Saksan ulkoministeriö
Saksan ulkoasioita hoitavan ministeriön perinteinen nimi on ulkoministeriö tai AA (saksaksi Auswärtige Amt). Se vastaa ulkopolitiikasta sekä Saksan EU-politiikasta. Sitä johtaa liittovaltion ulkoasiainministeri (saksa: Bundesminister des Auswärtigen).
Auswärtiges Amt
Ulkoministeriö on osa Saksan ulkoasiainhallintoa. Toinen osa on liittohallituksen muiden virastojen ulkomailla sijaitsevia osia.
Ulkoministeriö hoitaa Saksan ja muiden maiden tai kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, välisiä yhteyksiä. Tähän kuului myös pyrkimys saada pysyvä paikka Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoon osana vuonna 2005 ehdotettuja YK:n uudistuksia. Ulkoministeriö sijaitsee lähellä DDR:n vanhaa ulkoministeriötä Berliinissä. Werderschen Marktilla sijaitsevasta suuresta vanhasta rakennuksesta tuli vuonna 1940 Reichbankin päämaja ja vuodesta 1959 alkaen SED:n keskuskomitean päämaja. Ulkoministeriöllä on "toinen päämaja" Adenaueralleella Bonnissa.
Sigmar Gabriel (SPD) on toiminut ulkoministerinä tammikuusta 2017 lähtien.
Vanha Reichsbank ja uudet rakennukset
Organisaatio
Saksan suurlähetystöjä ja konsulaatteja tai pääkonsulaatteja on useimmissa maailman pääkaupungeissa sekä maiden suuremmissa kaupungeissa.
Berliinin päämajan tehtävänä on koordinoida Saksan diplomatiaa ja tutkia suurlähetystöistä, pysyvistä edustustoista ja konsulaateista saatuja tietoja. Ne ovat liittohallituksen "silmät, korvat ja ääni" ulkomailla.
Ulkoministeriöllä on 145 suurlähetystöä, 59 pääkonsulaattia, 12 pysyvää edustustoa (kansainvälisissä järjestöissä) ja 10 toimistoa ulkomailla.
Siellä on myös kolme saksalaista tiedotuskeskusta (GIC), joiden tehtävänä on antaa tietoa Saksasta ja saksan kielestä.
Suurin GIC sijaitsee Washingtonissa sen jälkeen, kun se muutti New Yorkista vuonna 2003. Kairossa sijaitseva GIC on tarkoitettu arabiankieliselle maailmalle. Toinen GIC sijaitsee Pariisissa ranskankielisiä alueita varten.
Lisäksi on 356 kunniakonsulia. He ovat usein saksalaisia liikemiehiä, jotka tekevät jonkin verran töitä ulkoministeriölle.
Bonn
Bonnin toimisto käsittelee erityisesti tietotekniikkaa. Kaikki Saksan ulkomailla olevat virastot ovat yhteydessä Bonniin, joka voi lähettää tietoja Berliiniin. Bonnin toimisto huolehtii myös ulkoministerin ja liittokanslerin yhteydenpidosta heidän ollessaan ulkomailla.
Ongelmat
Jotkut sanovat, että senirin työpaikkojen täyttämisessä on korruptiota.
Tämä johtuu siitä, että ulkoministeriö ei enää julkaise huippudiplomaattiensa pätevyyksiä. Se lopetti sen jälkeen, kun terroristit käyttivät tietoja hyökätessään Saksan Tukholman suurlähetystöön vuonna 1975 ja kun RAF murhasi diplomaatti Gerold von Braunmühlin vuonna 1986.
Historia
Pohjois-Saksan liitto
Ulkoministeriö aloitti toimintansa vuonna 1870 osana Pohjois-Saksan liittovaltiota. Sitä johti pysyvä sihteeri, aivan kuten Saksan keisarikunnan ulkoasiainministeriötä. Ministereitä oli vasta vuodesta 1919 lähtien. Siksi sitä kutsuttiin virastoksi eikä ministeriöksi.
Saksan keisarikunta (1871-1918)
Saksan keisarikunnan ulkoministeriö sijaitsi Berliinissä Wilhelmstraße 76:ssa.
Keisarikunta otti Pohjois-Saksan liittouman ulkoministeriön haltuunsa muuttumattomana. Saksan liittovaltiot säilyttivät kuitenkin huomattavan itsenäisyyden omassa ulkopolitiikassaan.
AA:lla oli kaksi osastoa
Osasto I
Korkeampi politiikka, henkilöstö, seremoniat, talousarviot, koulujen ja kirkkojen rekisteröinti. Tämän osaston päällikkönä toimi pysyvä sihteeri, joka oli samaan aikaan myös Saksan liittokanslerin pysyvä edustaja ulkoministeriössä. Saksan liittokanslerilla oli ylin ulkopoliittinen vastuu.
