät usein omia metsästys- ja ampuma-aseitaan, siviilivaatteita ja merkkikaistaleita. Organisaation vakautuessa sille annettiin parempaa varustusta ja sotilaallista koulutusta: kyettiin hankkimaan mm. STEN-konepistooleja, yleisaseita ja myöhemmin myös panssarintorjuntavälineitä kuten PIAT-ilma-aseita. Myös univormut vakioitiin khakin sävyihin ja yksiköt kuuluivat paikallisesti organisoituihin pataljooniin ja komppanioihin.

Koulutus oli alussa verraten kevyttä, koska monet jäsenet palvelivat osa-aikaisesti ja yhdistäen kotikaartitehtävät siviilityöhönsä. Kuitenkin sodan edetessä sota-ajan vaatimuskehykset, harjoitukset ja yhteistoiminta siviili- ja sotilasviranomaisten kanssa paranivat huomattavasti.

Toimintahistoria ja perintö

Kotikaarti ei koskaan joutunut torjumaan laajamittaista maihinnousua, joten se ei kokenut suuria taistelukohtaamisia saksalaisia joukkoja vastaan. Kun maihinnousun uhka väheni ja liittoutuneiden asema vakiintui, kotikaarti alettiin asteittain purkaa ja sen jatkotoiminta lopetettiin vuonna 1944. Sotien jälkeen kotikaartin kuva jäi elämään brittien kansallistietoisuudessa.

Kotikaartin perintö näkyy muun muassa kulttuurissa ja muistelutyössä: sen arkea ja henkilöhahmoja käsiteltiin laajasti komediasarjassa Dad's Army, ja nykyään kotikaartiin liittyviä muistoesineitä, valokuvia ja kertomuksia säilytetään museoissa ja arkistoissa. Lisäksi kotikaartin toimintatavat ja paikallisjoukkojen merkitys sotaaikana ovat kiinnostaneet historian harrastajia ja uudelleenryhmittymiä ympäri maailmaa.

Historia

Kotikaartin alkutaipaleen jäljittää yleensä kapteeni Tom Wintringham. Palattuaan Espanjan sisällissodasta Wintringham kirjoitti kirjan How To Reform The Army. Siinä hän kirjoittaa siitä, miten Britannia voisi tehdä jotain samankaltaista kuin Espanjan kansainväliset prikaatit sisällissodassa. Vaikka kirja sai hyvän vastaanoton, monet sen ehdotuksista jätettiin tuolloin huomiotta. Tämä johtui siitä, että Euroopan jännitteet eivät näyttäneet todennäköisesti kärjistyvän sodaksi.

Erinäisten tapahtumien jälkeen Anthony Eden, silloinen sotaministeri, piti radiolähetyksen 19. toukokuuta 1940. Hän pyysi vapaaehtoisia liittymään paikalliseen puolustusjoukkoon, kuten sitä aluksi kutsuttiin. Alun perin sille annettiin tehtäviä, jotka eivät liittyneet taisteluun. Se toimi eräänlaisena "aseistettuna poliisina". Jäsenten valitusten jälkeen hallitus kuitenkin salli sen "viivyttää ja estää" vihollisen etenemistä. Tämä tarkoitti lähinnä kouluttamattomien ja huonokuntoisten, vanhoilla aseilla varustettujen ihmisten asettamista koulutettuja joukkoja vastaan. Myöhemmin sodan aikana se nimettiin pääministeri Winston Churchillin painostuksesta uudelleen kotikaartiksi. Jos natsit olisivat ylittäneet kanaalin, kotikaarti ei olisi pysäyttänyt saksalaisia kovin pitkään.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Britannian kotikaarti?


V: Britannian kotikaarti oli Britannian armeijan puolustusjärjestö toisen maailmansodan aikana.

K: Mikä oli British Home Guardin tarkoitus?


V: Britannian kotikaartin tarkoituksena oli estää natsijoukkojen maihinnousu, sillä se oli toissijainen puolustuslinja.

K: Milloin British Home Guard oli olemassa?


V: Brittiläinen kotikaarti oli olemassa vuodesta 1940 vuoteen 1944.

K: Kuka muodosti Britannian kotikaartin?


V: Brittiläinen kotikaarti koostui puolentoista miljoonan vapaaehtoisen joukosta, jotka eivät muutoin saaneet mennä asepalvelukseen vanhuuden vuoksi.

K: Mistä brittiläinen kotikaarti sai lempinimensä?


V: Brittiläinen kotikaarti sai lempinimensä "isän armeija", koska se koostui iäkkäistä vapaaehtoisista, jotka eivät saaneet mennä asepalvelukseen.

K: Mitä alueita brittiläinen kotikaarti vartioi?


V: Brittiläinen kotikaarti vartioi Britannian rannikkoalueita vihollisen uhkilta, kuten laskuvarjojääkäreiltä, ja auttoi myös teollisuusalueiden, kuten tehtaiden ja lentokenttien, vartioinnissa.

K: Miten British Home Guardia popularisoitiin sodan jälkeen?


V: Brittiläinen kotikaarti tehtiin sodan jälkeen tunnetuksi komediasarjassa Dad's Army.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3