Saksan liittotasavallan peruslaki | Saksan perustuslain nimi

Perustuslain suojeleminen

Liittovaltion perustuslakituomioistuin (Bundesverfassungsgericht) suojelee perustuslakia kieltämällä perustuslain vastaiset lait. Perustuslaissa on "ikuisia lausekkeita", joita tuomioistuin suojelee jopa kieltämällä perustuslain muutokset (lait niiden muuttamiseksi). Ihmiselämää ja ihmisarvoa koskeva 1 artikla ja 20 artiklan perusperiaatteet on suojattu muutoksilta. Tällä pyritään varmistamaan, ettei mitään natsiajan kaltaista enää tapahdu. Natsit pystyivät säätämään valtuutuslain, joka antoi Hitlerille mahdollisuuden hallita asetuksella.

Viisi perustuslaillista elintä

Saksa on parlamentaarinen liittovaltiodemokratia. Tämän osoittamiseksi on viisi "perustuslaillista toimielintä".

Puheenjohtajuus

Liittopresidentti (saksaksi Bundespräsident) on valtionpäämies. Se on pitkälti seremoniallinen virka, jolla on vain pieni rooli päivittäisessä politiikassa. Presidentillä ei ole yhtä valtavaa valtaa kuin Weimarin tasavallan presidentillä tai Yhdysvaltain presidentillä. Hän on muodollinen valtionpäämies, joka allekirjoittaa lait ennen niiden voimaantuloa ja nimittää liittovaltion virkamiehet, mutta hän ei voi päättää, milloin liittopäivät hajotetaan tai nimittää uutta liittokansleria, ennen kuin parlamentin (saksaksi: Bundestag) jäsenten enemmistö äänestää sen puolesta.

Toimeenpaneva elin

Liittokokous valitsee liittokanslerin. Hän on toimeenpanovallan johtaja ja johtaa liittovaltion kabinettia.

Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksen muodostavat liittovaltion perustuslakituomioistuin ja viisi muuta korkeinta tuomioistuinta. Lisäksi on paikallis- ja aluetuomioistuimia, jotka tekevät ensimmäisen päätöksen tapauksista. Niiden päätökset voidaan kumota muutoksenhakutuomioistuimissa tai korkeimmissa tuomioistuimissa.

Liittovaltion perustuslakituomioistuin

Liittovaltion perustuslakituomioistuin on Saksan tärkein tuomioistuin. Sen tehtävänä on suojella peruslakia. Sen päätökset ovat kuin lakeja. Tuomioistuin voi kumota lakeja, jos ne rikkovat peruslakia.

Liittovaltion sosiaalituomioistuin

Liittovaltion sosiaalituomioistuin on korkein muutoksenhakutuomioistuin, joka käsittelee sosiaaliturva-, eläke- ja sairausvakuutusasioita.

Liittovaltion työtuomioistuin

Liittovaltion työtuomioistuin on korkein muutoksenhakutuomioistuin työlainsäädäntöä koskevissa asioissa. Tähän kuuluvat työsopimukset, lakot ja ammattiliittosopimukset.

Liittovaltion verotuomioistuin

Liittovaltion verotuomioistuin on korkein muutoksenhakutuomioistuin vero- ja tullilainsäädäntöä koskevissa asioissa.

Liittovaltion hallintotuomioistuin

Liittovaltion sosiaalituomioistuin on korkein muutoksenhakutuomioistuin asioissa, joissa on kyse valtion elimestä. Kyse voi olla siitä, että henkilö saattaa kokea, että hallitus on kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti, tai siitä, että kahden valtion elimen välillä on riita siitä, kumpi niistä saa tehdä jotakin.

Liittovaltion korkein oikeus

Tämä tuomioistuin toimii korkeimpana muutoksenhakutuomioistuimena kaikissa siviili- ja rikosasioissa, joita ei käsitellä jossakin muussa korkeimmassa oikeudessa.