Osasto II
Toinen osasto vastasi kaupasta, liikenteestä, konsulaateista, kansallisesta oikeudesta, siviilioikeudesta, taiteesta ja tieteestä, saksalaisten yksityisasioista ulkomailla, myös oikeudesta, poliisista ja postista, maastamuutosta ja laiva-asioista. Tätä osastoa johti ulkoministeriön johtaja.
Muut yksiköt
Oikeudelliset asiat siirrettiin uuteen III osastoon vuonna 1885. Vuonna 1890 perustettiin siirtomaaosasto, josta tuli keisarillinen siirtomaatoimisto vuonna 1907. Vuonna 1915 muodostettiin IV osasto, joka käsitteli tiedustelua.
Kolonialistisen osaston johtajat | |||
Ei | Nimi | Lukukauden alku | Lukukauden lopussa |
1 | Friedrich Richard Krauel | 1890 | 1890 |
2 | Paul Kayser | 1890 | 1896 |
3 | Oswald Freiherr von Richthofen | 1896 | 1898 |
4 | Gerhard von Buchka | 1898 | 1900 |
5 | Oscar Wilhelm Stüberl | 1900 | 1905 |
6 | Ernst Fürst von Hohenlohe-Langenberg | 1905 | 1906 |
7 | Bernhard Dernburg | 1906 | 1907 |
Weimarin tasavalta 1919-1933
Weimarin tasavallassa ulkoministeriöstä tuli ministeriö, jota johti valtakunnanministeri. Vakituinen sihteeri ei enää ollut enääMinisterillä oli nyt yksinomainen vastuu ulkopolitiikasta. Nimi "ulkoministeriö" säilytettiin perinteen vuoksi. Gustav Stresemann oli tämän ajan tunnetuin ulkoministeri, ja hän muovasi Saksan ulkopolitiikkaa aivan kuten Bismarck oli tehnyt keisarikunnan aikana.
Kolmas valtakunta 1933-1945
Kun natsit ottivat vallan, ulkoministeriö alkoi noudattaa natsipuolueen ajatuksia. Vastarintaa oli kuitenkin jonkin verran, erityisesti Adam von Trott zu Solzin ja Ulrich von Hassellin kaltaisten henkilöiden taholta.
Ulkoministeriö kirjoitti vuonna 1939 virallisen kirjeen juutalaisista ja ulkopolitiikasta: Siinä todettiin, että juutalaisten kotimaan antaminen Palestiinaan oli vaarallista maailmanrauhalle. Tämä muistio on tärkeä syy siihen, että Nürnbergin oikeudenkäyntien toisessa osassa oli mukana ulkoministeriön virkamiehiä.
Katso myös: Fritz Kolbe, Kurt Georg Kiessinger
Toisen maailmansodan jälkeen Saksa pysyi liittoutuneiden valvonnassa ainakin osittain vuoteen 1955 asti. Tämä tarkoitti, että ulkoasiainministeriötä ei tarvittu ennen vuotta 1951, jolloin uusi Saksa sai enemmän valtaa omiin asioihinsa.
Saksan liittotasavalta
Uusi ulkoministeriö perustettiin 15. maaliskuuta 1951 Bonniin, ja se säilytti nimensä "Office".
Monet AA:n johtavista virkamiehistä olivat entisiä natseja. Itse asiassa ulkoasiainministeriön johtotehtävissä oli enemmän entisiä puolueen jäseniä kuin Kolmannen valtakunnan aikana samantyyppisiä tehtäviä hoitavia puolueen jäseniä.
Vuodesta 1966 lähtien ulkoministeri on usein ollut pienemmän koalitiokumppanin johtaja koalitiohallituksissa. Poikkeuksena olivat Jürgen Möllemannin ja Franz Münteferingin varakanslerikaudet.
Saksan demokraattinen tasavalta
DDR:n hallituksen ulkopolitiikasta vastasi ulkoasiainministeriö.
