P. G. T. Beauregard (1818–1893): Konfederaation kenraali ja keksijä

Tutustu P. G. T. Beauregardiin (1818–1893) — Konfederaation merkittävä kenraali, keksijä ja monipuolinen vaikuttaja Yhdysvaltain historiassa.

Pierre Gustave Toutant Beauregard (28. toukokuuta 1818 - 20. helmikuuta 1893) oli yhdysvaltalainen sotilas, poliitikko, keksijä, kirjailija ja virkamies. Hän oli Yhdysvaltain sisällissodan aikana Konfederaation armeijan ensimmäinen merkittävä kenraali. Nykyään hänet tunnetaan nimellä P. G. T. Beauregard, mutta aikuisena hän käytti harvoin etunimeään.

Varhainen elämä ja koulutus

P. G. T. Beauregard syntyi Louisianassa, New Orleansin seudulla, ranskankieliseen kreoliperheeseen. Hän opiskeli sotilasakatemiassa ja valmistui United States Military Academysta West Pointista vuonna 1838. Valmistuttuaan hän sai komennuksen armeijan insinööriosastoon ja työskenteli muun muassa linnoitusten ja siviilirakenteiden suunnittelussa.

Sotilasura ennen sisällissotaa

Ennen konfederaatioon siirtymistään Beauregard osallistui muun muassa Meksikon–Yhdysvaltain sotaan, jossa hän palveli Yhdysvaltain armeijan riveissä. Hän keräsi mainetta taistelukentillä ja teknisenä osaajana, ja sodan jälkeen hän työskenteli sekä sotilasinsinöörinä että siviilitehtävissä, muun muassa kaupunkisuunnittelussa ja rautatiehankkeissa Louisianassa.

Konfederaation kenraalina

Kun eteläiset osavaltiot irtautuivat unionista ja Konfederaatio perustettiin, Beauregard erosi Yhdysvaltain armeijasta ja liittyi Etelän asevoimiin. Hän tuli laajalti tunnetuksi keväällä 1861, kun hän johti Charlestonin linnoituksia ja määräsi ensimmäiset tulenavaukset Fort Sumteriin – tapahtuma, joka käynnisti laajamittaisen sodan. Myöhemmin samana vuonna hän johti konfederaattien joukkoja ensimmäisessä Manassasin taistelussa (First Battle of Bull Run), jossa etelän joukot saavuttivat suurvoiton.

Beauregard osallistui myös länsirintaman taisteluihin, muun muassa Shiloh’n taisteluun vuonna 1862. Siellä hänen rinnallaan taisteli kenraali Albert Sidney Johnston, joka sai surmansa — tapahtuma vaikutti suuresti konfederaation komentoketjuun ja sodan kulkuun. Beauregardin uran aikana hänelle kertyi sekä sotilaallista menestystä että jännitteitä toisten kenraalien ja Konfederaation johdon kanssa; poliittiset erimielisyydet ja toistuvat siirrot tehtävästä toiseen rajoittivat hänen vaikutusmahdollisuuksiaan sodan myöhemmissä vaiheissa.

Sodan jälkeinen elämä, keksinnöt ja kirjoitukset

Sodan päättymisen jälkeen Beauregard palasi New Orleansiin ja toimi useissa siviilitehtävissä. Hän työskenteli rautatie- ja satama-alan hankkeissa, oli mukana liiketoiminnassa sekä osallistui kaupungin uudelleenrakentamiseen. Beauregardilla oli kiinnostusta teknisiin ratkaisuihin ja hän kehitteli ideoita sekä haki joitakin patentteja; hänen intressinsä kattoivat käytännön insinööritöitä ja liikennejärjestelyjä. Lisäksi hän julkaisi muistelmia, esseitä ja kirjeenvaihtoa, joissa hän pohti sodan syitä, taistelukokemuksiaan ja Konfederaation toimintaa.

Kuolema ja perintö

Beauregard kuoli 20. helmikuuta 1893. Hänen perintönsä on monisyinen: hän oli Konfederaation ensimmäisiä tunnettuja sotilasjohtajia ja samalla teknisesti lahjakas insinööri ja liikemies. Nykyhistorioitsijat arvioivat hänen merkitystään sekä sotilaallisten saavutusten että poliittisten ristiriitojen valossa. Beauregardin rooli sisällissodassa ja hänen muistomerkkinsä ovat myös nykyaikana osa laajempaa keskustelua Amerikan historiasta, muistin politiikasta ja monumenttien merkityksestä.

Huom. Tässä artikkelissa on pyritty esittämään keskeiset faktat Beauregardin elämästä ja urasta yleiskielisesti. Tarkempia yksityiskohtia, kuten tarkat komennot ja tiettyjen taistelujen taktinen kulku, löytyy erillisistä aihetta käsittelevistä lähteistä ja sotahistoriallisesta kirjallisuudesta.

Hae kirjaimella