Lainsäädäntöelin

Lainsäädäntöalalla on kaksi perustuslaillista elintä.

Bundesrat

Saksan osavaltioita edustaa Saksan parlamentin ylempi kamari, Bundesrat. Se osoittaa myös, että Saksa on liittovaltio. Liittovaltio on yksi perustuslain "ikuisista lausekkeista", joita ei voida koskaan muuttaa...

Bundestag

Bundestag on vaaleilla valittu osa lainsäädäntöelimestä. Liittokanslerin on oltava liittopäivien jäsen.

Muut määräykset

Armeija

Weimarin perustuslain mukaan Reichswehr oli parlamentin tai kansalaisten valvonnan ulkopuolella. Armeija raportoi suoraan presidentille, eikä presidentin tarvinnut raportoida parlamentille.

Perustuslain mukaan puolustusvoimat Bundeswehr ovat vastuussa parlamentille, koska

1. rauhan aikana Bundeswehr on puolustusministerin alainen.
2. sota-aikana se raportoi kanslerille.

Kansleri on suoraan vastuussa parlamentille, ministeri on epäsuorasti vastuussa parlamentille, koska se voi erottaa hallituksen valitsemalla uuden kanslerin.

Peruslailla luotiin myös sotilasasiamies eli Wehrbeauftragter, joka raportoi parlamentille eikä hallitukselle. Sotilaat voivat kääntyä suoraan Wehrbeauftragterin puoleen, jos he kokevat tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti tai laittomasti tai jos he katsovat, että heidän komentajansa toimivat laittomasti. Sotilaita ei voida rangaista siitä, että he kirjoittavat Wehrbeauftragterille.

Perustuslakituomioistuimen 1990-luvulla antamissa useissa tapauksissa todettiin, että hallitus ei voi käyttää Bundeswehriä Naton alueen ulkopuolella, ellei liittopäivät anna siihen ensin lupaa päätöslauselmassaan. Päätöksessä on kuvattava, minne Bundeswehrin on määrä mennä ja kuinka kauan operaatio kestää.

Kansanäänestykset ja kansanäänestykset

Perustuslaki sallii kansanäänestykset vain osavaltioiden rajojen muuttamisesta. Kansanäänestyksiä on järjestetty kaksi:

1. Baden-Württemberg perustettiin vuonna 1952, kun kansanäänestyksessä hyväksyttiin kolmen erillisen osavaltion (Württemberg-Baden, Württemberg-Hohenzollern ja Baden) yhdistäminen.

1. Vuonna 1996 Berliinin ja Brandenburgin asukkaat päättivät olla liittymättä näihin kahteen osavaltioon.

Peruslain kehitys vuodesta 1949 lähtien

Tärkeitä muutoksia peruslakiin olivat asevelvollisuuden palauttaminen ja Bundeswehrin perustaminen vuonna 1956.

Yhdistymisen aikana Itä- ja Länsi-Saksa päättivät olla kirjoittamatta uutta perustuslakia ja säilyttää vanhan perustuslain, joka oli toiminut Länsi-Saksassa niin hyvin. Perustuslakia muutettiin, jotta Itä-Saksa voisi liittyä siihen, ja sen jälkeen sitä muutettiin uudelleen, jotta vahvistettiin vaatimusta, jonka mukaan Saksa ei halunnut enää lisää alueita. Tämä oli loppuratkaisussa annettu lupaus.

Aiheeseen liittyvät sivut

Entiset perustuslait

• Saksan keisarikunnan perustuslaki (1871-1919)
• Weimarin perustuslaki (1919-1933)
• Saksan demokraattisen tasavallan perustuslaki (Saksan demokraattinen tasavalta; DDR, 1949-1990).

Muut

• Bremenin lauseke
• Bundesrechnungshof
• Saksan hätätilalaki
• Saksan historia
• Saksan politiikka
• Perustuslaki
• Perustuslaillisuus
• Perustuslaillinen taloustiede