Ulkoministerit
Ulkoministeri 1871 - 1919 | |||
Ei | Nimi | Lukukauden alku | Toimikauden loppu |
1 | Hermann von Thile | 1871 | 1872 |
2 | Hermann Ludwig von Balan1 | 1872 | 1873 |
3 | Bernhard Ernst von Bülow | 1873 | 1879 |
4 | Josef Maria von Radowitz1 | 1879 | 1880 |
5 | Chlodwig Fürst zu Hohenlohe-Schillingsfürst1 | 1880 | 1880 |
6 | Friedrich Graf zu Limburg-Stirum1 | 1880 | 1881 |
7 | Clemens Busch1 | 1881 | 1881 |
8 | Paul Graf von Hatzfeld zu Trachenberg | 1881 | 1885 |
9 | Herbert Fürst von Bismarck2 | 1885 | 1890 |
10 | Adolf Freiherr Marschall von Beiberstein | 1890 | 1897 |
11 | Bernhard Fürst von Bülow | 1897 | 1900 |
12 | Oswald Freiherr Richthofen | 1900 | 1906 |
13 | Heinrich Leonhard von Tschirschky und Bögendorff | 1906 | , 1907 |
14 | Wilhelm Freiherr von Schoen | 1907 | 1910 |
15 | Alfred von Kiderlen-Waechter | 1910 | 1912 |
16 | Gottlieb von Jagow | 1913 | 1916 |
17 | Arthur Zimmermann | 1916 | 1917 |
18 | Richard von Kühlman | 1917 | 1918 |
19 | Paul von Hintze | 1918 | 1918 |
20 | Wilhelm Heinrich Solf | 1918 | 1918 |
21 | Ulrich Graf von Brockdorff-Rantzau | 1918 | 1919 |
1 | toimiva | ||
2 | toiminut 17. toukokuuta 1886 asti |
Reichsminister des Auswärtigen 1919 - 1945 | ||||
Ei | Nimi | Lukukauden alku | Toimikauden loppu | Puolue |
1 | Ulrich Graf von Brockdorff-Rantzau | 13. helmikuuta 1919 | 21. kesäkuuta 1919 | Itsenäinen |
2 | Hermann Müller (SPD) | 21. kesäkuuta 1919 | 26. maaliskuuta 1920 | SPD |
3 | Adolf Klöster | 10. huhtikuuta 1920 | 8. kesäkuuta 1920 | SPD |
4 | Walter Simons | 25. kesäkuuta 1920 | 4. toukokuuta 1921 | Itsenäinen |
5 | Friedrich Rosen | 10. toukokuuta 1921 | 22. lokakuuta 1921 | Itsenäinen |
6 | Joseph Wirth | 26. lokakuuta 1921 | 31. tammikuuta 1922 | Keskus |
7 | Walther Rathenau | 1. helmikuuta 1922 | 24. kesäkuuta 1922 | DDP |
8 | Joseph Wirth | 24. kesäkuuta 1922 | 14. marraskuuta 1922 | Keskus |
9 | Friedrich von Rosenberg | 22. marraskuuta 1922 | 11. elokuuta 1923 | Itsenäinen |
10 | 13. elokuuta 1923 | 3. lokakuuta 1929 | DVP | |
11 | Julius Curtis | 4. lokakuuta 1929 | 9. lokakuuta 1931 | DVP |
12 | Heinrich Brüning | 9. lokakuuta 1931 | 30. toukokuuta 1932 | Keskus |
13 | Konstantin Freiherr von Neurath | 1. kesäkuuta 1932 | 4. helmikuuta 1938 | NSDAP (vuodesta 1937) |
14 | Joachim von Ribbentrop | 4. helmikuuta 1938 | 1. toukokuuta 1945 | NSDAP |
15 | 1. toukokuuta 1945 | 2. toukokuuta 1945 | NSDAP | |
16 | Johann Ludwig Graf Schwerin von Krosigk | 2. toukokuuta 1945 | 23. toukokuuta 1945 | Itsenäinen |
Minister für Auswärtige Angelegenheiten der DDR 1949 - 1990 | |||||
Ei | Nimi | Elinikäiset tiedot | Lukukauden alku | Toimikauden loppu | Puolue |
1 | Georg Dertinger | 1902-1968 | 12. lokakuuta 1949 | 15. tammikuuta 1953 | CDU |
2 | Anton Ackermann1 | 1905-1973 | 15. tammikuuta 1953 | heinäkuu 1953 | SED |
3 | Lothar Bolz | 1903-1986 | heinäkuu 1953 | 24. kesäkuuta 1965 | NDPD |
4 | Otto Winzer | 1902-1975 | 24. kesäkuuta 1965 | 20. tammikuuta 1975 | SED |
5 | Oskar Fischer | 1923- | 3. maaliskuuta 1975 | 12. huhtikuuta 1990 | SED |
6 | Markus Meckel | 1952- | 12. huhtikuuta 1990 | 20. elokuuta 1990 | SPD |
7 | Lothar de Maizière2 | 1940- | 20. elokuuta 1990 | 2. lokakuuta 1990 | CDU |
1 | Toiminta | ||||
2 | Yhdessä DDR:n pääministerinä |
Bundesminister des Auswärtigen seit 1951 | |||||
Ei | Nimi | Elinikäiset tiedot | Lukukauden alku | Toimikauden loppu | Puolue |
