Tämä merkintä ei koske Juudan kuningasta Ahasjaa.
Ahasja tai Ochozias (אחזיהו המלך) (Israel, n. 870 eaa. - n. 850 eaa.) oli Israelin kuningas ja Ahabin ja Iisebelin poika. Raamatussa sanotaan, että hän on hyvin paha ja että hän vaelsi pahan isänsä kuningas Ahabin teillä.
Hallituskausi ja tausta
Ahasja nousi valtaistuimelle Ahabin kuoleman jälkeen pohjoisen Israelin kuningaskunnan hallitsijaksi. Raamatun mukaan hänen hallintonsa oli lyhyt; kronikat kertovat yleensä, että hän hallitsi Samariassa vain kaksi vuotta. Hän oli osa Ahabin ja Iisebelin perheen valtapyrkimyksiä, ja hänen uskonnollisessa politiikassaan näkyi vahva Baal-palvonta sekä yhteydet Katon ja Iisebelin vaikutuspiiriin.
Raamatun kertomus: onnettomuus ja ennustus
Keskeinen kertomus Ahasjan elämästä löytyy erityisesti näkymistä, joissa profeetta Elia on keskeinen hahmo. Ahasja loukkaantui vakavasti tultuaan alas ylähuoneen ristikoilta Samariassa. Hän lähetti lähettiläitä kysymään paranemistaan varten neuvoa Baal-Zebubilta Ekronissa (perinteinen epäjumalanpalveluksen teko), kun taas profeetta Eliasta pitävä traditio moitti häntä tästä epäjumalanpalveluksen hausta. Elia ennusti Ahasjalle, että hän tulisi kuolemaan eikä paranisi, ja ennustus toteutui: Ahasja kuoli pian loukkaantumisensa jälkeen.
Seuraukset ja perintö
Ahasjan kuolema johti valtajärjestyksen muuttumiseen Israelissa. Hänellä ei Raamatun mukaan ollut perillistä, ja valta siirtyi hänen veljelleen Jehoramille (Joram). Ahasjasta annettu kuva on kauttaaltaan kielteinen: hänet esitetään valossa, jossa hän jatkaa Ahabin ja Iisebelin politiikkaa sekä pahamielistä uskonnollista käytäntöä. Myöhemmin Ahabin suvun kohtalo – muun muassa Jehu-murron ajoissa – liitetään myös Ahasjan aikaisen politiikan ja Iisebelin vaikutuksen seurauksiin.
Historiallinen arviointi
Raamattu on pääasiallinen lähde Ahasjan elämästä, ja sen kertomusten perusteella historiantutkimuksessa on käyty keskustelua hänen todellisesta hallitusajastaan, nimensä eri muodoista (Ahasja, Ochozias) ja tapahtumien kronologiasta. Arkeologinen aineisto on niukkaa, joten monet tiedot perustuvat tekstitaulukon tulkintaan ja eri kronologioiden sovitteluun. Nimensä ja kertojaperinteen takia Ahasjaa ei pidetä hyvänmaineisena hallitsijana raamatullisessa perinteessä.
