Caspar Wessel
Caspar Wessel (8. kesäkuuta 1745 - 25. maaliskuuta 1818) oli tanskalais-norjalainen matemaatikko.
Hän syntyi Jonsrudissa, Vestbyssä, Akershusissa, Norjassa. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1763 hän lähti Tanskaan jatko-opintoihin (koska Norjassa ei ollut yliopistoa vuonna 1763). Vuonna 1778 hän sai tutkinnon candidatus juris. Vuonna 1794 hänet palkattiin maanmittariksi ja vuonna 1798 kuninkaalliseksi maanmittaustarkastajaksi.
Koska maanmittaus liittyy matematiikkaan, hän tutki myöhemmin kompleksilukujen geometrista merkitystä. Tanskan kuninkaallinen tiedeakatemia julkaisi vuonna 1799 hänen tärkeimmän artikkelinsa Om directionens analytiske betegning (Suunnan analyyttisestä esittämisestä). Koska se oli tanskankielinen, monet eivät huomanneet sitä. Myöhemmin Jean-Robert Argandin ja Carl Friedrich Gaussin paperi osoitti samat tulokset.
Yksi Wesselin Om directionens analytiske betegning -teoksessa esitetyistä tärkeimmistä, mutta unohdetuista ideoista oli vektorit. Wesselin tärkein asia, jonka hän halusi osoittaa paperissa, ei ollut tämä, mutta hän katsoi, että numeroiden käsite, jossa on pituus ja suunta, olisi tarpeen. Wesselin ajatuksia yhteenlaskuista oli: "Kaksi suoraa lasketaan yhteen, jos yhdistämme ne siten, että toinen suora alkaa siitä, mihin ensimmäinen päättyy, ja sitten kulkee suora ensimmäisestä suorasta yhdistettyjen suorien viimeiseen pisteeseen. Tämä suora on yhdistettyjen suorien summa". Nykyään samaa ajatusta käytetään vektoreita laskettaessa.
Hänen artikkelinsa painettiin ranskankielisenä käännöksenä vuonna 1899. Se julkaistiin englanniksi vuonna 1999 nimellä "On the analytic representation of direction" (toim. J. Lützen et al.).
Johan Herman Wessel, Wesselin veli, oli tunnettu henkilö tanskalais-norjalaisissa kirjoissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Caspar Wessel?
V: Caspar Wessel oli tanskalais-norjalainen matemaatikko.
K: Missä hän oli syntynyt?
V: Hän syntyi Jonsrudissa, Vestbyssä, Akershusissa, Norjassa.
K: Minkä tutkinnon hän suoritti vuonna 1778?
V: Vuonna 1778 hän suoritti candidatus juris -tutkinnon, joka on yksi oikeustieteen tutkinto.
Kysymys: Mitä työtä hän teki vuonna 1794?
V: Vuonna 1794 hänet palkattiin maanmittaustarkastajaksi; vuonna 1798 hänestä tuli maanmittauksen kuninkaallinen tarkastaja.
K: Minkä lehden hän julkaisi vuonna 1799?
V: Hän julkaisi vuonna 1799 Tanskan kuninkaallisen tiede- ja kirjainakatemian julkaisun Om directionens analytiske betegning (Suunnan analyyttisestä esittämisestä).
K: Minkä idean hänen paperissaan esitti, joka jäi aluksi huomaamatta?
V: Hänen paperinsa osoitti vektorien käsitteen, joka jäi aluksi huomaamatta.
K: Miten hänen työtään käytetään edelleen nykyään? V: Hänen työtään käytetään yhä nykyäänkin vektorien yhteenlaskussa; hänen ajatustaan yhteenlaskusta "Kaksi suoraa viivaa lasketaan yhteen, jos yhdistämme ne siten, että toinen suora alkaa siitä, mihin ensimmäinen päättyy, ja sitten kulkee suora viiva ensimmäisestä suorasta yhdistettyjen viivojen viimeiseen pisteeseen" käytetään yhä nykyään vektorien yhteenlaskussa.