1 | 1876-1967 | 15. maaliskuuta 1951 | 6. kesäkuuta 1955 | CDU | |
2 | Heinrich von Brentano | 1904-1964 | 6. kesäkuuta 1955 | 17. lokakuuta 1961 | CDU |
3 | Gerhard Schröder | 1910-1989 | 14. marraskuuta 1961 | 30. marraskuuta 1966 | CDU |
4 | 1913-1992 | 1. joulukuuta 1966 | 20. lokakuuta 1969 | SPD | |
5 | Walter Scheel | 1919-2016 | 21. lokakuuta 1969 | 15. toukokuuta 1974 | FDP |
6 | Hans-Dietrich Genscher | 1927-2016 | 17. toukokuuta 1974 | 17. syyskuuta 1982 | FDP |
7 | 1918-2015 | 17. syyskuuta 1982 | 4. lokakuuta 1982 | SPD | |
8 | Hans-Dietrich Genscher | 1927-2016 | 4. lokakuuta 1982 | 17. toukokuuta 1992 | FDP |
9 | Klaus Kinkel | 1936- | 18. toukokuuta 1992 | 26. lokakuuta 1998 | FDP |
10 | 1948- | 27. lokakuuta 1998 | 22. marraskuuta 2005 | VIHREÄ | |
11 | Frank-Walter Steinmeier | 1956- | 22. marraskuuta 2005 | 27. lokakuuta 2009 | SPD |
12 | Guido Westerwelle | 1961-2016 | 28. lokakuuta 2009 | 17. joulukuuta 2013 | FDP |
13 | Frank-Walter Steinmeier | 1956- | 17. joulukuuta 2013 | 27 tammikuuta 2017 | SPD |
14 | Sigmar Gabriel | 1959- | 27 tammikuuta 2017 | Nykyinen | SPD |
1 | Yhdessä liittotasavallan liittokanslerina |
Kaksi kansleria myös ulkoministeri. Konrad Adenauer Saksan liittotasavallan ensimmäisenä ulkoministerinä ja Helmut Schmidt sen jälkeen, kun FDP oli jättänyt koalition ja hallituksen. Hans-Dietrich Genscher toimi ulkoministerinä sekä SPD:n että CDU:n kanslerina.
DDR:n valtion turvallisuusministeriön ("Stasi") vakoilijat.
Nimi | Vuosi BRD:n ulkoministeriön palvelukseen | Stasin värväämä vuosi | Oletettu nimi |
Christine Bauer | 1986 | Jasmina | |
Helge Berger | |||
Hagen Blau | 1961 | 1960 | Detlef, Merten |
Herbert Kemper | |||
Ruth Kemper | |||
Reiner Müller | |||
Ludwig Pauli | Adler | ||
Lilli Pöttrich | 1983 | 1976 | Angelika |
Gisela von Raussendorff | Blume | ||
Klaus von Raussendorff | 1957 | Brede | |
Karl-Heinz Rode | Maro |
Aiheeseen liittyvät sivut
- Saksan akateeminen vaihtopalvelu (DAAD), jota rahoittaa pääasiassa ulkoministeriö.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Saksan ulkoasioista vastaavan ministeriön perinteinen nimi?
V: Saksan ulkoasioita hoitavan ministeriön perinteinen nimi on ulkoministeriö tai AA (saksaksi Auswärtige Amt).
Q: Mikä on Saksan ulkoministeriön vastuualue?
V: Saksan ulkoministeriö vastaa Saksan ulkopolitiikasta sekä Saksan EU-politiikasta.
K: Kuka johtaa Saksan ulkoasiainministeriötä tai AA:ta?
V: Saksan ulkoasiainministeriötä tai ulkoasiainhallintoa johtaa liittovaltion ulkoasiainministeri (Bundesminister des Auswärtigen).
K: Mikä on liittovaltion ulkoasiainministerin rooli?
V: Liittovaltion ulkoministerillä on keskeinen rooli Saksan ulkopolitiikan muotoilussa ja toteuttamisessa.
Kysymys: Käsitteleekö Saksan ulkoministeriö vain ulkoisia asioita?
V: Kyllä, Saksan ulkoasiainministeriö hoitaa vain Saksan ulkoisia asioita.
Kysymys: Mitkä ovat Saksan ulkoasiainministeriön keskeiset alat?
V: Saksan ulkoministeriö keskittyy ulkopolitiikkaan, Saksan EU-politiikkaan, diplomatiaan, kansainvälisiin suhteisiin ja kauppaan.
K: Miten Saksan ulkoministeriö tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa?
V: Saksan ulkoministeriö tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa kahden- ja monenvälisten kumppanuuksien, neuvottelujen ja yhteistyön kautta erilaisissa kysymyksissä, kuten rauhan ja turvallisuuden, kaupan, ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun aloilla.