Yhdysvaltain liittovaltion hallitus | Hallitus koostuu kolmesta hallinnonhaarasta: lainsäätäjästä, toimeenpanovallasta ja oikeuslaitoksesta
Yhdysvaltojen liittovaltion hallituksessa on kolme hallinnon haaraa: lainsäädäntöelin, toimeenpaneva elin ja oikeuslaitos, kuten Yhdysvaltojen perustuslaissa määrätään.
Kun perustajaisät kirjoittivat perustuslakia, he halusivat varmistaa, että heidän uudella hallituksellaan ei olisi samanlaisia ongelmia kuin siirtomaa-aikaisella brittiläisellä hallituksella. He eivät esimerkiksi halunneet, että hallituksessa olisi joku henkilö, jolla olisi täysi valta ja joka voisi tehdä mitä tahansa, kuten kuningas. He eivät myöskään halunneet, että mistään hallituksen osasta tulisi niin vaikutusvaltainen, ettei kukaan voisi hallita sitä. Tämän vuoksi he jakoivat hallituksen vallan kolmeen eri haaraan. Kullakin haaralla on keinoja tasapainottaa toisen haaran valtaa, jos siitä tulee liian voimakas. Tätä kutsutaan valvontajärjestelmäksi.
Toimeenpaneva elin
Toimeenpaneva hallinto on se osa hallitusta, joka valvoo lain noudattamista. Yhdysvaltain vaalikollegion jäsenet valitsevat presidentin, joka on toimeenpanovallan johtaja. Presidentti on myös asevoimien johtaja.
Presidentti ei voi säätää lakeja. Tämä on presidentin vallan "valvonta", joten hän ei voi säätää lakeja antaakseen itselleen lisää valtaa. Kun lainsäädäntöelin kuitenkin säätää lain, presidentti voi päättää, käyttääkö hän veto-oikeuttaan lakiin. Tällä tavoin presidentti voi "tarkistaa" lainsäätäjän vallan.
Presidentti voi myös antaa "toimeenpanomääräyksiä" varmistaakseen, että ihmiset noudattavat lakia. Yksi kuuluisa toimeenpanomääräys oli presidentti Abraham Lincolnin vapautusjulistus. Toinen oli presidentti Dwight D. Eisenhowerin määräys lähettää 1 200 sotilasta 101. ilmavoimien divisioonasta päästämään Little Rock Nine -ryhmän oppilaat kouluun, joka kieltäytyi ottamasta afroamerikkalaisia oppilaita.
Presidentti vastaa monista ministeriöistä, jotka valvovat suurta osaa hallituksen päivittäisestä toiminnasta. Esimerkiksi kauppaministeriö antaa kauppaa ja liiketoimintaa koskevia sääntöjä. Presidentti valitsee näiden osastojen johtajat ja nimittää myös tuomarit liittovaltion (koko maan) tasolla. Yhdysvaltain senaatin, joka on osa lainsäädäntöelintä, on kuitenkin hyväksyttävä kaikki presidentin valitsemat henkilöt. Tämä on toinen presidentin valtaa rajoittava tekijä, joten hän ei voi vain täyttää näitä ministeriöitä ja tuomioistuimia henkilöillä, jotka ovat aina samaa mieltä hänen kanssaan.
Puheenjohtaja voi toimia kaksi nelivuotiskautta eli yhteensä 8 vuotta. Tämän säännön tarkoituksena on estää se, että joku henkilö pysyy presidenttinä koko elämänsä ajan, kuten kuningas. Erikoisina aikoina presidentti voi olla presidenttinä pidempäänkin, mutta perustuslaki ei salli yli 10 vuoden presidenttikautta.
Valkoisen talon pohjoispuoli, Yhdysvaltain presidentin koti- ja työpaikka.
Oikeuslaitos
Oikeuslaitoksen muodostavat liittovaltion tuomioistuimet: Yhdysvaltain korkein oikeus, 13 muutoksenhakutuomioistuinta ja 94 piirituomioistuinta sekä eräät muut erityistuomioistuimet. Oikeuslaitos tulkitsee lakeja. Tämä tarkoittaa sitä, että jos on kysymys siitä, mitä laki tarkoittaa tai onko jokin asia laiton, nämä tuomioistuimet päättävät asiasta.
