Brown v. Board of Education II

Brown v. Board of Education II (usein Brown II) oli korkeimman oikeuden vuonna 1955 päättämä tapaus. Edellisenä vuonna korkein oikeus oli tehnyt päätöksen Brown v. Board of Education, joka teki rotuerottelun kouluissa laittomaksi. Monet täysin valkoiset koulut Yhdysvalloissa eivät kuitenkaan olleet noudattaneet tätä päätöstä eivätkä vieläkään olleet integroineet (päästäneet mustia lapsia kouluihinsa). Tuomioistuin määräsi Brown II -päätöksessä, että koulujen oli integroitava koulunsa "kaikin mahdollisin keinoin".

Brown II:ssa korkein oikeus asetti myös säännöt siitä, mitä koulujen oli tehtävä segregaation poistamiseksi. Lopuksi se selitti, miten Yhdysvaltojen hallitus varmistaisi, että koulut todella poistaisivat segregaation.

Tausta

Kun korkein oikeus oli ratkaissut alkuperäisen Brown-tapauksen, se aikoi kuulla seuraavalla istuntokaudellaan väitteitä siitä, miten koulujen erottelun poistaminen tapahtuisi. Segregaatiota oli esiintynyt Yhdysvaltojen kouluissa vuosisatojen ajan. Tuomioistuin ymmärsi, ettei olisi helppoa saada osavaltioita noudattamaan sen päätöstä ja poistamaan erottelua kouluissaan.

Tuomioistuin ei myöskään antanut Brown-tuomiossaan osavaltioille ohjeita siitä, miten koulujen erottelu olisi lopetettava. Tuomioistuin ei ollut myöskään antanut osavaltioille määräaikaa, johon mennessä niiden olisi pitänyt poistaa koulujensa segregaatio. Nämä olivat kaikki yksityiskohtia, jotka korkeimman oikeuden oli ratkaistava Brown II -tapauksessa.

Yhdistetyt tapaukset

Kun korkein oikeus ratkaisi alkuperäisen Brown-tapauksen vuonna 1954, se oli yhdistänyt Brownin neljän muun tapauksen kanssa. Tuomioistuin ratkaisi kaikki viisi tapausta yhdessä, jonka se nimesi Brown v. Board of Education -tapaukseksi. Tämä tarkoitti sitä, että Brown II:ssa tuomioistuin ratkaisi jälleen noin viisi eri tapausta. Nämä olivat:

Brown vastaan opetuslautakunta
Bolling v. Sharp (jätetty Washington D.C.:ssä )
Briggs v. Elliot (jätetty Etelä-Carolinassa)
Davis v. Prince Edward Countyn koululautakunta (jätetty Virginiassa)
Gebhart v. Belton (jätetty Delawaressa)

Oikeudelliset kysymykset

Korkeimman oikeuden oli ratkaistava muutamia oikeudellisia kysymyksiä Brown II -tapauksessa. Esimerkiksi:

Millaisia sääntöjä tuomioistuimen olisi asetettava, jotta koulujen segregaation poistaminen voitaisiin varmistaa?
Millaisia sääntöjä tuomioistuimen olisi asetettava, kun koulujen olisi purettava eriytymistä?
Jos koulut olivat loukanneet mustien oppilaiden oikeuksia jättämällä noudattamatta alkuperäistä Brown-päätöstä, mitä olisi tehtävä? Mitä helpotuksia oppilaiden pitäisi saada? (Mitä tuomioistuin voisi tehdä ongelman korjaamiseksi?)

Argumentit

National Association for the Advancement of Colored People (NAACP), jonka lakimiehet olivat voittaneet Brown-oikeudenkäynnin, katsoi, että koulujen erottelun purkaminen olisi aloitettava välittömästi. Osavaltiot väittivät, että tämä olisi liian vaikeaa ja kallista ja että ne tarvitsisivat enemmän aikaa erottelun purkamiseen.

Päätös

Korkein oikeus määräsi 9-0-päätöksellään osavaltioita noudattamaan Brownin päätöstä ja poistamaan erottelun kouluissaan. Se määräsi osavaltioita tekemään suunnitelmia siitä, miten ne aikovat integroida koulunsa.

Tuomioistuin kieltäytyi kuitenkin määräämästä kouluja integroitumaan heti, kuten NAACP oli halunnut. Tuomioistuin ei myöskään asettanut selkeää määräaikaa sille, milloin koulujen oli purettava eriytyminen. Tuomioistuimen enemmistölausunnossa ylituomari Earl Warren kirjoitti, että osavaltioiden olisi integroitava kouluja "kaikin mahdollisin keinoin".

Monille ihmisille ei ollut selvää, mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoitti. Se tarkoitti myös sitä, että tuomioistuin eväsi mustien opiskelijoiden oikeusavun Brown-oikeudenkäynneissä. Kuten valtiosääntöoikeuden tutkija Steven Emanuel selittää:

Kantajalla, jonka perustuslaillisia oikeuksia on loukattu valtion toimilla, olisi tavallisesti oikeus välittömään oikeussuojaan. Mutta ilmeisesti ... se pelkäsi kaaosta ja väkivaltaa, joka saattaisi kehittyä, jos erottelun poistaminen yritettäisiin toteuttaa välittömästi[.].

