Sir Winston Leonard Spencer-Churchill KG OM CH TD FRS PC (30. marraskuuta 1874 - 24. tammikuuta 1965) oli englantilainen poliitikko. Hän toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä kahdesti, kerran toisen maailmansodan aikana ja uudelleen 1950-luvun alussa.

Churchill on ainoa henkilö, joka on ollut Britannian hallituksen jäsenenä molempien maailmansotien aikana, ja viimeinen tavallinen henkilö (ei-kuninkaallinen), jolle on myönnetty valtiolliset hautajaiset. Hän oli myös sotilas, toimittaja ja kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1953.

Churchill oli mukana kahdessa mediakyselyssä. 20 merkittävää historioitsijaa, poliitikkoa ja kommentaattoria piti häntä 1900-luvun suurimpana brittiläisenä pääministerinä. BBC Radio 4:n The Westminster Hour -ohjelmassa heitä pyydettiin asettamaan 19 pääministeriä paremmuusjärjestykseen vuosisadan vaihteen lordi Salisburystä 1990-luvun John Majoriin. Vuonna 2002 BBC2:n televisiokyselyssä Churchill arvioitiin historian suurimmaksi britiksi. Äänestyksessä annettiin miljoona ääntä, ja eri ehdokkaiden julkiset kampanjat vaikuttivat äänestykseen voimakkaasti.

Hän on ainoa Britannian pääministeri, joka on saanut Nobel-palkinnon.

Varhaiselämä ja tausta

Winston Churchill syntyi aristokraattiperheeseen; hänen isänsä oli Lord Randolph Churchill ja äitinsä amerikkalainen Jennie Jerome. Hän kävi Harrown kouluun ja sai sotilaskoulutuksensa Royal Military Collegessa Sandhurstissa. Nuoruudessaan hän kiinnostui sekä sotilasurasta että kirjoittamisesta, ja hän toimi myöhemmin sekä sotilaana että sotakirjeenvaihtajana.

Sotilasura ja lehdistötyö

Churchill osallistui sotilasoperaatioihin eri puolilla maailmaa, muun muassa Intiassa, Sudanissa ja Etelä-Afrikassa. Hän työskenteli myös kirjeenvaihtajana ja julkisti raportteja ja artikkeleita, jotka tekivät hänestä tunnetun. Erityisesti Boer-sodassa tapahtunut vangiksi joutuminen ja rohkea pako nostivat hänen mainettaan kotimaassa.

Poliittinen ura ennen sotaa

Churchill valittiin parlamenttiin vuonna 1900. Hän toimi eri ministeritehtävissä ja vaihteli poliittisesti — hän oli alun perin konservatiivi mutta siirtyi myöhemmin liberaaleihin ennen paluutaan konservatiiveihin. Yksi hänen tärkeimmistä varhaisista tehtävistään oli First Lord of the Admiralty (laivaston ylimpänä johtajana) ennen ja osittain ensimmäisen maailmansodan aikana. Hänen maineeseensa vaikutti niin menestys kuin kiistatkin, esimerkiksi Gallipolin maihinnousun epäonnistuminen vuonna 1915 johti hänen eroonsa hallituksesta.

Toinen maailmansota ja pääministerikausi

10. toukokuuta 1940 Churchillista tuli pääministeri vaikeassa tilanteessa, kun Britannia kohtasi natsi-Saksan uhkan. Hän muodosti laajapohjaisen koalitiohallituksen ja oli keskeinen hahmo Britannian sodankäynnissä, tunnettu voimakkaista puheistaan ja tahdonilmauksistaan, kuten lauseista "blood, toil, tears and sweat" sekä "we shall fight on the beaches". Churchill työskenteli läheisesti liittolaisten johtajien, kuten Franklin D. Rooseveltin ja Josif Stalinin, kanssa ja oli tärkeä strategisten päätösten tekijä liittoutuneiden suunnitelmissa. Hänen ensimmäinen pääministerikausinsa päättyi vuoden 1945 vaalitappioon.

Palaaminen valtaan ja myöhemmät vuodet

Churchill palasi pääministeriksi vuonna 1951 ja johti hallitusta vuoteen 1955 saakka. Myöhemmällä iällä hän kärsi terveysongelmista, mukaan lukien aivohalvaus, mutta hän jatkoi aktiivista kirjoittamista ja maalauksesta nauttimista. Hän jäi virasta vuonna 1955 ja vetäytyi vähitellen julkisesta elämästä.

Kirjailija, taiteilija ja tunnustukset

Churchill oli tuottelias kirjoittaja ja julkaisi muun muassa laajojen historiallisten teosten sarjan The Second World War sekä A History of the English-Speaking Peoples. Kirjallisesta tuotannostaan ja vaikutuksestaan historiaan ja biografiseen kirjoittamiseen hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1953. Lisäksi hän harrasti maalausta ja oli kiinnostunut historiasta ja politiikasta läpi elämänsä. Hänet nimettiin myös Yhdysvaltain kunniakansalaiseksi vuonna 1963.

Henkilökohtainen elämä

Churchill meni naimisiin Clementine Hozierin kanssa vuonna 1908. Heille syntyi viisi lasta. Churchill tunnettiin vahvasta persoonallisuudestaan, puhuja- ja kirjoitustaidostaan, mutta myös tottumuksistaan, kuten sikareiden poltosta ja alkoholinkäytöstä.

Kuolema ja perintö

Winston Churchill kuoli 24. tammikuuta 1965. Hänelle järjestettiin laajat valtiolliset hautajaiset, ja hänet on haudattu Bladonin kirkkoon Blenheimin lähelle. Hänet muistetaan yhtenä 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista brittiläisistä johtajista: sotapäämiehenä, poliitikkona, kirjailijana ja puhujana, jonka päätökset ja puheet muovasivat modernin Euroopan historiaa. Churchill oli viimeinen tavallinen henkilö, jolle Britannia myönsi valtiolliset hautajaiset.

Churchillin elämä ja työ herättävät edelleen laajaa keskustelua: häntä arvostetaan päättäväisyydestä ja johtajuudesta vaikeina aikoina, mutta hänen toimintansa ja näkemyksensä saavat myös kritiikkiä nykypäivän arvojen valossa. Hänen perintönsä on monimuotoinen ja vaikuttaa yhä historiantutkimukseen, politiikkaan ja julkiseen keskusteluun.