Saksan hallitus
Saksan liittohallitus (Bundesregierung), jota joskus kutsutaan myös nimellä Bundeskabinett tai liittokabinetti, on Saksan liittotasavallan hallitus, joka koostuu liittokanslerista ja liittovaltion ministereistä.
Kabinetin tehtävät luetellaan perustuslain 62-69 artiklassa. Siellä on myös ministerin vannoma virkavala.
Liittokansleri vastaa liittohallituksen hallinnollisesta työstä, mutta työ on delegoitu liittokanslian kansliapäällikölle.
Liittokansleri määrittelee liittohallituksen yleisen politiikan ja sen, mitä kunkin ministeriön tulisi tehdä. Liittovaltion ministerit ovat vastuussa siitä, mitä heidän omassa ministeriössään tapahtuu, ja siitä, että ministeriö noudattaa liittokanslerin yleisiä ajatuksia. Tätä kutsutaan ministeriöperiaatteeksi (saksaksi Ressortprinzip).
Jos kaksi liittovaltion ministeriä on eri mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä tai kuka sen tekee tai miten se tehdään, liittovaltion hallitus päättää asiasta enemmistöpäätöksellä. Tätä kutsutaan yhteistyöperiaatteeksi (saksaksi: Kollegialprinzip).
Liittovaltion ministerilain (Bundesministergesetz) mukaan liittohallituksen eläkkeelle jäänyt jäsen voi saada vanhuuseläkettä, jos hän on toiminut ministerinä vähintään kaksi vuotta. Aika nuorempana ministerinä (US "Undersecretary"), jota Saksassa kutsutaan parlamentin pysyviksi sihteereiksi, lasketaan mukaan, samoin kuin aiempi jäsenyys osavaltiohallituksessa.
Parlamentaariset pysyvät sihteerit ja osavaltioiden ministerit eivät ole liittohallituksen jäseniä, mutta auttavat sitä työssään.
Liittokabinetti kokoontuu liittokanslerinvirastossa pääsääntöisesti joka keskiviikko klo 9.30.
Merkelin kolmas kabinetti
Merkelin kolmannessa kabinetissa (2013-2018) on vain CDU-CSU:n ja SPD:n jäseniä.
| Osasto | Viranhaltija | Puolue |
| CDU | ||
| Sigmar Gabriel | SPD | |
| Brigitte Zypries | SPD | |
| Thomas de Maizière | CDU | |
| Oikeus ja kuluttajansuoja | Heiko Maas | SPD |
| Wolfgang Schäuble | CDU | |
| Työ- ja sosiaaliasiat | Andrea Nahles | SPD |
| Elintarvikkeet ja maatalous | Christian Schmidt | CSU |
| Puolustus | Ursula von der Leyen | CDU |
| Perheasiat, eläkeläiset, naiset ja nuoret. | Katarina Ohra | SPD |
| Terveys | Hermann Gröhe | CDU |
| Liikenne ja digitaalinen infrastruktuuri | Alexander Dobrindt | CSU |
| Ympäristö, luonnonsuojelu, rakentaminen ja ydinturvallisuus | Barbara Hendricks | SPD |
| Johanna Wanka | CDU | |
| Gerd Müller | CSU | |
| Liittovaltion erityistehtävistä vastaava ministeri ja liittokanslian kansliapäällikkö | Peter Altmaier | CDU |
Liittohallituksen lakimiehet
Tässä taulukossa luetellaan liittovaltion hallituksen jäsenten määrä ja prosenttiosuus, jotka olivat lakimiehiä. Saksassa vaalien välistä aikaa kutsutaan vaalikaudeksi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tätä kutsutaan parlamentiksi tai Yhdysvalloissa kongressiksi.
| Lainsäädäntökausi | Täysin pätevät asianajajat | ||
| Numero | Prosenttiosuus | ||
| 1. (1949–1953) | 6 of 14 | 42.9% | |
| 2. (1953–1957) | 5 of 20 | 25.0% | |
| 3. (1957–1961) | 7 of 18 | 38.9% | |
| 4. (1961–1965) | 8 of 21 | 38.1% | |
| 7 of 22 | 31.8% | ||
| 5. (1965–1969) | 7 of 22 | 31.8% | |
| 6 of 20 | 30.0% | ||
| 6. (1969–1972) | 4 of 16 | 25.0% | |
| 7. (1972–1976) | 8 of 18 | 44.4% | |
| 4 of 16 | 25.0% | ||
| 8. (1976–1980) | 4 of 16 | 25.0% | |
| 9. (1980–1983) | 8 of 17 | 47.1% | |
| 8 of 17 | 47.1% | ||
| 10. (1983–1987) | 8 of 17 | 47.1% | |
| 11. (1987–1990) | 9 of 19 | 47.4% | |
| 12. (1990–1994) | 6 of 20 | 33.3% | |
| 13. (1994–1998) | 9 of 18 | 50.0% | |
| 14. (1998–2002) | 3 of 16 | 18.8% | |
| 15. (2002–2005) | 6 of 14 | 42.9% | |
| 16. (2005–2009) | 6 of 16 | 37.5% | |
| 17. (2009–2013) | 7 of 16 | 43.8% | |
| 18. (2013-2018) | 9 of 16 | 56,2% | |
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Bundesregierung?
V: Bundesregierung, joka tunnetaan myös nimellä Bundeskabinett tai liittokabinetti, on Saksan liittotasavallan hallitus.
K: Ketkä muodostavat liittohallituksen?
V: Bundesregierung koostuu liittokanslerista ja liittovaltion ministereistä.
Kysymys: Mitkä ovat perustuslain 62-69 artiklassa luetellut kabinetin tehtävät?
V: Perustuslain 62-69 pykälässä luetellaan kabinetin jäsenten erilaisia tehtäviä, kuten virkavalan vannominen ja yleisen politiikan määrittäminen kullekin ministeriölle.
Kysymys: Kuka vastaa hallinnollisesta työstä liittohallituksessa?
V: Liittokansleri vastaa hallinnollisesta työstä liittohallituksessa, mutta tämä työ on delegoitu liittokansliapäällikölle.
K: Mitä tapahtuu, jos kaksi ministeriä on jostakin asiasta eri mieltä?
V: Jos kaksi ministeriä on jostakin asiasta eri mieltä, liittohallituksen jäsenet tekevät enemmistöpäätöksen - tätä menettelyä kutsutaan yhteistyöperiaatteeksi (Kollegialprinzip).
Kysymys: Onko entisille jäsenille, jotka ovat olleet vähintään kaksi vuotta virassa, tarjolla eläke-etuuksia?
V: Kyllä - liittovaltion ministerilain (Bundesministergesetz) mukaan eläkkeelle jääneet jäsenet, jotka ovat olleet virassaan vähintään kaksi vuotta, voivat saada vanhuuseläkettä. Tämä koskee myös aikaa, jonka hän on ollut nuorempana ministerinä (alivaltiosihteerinä) tai osavaltion ministerinä.
Kysymys: Milloin liittokabinetti yleensä kokoontuu?
V: Liittokabinetti kokoontuu pääsääntöisesti joka keskiviikko klo 9.00 liittokanslerinvirastossa.