Sen sijaan, että tuomioistuin olisi määrännyt osavaltioita purkamaan erottelun heti, se laati hitaamman suunnitelman. Se antoi liittovaltion piirituomioistuimille valtuudet valvoa, että koulujen segregaatiota puretaan. Tuomari Warren kirjoitti: "[Nämä] tuomioistuimet [varmistavat], että vastaajat aloittavat Brownin noudattamisen nopeasti ja kohtuullisesti".

Vaikutukset

Brown II:ssa tehtiin kuitenkin selväksi, että koulujen olisi purettava erottelu Yhdysvalloissa. Siinä myös määriteltiin prosessi, jolla varmistetaan koulujen integroituminen, antamalla liittovaltion piirituomioistuimille valtuudet valvoa kouluja, valvoa, kuinka kauan kouluilla voi olla aikaa purkaa eriytymistä, ja rangaista niitä, jos ne kieltäytyvät integroitumasta.

Monet osavaltiot, erityisesti etelässä, pystyivät kuitenkin välttämään koulujensa integrointia vuosikausia, koska Brown II ei asettanut erityistä määräaikaa integroinnille. Tuomari Warrenin päätös, jonka mukaan koulujen oli purettava eriytyminen "kaikin mahdollisin keinoin", oli epämääräinen, ja sillä saattoi olla monia eri merkityksiä. Osavaltiot ja koulut, jotka eivät halunneet integroida kouluja, valitsivat sellaisia merkityksiä, jotka antoivat niille tekosyitä olla päästämättä mustia oppilaita kouluihinsa.

Griffinin tapaus

Esimerkiksi liittovaltion piirituomioistuin päätti Brown II -tuomion perusteella, että Virginian osavaltion Prince Edwardin piirikunnan ei tarvinnut poistaa erottelua kouluissaan heti. Useita vuosia myöhemmin, vuonna 1959, liittovaltion vetoomustuomioistuin määräsi piirikunnan aloittamaan koulujensa segregaation poistamisen. Prince Edwardin piirikunta vastasi tähän kieltäytymällä rahoittamasta (antamasta rahaa) piirikunnan kouluja. Koska rahaa ei ollut, koulut oli suljettava. Ne pysyivät suljettuina viisi vuotta, vuodesta 1959 vuoteen 1964.

Prince Edwardin piirikunnassa autettiin valkoisia oppilaita menemään vain valkoisille tarkoitettuihin yksityiskouluihin. Mustat oppilaat eivät voineet käydä koulua lainkaan, elleivät he muuttaneet toiseen piirikuntaan.

Lopulta vuonna 1964 Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että Prince Edwardin piirikunnan toiminta oli perustuslain vastaista, ja määräsi koulut avattaviksi uudelleen - ilman erottelua.

Koulujen erottelu ennen Brownia. Monet koulut pysyivät segregoituneina vielä vuosia Brown II:n jälkeenkin.

Aiheeseen liittyvät sivut

Brown vastaan opetuslautakunta

Yhdysvaltojen perustuslain neljänteentoista lisäyksen yhdenvertaisen suojelun lauseke (tekee koulujen erottelusta laitonta).

Rotuerottelu Yhdysvalloissa

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Brown v. Board of Education II?

V: Brown v. Board of Education II oli korkeimman oikeuden vuonna 1955 päättämä tapaus.

K: Mitä korkein oikeus päätti asiassa Brown v. Board of Education vuotta ennen Brown II:ta?

V: Korkein oikeus teki rotuerottelun kouluissa laittomaksi asiassa Brown v. Board of Education.

K: Integroitivatko kaikki valkoiset koulut Brown v. Board of Education -tapauksessa annetun tuomion jälkeen?

V: Ei, monet täysin valkoiset koulut eivät vieläkään olleet integroineet koulujaan.

Kysymys: Mitä tuomioistuin määräsi Brown II:ssa?

V: Tuomioistuin määräsi, että Yhdysvaltojen täysin valkoisten koulujen oli integroitava koulunsa "kaikin mahdollisin keinoin".

Kysymys: Asettiko tuomioistuin Brown II:ssa sääntöjä segregaation purkamiseksi?

V: Kyllä, korkein oikeus asetti Brown II:ssa säännöt siitä, mitä koulujen oli tehtävä segregaation purkamiseksi.

Kysymys: Miten Yhdysvaltain hallitus aikoi varmistaa, että koulujen segregaatio puretaan?

V: Korkein oikeus selitti Brown II:ssa, miten Yhdysvaltain hallitus varmistaisi, että koulut poistaisivat segregaation.

Kysymys: Mitä "kaikin mahdollisin keinoin" tarkoittaa tuomioistuimen Brown II -ratkaisun yhteydessä?

V: "Kaikella tahdolla" tarkoittaa, että koulujen olisi integroitava mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin niin, että tahti on edelleen tehokas ja hallittavissa.