Yhdysvaltojen liittovaltion hallitus koostuu kolmesta eri hallinnon haarasta: lainsäädäntöelin, toimeenpaneva elin ja oikeuslaitos, kuten Yhdysvaltojen perustuslaissa määrätään.

Kun perustajaisät kirjoittivat perustuslakia, he halusivat varmistaa, että uudella liittovaltion hallituksella ei olisi samanlaisia ongelmia kuin siirtomaa-aikaisella brittiläisellä hallinnolla. He eivät halunneet, että yksi henkilö tai yksittäinen elin saisi keskitetyn vallan, kuten esimerkiksi kuningas oli omistanut. Toisaalta he halusivat estää sitäkin, että jokin hallinnon osa olisi niin voimakas, ettei sitä voisi rajoittaa. Tämän vuoksi valta jaettiin kolmeen haaraan, joilla on keskinäisiä rajoitteita ja valvontamekanismeja — tätä kutsutaan valvontajärjestelmäksi.

Lainsäädäntöelin (kongressi)

Kongressi muodostuu kahdesta kamarista: edustajainhuoneesta ja senaatista. Kongressin päätehtävänä on säätää liittovaltion lait, mutta sillä on myös muita tärkeitä valtuuksia:

  • Budjetin ja varojen hyväksyminen: kongressi käyttää niin sanottua power of the purse-valtaa eli se päättää liittovaltion menoista ja tuloista.
  • Lainsäädäntö: kongressi laatii ja hyväksyy lait, joita presidentti voi panna täytäntöön.
  • Valvonta: komiteat voivat kutsua hallinnon edustajia selvittelyihin ja harjoittaa tutkimus- ja valvontatehtäviä.
  • Viranomaisten nimitysten ja sopimusten hyväksyntä: senaatti antaa suostumuksensa presidentin nimityksille (esim. korkeimpien oikeuksien tuomarit, kabinettijäsenet) ja ratifioi kansainväliset sopimukset.
  • Impeachment: edustajainhuone voi nostaa virkasyytteen (impeachment) korkea-arvoisia virkamiehiä vastaan ja senaatti voi panna vireillä olevan syytteen oikeudenkäynnissä ja tuomita; tuomitseminen vaatii 2/3 enemmistön.

Toimeenpaneva elin (presidentti ja hallinto)

Presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanovaltaa. Presidentin tehtäviin kuuluvat mm. lain toimeenpano, ulkopolitiikan johtaminen, asevoimien ylipäällikkyys sekä nimitykset ja armahdukset. Keskeisiä valvontamekanismeja ja rajoja toimeenpanovallalle ovat:

  • Presidentin oikeus estää (veto) kongressin hyväksymä laki; kongressi voi kuitenkin kumota veton 2/3 enemmistöllä kummassakin kamarissa.
  • Senaatin suostumus tarvitaan moniin tärkeisiin nimityksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.
  • Kongressi voi rajoittaa rahoitusta ja käyttää valvontakomiteoita hallinnon toimien tarkasteluun.
  • Impeachment-prosessi: presidentti voidaan panna viralta syytteen nostamisen ja senaatin tuomion kautta.
  • Toimeenpanovallan sisällä toimii laaja byrokratia: liittovaltion virastot ja riippumattomat virastot (esim. sääntelyelimet), joiden toimintaan liittyy hallinnollista oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa koskevia sääntöjä.

Oikeuslaitos (tuomioistuimet)

Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä muodostuu liittovaltion tuomioistuimista, joiden huipulla on korkein oikeus (Supreme Court). Oikeuslaitoksen tehtäviä ovat lain tulkinta ja soveltaminen sekä perustuslainmukaisuuden valvonta. Tärkeitä seikkoja:

  • Perustuslain tulkinta: korkein oikeus voi todeta lakeja tai toimeenpanotoimia perustuslain vastaisiksi ja siten mitätöidä ne (oikeudellinen tarkastus, judicial review).
  • Tuomarit nimittää presidentti ja niiden nimitykset hyväksyy senaatti; liittovaltion tuomarit yleensä saavat viran elinikäisesti, mikä takaa riippumattomuuden.
  • Oikeuslaitos ratkaisee riitoja liittovaltion ja osavaltioiden välillä sekä yksityisten ja valtion välisten oikeuskiistojen perusteella.

Keskinäiset valvontamekanismit ja tasapaino

Kolmen haaran rakenne perustuu siihen, että kukin haara voi rajoittaa muiden valtaa seuraavilla tavoilla (muun muassa):

  • Presidentin veto ja kongressin mahdollisuus kumota veto.
  • Senaatin vahvistusvalta nimityksissä ja sopimuksissa.
  • Kongressin budjettivalta ja alaisten valvontakuulemisten järjestäminen.
  • Oikeuslaitoksen mahdollisuus arvioida lakien ja hallintotoimien perustuslainmukaisuus.
  • Impeachment-prosessit korkeimpia viranhaltijoita vastaan.

Lisähuomioita

Valvontajärjestelmä ei ole staattinen: oikeuskäytännöt (esim. Marbury v. Madison -ratkaisu) ja kongressin sekä presidentin toimintatavat ovat muovanneet sen toimintaa. Lisäksi liittovaltion ja osavaltioiden suhde (federalismi) vaikuttaa siihen, miten valta jaetaan käytännössä. Nykyään liittovaltion hallinnon toimet ja niiden rajoitukset syntyvät sekä perustuslaista että laajasta lainsäädännöstä, hallinnollisista käytännöistä ja oikeuskäytännöistä.

Perustajaisät pyrkivät luomaan järjestelmän, joka estää vallan kasaantumisen, turvaa kansalaisten oikeuksia ja mahdollistaa hallinnon toiminnan. Tästä syystä kolmijako ja valvontajärjestelmä ovat edelleen Yhdysvaltojen hallinnon peruspilareita.