Oikeuslaitoksen tehtäviin kuuluu:
- Liittovaltion lakien tulkinta;
- Oikeudellisten riitojen ratkaiseminen;
- Rangaistaan ihmisiä, jotka rikkovat liittovaltion lakeja;
- Siviiliasioiden käsittely;
- Suojellaan perustuslaissa myönnettyjä yksilön oikeuksia;
- Päätetään, ovatko liittovaltion rikoslakien rikkomisesta syytetyt henkilöt syyllisiä vai syyttömiä;
- Toimii lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan tarkastajana varmistaakseen, ettei kumpikaan saa liikaa valtaa.
Useimmat korkeimpaan oikeuteen viedyt asiat ovat valituksia, jotka on käsitelty käräjä- tai muutoksenhakutuomioistuimissa, mutta korkeimman oikeuden ei tarvitse hyväksyä asiaa. Kun korkein oikeus on tehnyt päätöksen, se on lopullinen päätös. Sitä voi muuttaa vain korkeimman oikeuden toinen päätös jossakin toisessa asiassa.
Yhdeksästä korkeimman oikeuden tuomarista yksi valitaan ylituomariksi. Ylituomari määrää tuomarit kirjoittamaan tuomioistuimen lausunnot ja päätökset.
Asiat käsitellään yleensä käräjäoikeudessa tuomarin ja joskus valamiehistön edessä. Jos vastaaja katsoo, että hänen oikeuksiaan on loukattu tai ne on evätty oikeudenkäynnin aikana, hän voi valittaa asiasta muutoksenhakutuomioistuimeen. Näistä oikeudenkäynneistä päättää kolmen tuomarin ryhmä ilman valamiehistöä.
Korkeimman oikeuden rakennus
Lainsäädäntöelin
Lainsäädäntöelin on se osa hallitusta, joka säätää lakeja. Lainsäädäntöalaa kutsutaan kongressiksi. Kongressi on jaettu kahteen "taloon".
Edustajainhuone
Yksi edustajainhuoneista on Yhdysvaltain edustajainhuone (usein vain "edustajainhuone"). Edustajainhuone koostuu edustajista (joita kutsutaan myös kongressiedustajiksi). Heidät kaikki valitsevat oman osavaltionsa äänestäjät. Kussakin osavaltiossa on eri määrä edustajia. Määrä riippuu siitä, kuinka monta ihmistä osavaltiossa asuu. Mitä enemmän asukkaita osavaltiossa on, sitä enemmän edustajia se saa. Yhdysvaltain väestölaskentatoimisto (U.S. Census Bureau) tekee joka kymmenes vuosi väestönlaskennan eli laskennan Yhdysvaltojen väestöstä. Osavaltiot voivat saada tai menettää edustajia, jos väestönlaskennan mukaan osavaltion väkiluku on muuttunut. Vuonna 2016 edustajainhuoneessa on 435 edustajaa.
Edustajien toimikausi on kaksivuotinen. Edustajainhuoneen johtaja on edustajainhuoneen puhemies, joka on myös se henkilö, josta tulisi presidentti, jos presidentti ja varapresidentti eivät ole käytettävissä.
Jokaisessa osavaltiossa on myös oma osavaltion edustajainhuone. Tätä ei pidä sekoittaa Yhdysvaltojen edustajainhuoneeseen. Kunkin osavaltion edustajainhuone käsittelee vain kyseistä osavaltiota koskevia asioita. Yhdysvaltojen edustajainhuone käsittelee koko maata koskevia asioita.
Yhdysvaltain senaatti
Toinen edustajainhuone on Yhdysvaltain senaatti. Senaatissa kutakin osavaltiota edustaa tasapuolisesti kaksi senaattoria. Koska osavaltioita on 50, senaattoreita on 100. Ennen kuin presidentti tekee sopimuksia tai palkkaa virkamiehiä, senaatin on hyväksyttävä ne.
Senaattorien toimikausi kestää kuusi vuotta. Yhdysvaltain varapresidentti toimii senaatin puheenjohtajana, mutta hän voi äänestää vain äänten mennessä tasan. Varapresidentti on tavallisesti poissa senaatista, ja senaatin väliaikaiseksi presidentiksi eli presidentiksi valitaan senaattori.
Kussakin osavaltiossa on myös oma osavaltion senaatti. Kuten edustajainhuonetta, tätä ei pidä sekoittaa Yhdysvaltojen senaattiin, joka käsittelee liittovaltion asioita.
