Saksan liittohallitus (Bundesregierung) eli liittokabinetti on Saksan liittotasavallan toimeenpanovaltaa käyttävä hallintoelin, joka muodostuu liittokanslerista ja liittovaltion ministereistä. Hallituksen tehtävät ja rakenne pohjautuvat perustuslakiin (perustuslain 62–69 artikla) sekä lainsäädäntöön ja vakiintuneisiin toimintatapoihin. Ministerien tultua nimitetyiksi he vannovat virkaan kuuluvan valan.

Tehtävät ja vastuut

Liittohallituksen keskeisiä tehtäviä ovat

  • valtion yleisen politiikan suuntaaminen ja toimeenpano;
  • lakiesitysten valmistelu ja hallituksen yhteinen hyväksyntä ennen niiden lähettämistä liittopäiville (Bundestag);
  • valtionhallinnon johtaminen ja eri ministeriöiden toiminnan koordinointi;
  • ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteutus yhteistyössä liittokanslerin johdolla;
  • budjetin valmistelu ja esittäminen parlamentille.

Liittokansleri, liittokanslian kanslia ja ministerit

Liittokansleri vastaa liittohallituksen yleisistä linjauksista ja politiikan suuntaviivoista. Liittokanslerin asemasta seuraa ns. Richtlinienkompetenz, eli oikeus määritellä hallituksen poliittiset linjat. Hallinnollinen ja käytännön koordinointi on usein delegoitu liittokanslian kansliapäällikölle (Kanzleramtschef) ja liittokanslian kansliaan (Bundeskanzleramt), joka toimii liittokanslerin tärkeimpänä toiminnallisena tukiorganisaationa.

Liittovaltion ministerit johtavat omia ministeriöitään ja vastaavat niiden toiminnasta. Heidän tulee toteuttaa liittokanslerin määrittämiä yleisiä linjauksia, mutta samalla heillä on itsenäinen vastuu oman ministeriönsä asioista. Tätä kuvataan saksankielisellä termillä Ressortprinzip (ministeriöperiaate).

Päätöksenteko ja hallituksen sisäiset periaatteet

Kun ministerien välillä ilmenee erimielisyyksiä esimerkiksi tehtävien jakamisesta tai toiminnan sisällöstä, ratkaistaan asia liittohallituksessa enemmistöpäätöksellä. Tämä kollektiivinen ratkaisutapa tunnetaan myös nimellä Kollegialprinzip (saksaksi).

Hallinnon käytännössä korostuvat kolme periaatetta:

  • Liittokanslerin periaate (kanzlerprinzip): liittokansleri määrittää hallituksen poliittiset linjat;
  • Ministeriöperiaate (Ressortprinzip): ministerit johtavat ja vastaavat omista hallinnonaloistaan;
  • Kolleegisuusperiaate (Kollegialprinzip): tärkeät kiistat ratkaistaan kabinetin yhteisellä päätöksellä.

Hallituksen muodostaminen ja ministerien nimitys

Liittokansleri valitaan liittopäivissä parlamentin enemmistöllä, ja hänet nimittää liittopresidentti. Ministerit nimittää ja erottaa liittopresidentti liittokanslerin esityksestä. Hallitus muodostuu usein poliittisesta koalitioista, jolloin hallitusohjelma ja ministeripaikat neuvotellaan puolueiden välillä.

Palkkiot, eläkkeet ja avustajat

Liittovaltion ministerilain (Bundesministergesetz) mukaan liittohallituksen eläkkeelle jääneellä jäsenellä voi oikeus vanhuuseläkkeeseen, jos hän on toiminut ministerinä vähintään kaksi vuotta. Merkityksellisiä etuuksia laskettaessa voidaan huomioida myös aiempi toiminta esimerkiksi parlamentaarisena pysyvänä sihteerinä (parlamentarischer Staatssekretär) tai jäsenyydet osavaltiohallituksissa, mikäli laki niin määrää.

Hallituksen työssä avustavat muun muassa parlamentaariset pysyvät sihteerit (parlamentarische Staatssekretäre) ja liittotasavaltaa edustavat osavaltioministerit eri yhteistyömuodoissa. Nämä avustajat eivät kuitenkaan ole liittohallituksen varsinaisia jäseniä, vaan toimivat ministereiden tukena.

Hallinnon suhde parlamenttiin ja vastuusta

Liittohallitus on poliittisesti vastuussa liittopäiville: parlamentti valvoo hallituksen toimintaa, hyväksyy lait ja budjetin sekä voi käyttää kontrollivälineitä, kuten kirjallisia kyselyjä ja tutkimuskomiteoita. Perustuslaki sallii myös ns. rakentavan epäluottamuslauseen, jonka avulla parlamentti voi erottaa liittokanslerin vain samanaikaisesti valitsemalla uuden liittokanslerin.

Toimintakäytännöt ja kokoukset

Liittokabinetti kokoontuu perinteisesti liittokanslerinvirastossa (Bundeskanzleramt) säännöllisesti; useimmiten kokoukset pidetään keskiviikkoisin klo 9.30, mutta aikataulu voi vaihdella tarpeen mukaan. Kokouksissa käsitellään hallituksen yhteisiä asioita, lakiesityksiä, poliittisia linjauksia ja hallinnon koordinointikysymyksiä.

Yhteenvetona: Saksan liittohallitus toimii sekä kollektiivisena päätöselimenä että kunkin ministerin omilla toimialoilla johtavana organisaationa. Sen toiminta perustuu perustuslakiin, ministerilainsäädäntöön sekä hallituskäytäntöihin, joissa yhdistyvät liittokanslerin johtajuus, ministeriöiden itsenäisyys ja kollektiivinen vastuu.