Miten lakeja tehdään
Edustajat ja senaattorit tekevät lakiehdotuksia, joita kutsutaan "lakiehdotuksiksi", omissa taloissaan. Lakiehdotuksesta voidaan äänestää heti koko talossa, tai se voidaan siirtää ensin pienelle, komitean nimellä tunnetulle jäsenistä koostuvalle ryhmälle, joka voi suositella lakiehdotusta koko talon äänestettäväksi. Jos yksi edustajainhuone äänestää lakiehdotuksen puolesta, lakiehdotus lähetetään sitten toiseen edustajainhuoneeseen. jos molemmat edustajainhuoneet äänestävät sen puolesta, se lähetetään presidentille. Presidentti voi allekirjoittaa lakiehdotuksen, jättää sen huomiotta tai käyttää veto-oikeuttaan. Jos presidentti allekirjoittaa lakiesityksen tai jättää sen huomiotta, siitä tulee liittovaltion laki. Jos presidentti käyttää veto-oikeuttaan, lakiesitys palautetaan kongressiin. Jos kongressi äänestää uudelleen ja vähintään kaksi kolmasosaa kongressista äänestää lakiehdotuksen puolesta, siitä tulee laki. Presidentti ei voi enää käyttää veto-oikeuttaan. Tämä on toinen presidentin vallan valvonta.
Amerikkalaisen liittovaltiojärjestelmän mukaan kongressi ei voi säätää lakeja, jotka ohjaavat suoraan osavaltioita. Sen sijaan kongressi voi käyttää lupausta liittovaltion varoista tai erityistilanteita, kuten kansallisia hätätilanteita, kannustaakseen osavaltioita noudattamaan liittovaltion lakeja. Tämä järjestelmä on sekä monimutkainen että ainutlaatuinen.
Yhdysvaltain kongressin kongressin kotipaikkana toimivan Yhdysvaltain Capitolin länsipuolella.
Aiheeseen liittyvät sivut
Toimeenpaneva elin:
- Yhdysvaltain presidentti
- Yhdysvaltojen liittovaltion toimeenpanevat ministeriöt
Oikeuslaitos:
- Yhdysvaltain korkein oikeus
- Yhdysvaltojen muutoksenhakutuomioistuimet
- Yhdysvaltojen piirituomioistuimet
Lainsäädäntöelin:
- Yhdysvaltain kongressi
- Yhdysvaltain edustajainhuone
- Yhdysvaltain senaatti
Koko liittovaltion hallitus perustuu:
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mitkä ovat liittovaltion hallituksen kolme haaraa?
V: Liittovaltion hallituksen kolme haaraa ovat lainsäädäntöelin, toimeenpanovalta ja oikeuslaitos.
K: Miksi perustajaisät loivat keskinäisen valvontajärjestelmän?
V: Perustajaisät loivat keskinäisen valvontajärjestelmän varmistaakseen, ettei yhdestäkään hallinnonhaarasta tulisi liian voimakas ja hallitsematon. He halusivat estää sitä, että kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei olisi täydellistä valtaa kuten kuninkaalla, kuten Britannian siirtomaahallinnossa nähtiin.
Kysymys: Miten valta on jaettu kolmen vallanhaaran kesken?
V: Valta jaetaan kolmen hallinnonhaaran kesken siten, että jokaisella on omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Kullakin haaralla on keinoja tasapainottaa tai kontrolloida toista haaraa, jos se saa liian suuren vallan.
K: Millä asiakirjalla nämä kolme hallinnonhaaraa perustettiin?
V: Yhdysvaltojen perustuslaki perusti nämä kolme haaraa.
K: Minkä ongelman perustajaisät halusivat välttää perustuslakia laatiessaan?
V: Perustajaisät halusivat perustuslakia laatiessaan välttää sen, että kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei olisi täydellistä valtaa, kuten kuninkaalla, kuten Britannian siirtomaahallinnossa oli nähty.
K: Miten kukin hallinnonhaara voi valvoa toisen hallinnonhaaran valtaa?
V: Kullakin hallinnonhaaralla on keinoja tasapainottaa tai valvoa toista hallinnonhaaraa, jos se saa liikaa valtaa, esimerkiksi veto-oikeuttaan lainsäädäntöön tai virkamiesten syytteeseen asettamista. Näin ne pystyvät pitämään toisen vallan hallinnassa, jotta mikään osa ei tule liian voimakkaaksi tai hallitsemattomaksi.
