Kataarilinnat (Châteaux cathares) — Languedoc-Roussillonin linnojen historia
Tutustu Languedoc-Roussillonin kataarilinnoihin: keskiaikaiset linnoitukset, Albigenserin ristiretken tarinat, arkeologia ja parhaat vierailuvinkit historiaa rakastavalle matkailijalle.
Kataarilinnat (ranskaksi Châteaux cathares) on Ranskan matkailualan käyttämä termi. Sitä käytetään Languedoc-Roussillonissa sijaitsevista linnoista, jotka ovat yleensä kataarien vihollisten Albigenserin ristiretken aikana rakentamia.
Lyhyt kuvaus ja termin tausta
Kataarilinnat eivät ole yhtenäinen historiallinen ryhmä siinä mielessä, että kaikki olisivat alun perin rakennettu kataarien toimesta.
Termi syntyi myöhemmin matkailumarkkinoinnissa ja historiankirjoituksessa, ja sillä viitataan usein alueen jyrkillä kallioilla ja harjuilla sijaitseviin linnoituksiin, joilla oli rooli 1200-luvun uskonnollisissa ja poliittisissa konflikteissa. Monet linnat olivat joko ristiretkeläisten tai kuninkaallisten väkipakkausten rakentamia tai vanhoja linnoja, joita muokattiin vastaamaan uusia puolustusvaatimuksia.
Historia lyhyesti
1200-luvulla kataarit (kansankielellä kataarit) edustivat eteerisempää kristillistä liikettä, jonka opit poikkesivat roomalaiskatolisesta kirkosta. Katolinen kirkko ja ranskalainen kuningaskunta käynnistivät Albigenserin ristiretken kukistaakseen liikkeen. Pitkien sotatoimien ja piiritysten seurauksena monet alueen linnat joutuivat ristiretkeläisten haltuun tai tuhoutuvat.
Useat tällaiset linnat palvelivat sekä strategisina tukikohtina että hallinnollisina keskuksina, ja niiden sijainti korkean kallion päällä teki niistä vaikeasti valloitettavia. Piiritykset, kuten Montségurin kuuluisa piiritys (1243–1244), jäivät historiaan kataariliikkeen traagisina käännekohtina.
Sijainti ja arkkitehtuuri
Kataarilinnat sijaitsevat pääosin Languedoc-Roussillonin alueen (nykyisin osa Occitanie-aluetta) kalkkikallioilla ja vuorenseinämillä. Sijainnin valinta korosti turvautumista luonnon puolustusominaisuuksiin: jyrkät rinteet, kapeat yhteysreitit ja näköala laaksoihin.
Arkkitehtonisesti linnat ovat monimuotoisia: joukossa on romaanisia linnoja, myöhemmin keskiaikana laajennettuja linnoituksia ja 1200-luvun sotatekniikkaa heijastavia rakenteita. Tavallisia piirteitä ovat:
- kalliolle rakennettu päälinnoitus
- useat vallihautatasot ja portit
- vettä säilyttävät kaivot ja varastotilat pitkien piiritysten varalta
- muutokset, joita myöhemmät hallitsijat tekivät linnojen käyttöön ja asuttavuuteen
Tunnetuimmat linnat (esimerkkejä)
Alueella on monta nähtävyyttä, joista monet ovat nykyään suosittuja matkailukohteita. Esimerkkejä tunnetuista linnanraunioista:
- Peyrepertuse
- Quéribus
- Montségur
- Puilaurens
- Aguilar
- Lastoursin linnoitukset
Nämä paikat eroavat toisistaan historian, suuruuden ja säilyneisyyden suhteen, mutta monet tarjoavat näyttävän näkymän Occitanien maisemiin ja kertovat alueen ristiriitaisesta menneisyydestä.
Kulttuurinen merkitys ja matkailu
Nykyään "kataarilinnat" ovat osa alueellista identiteettiä ja matkailutarjontaa. Ne houkuttelevat historiasta, arkkitehtuurista ja luonnosta kiinnostuneita kävijöitä. Monet linnat ovat avoinna yleisölle, niissä järjestetään opastuksia ja näyttelyitä ja ne ovat mukana niin kutsutulla "Pays Cathare" -reitillä, joka yhdistää alueen historialliset kohteet.
Matkailijat ohjeistetaan kunnioittamaan raunioita ja noudattamaan kävelyreittien merkintöjä: osa linnoista on vaikeakulkuisilla kallioilla, ja sääolosuhteet voivat vaikuttaa turvallisuuteen.
Säilyminen ja tutkimus
Suurin osa kataarilinnuista on raunioina, mutta niiden suojeleminen ja tutkiminen jatkuu. Arkeologiset kaivaukset, konservointityöt ja historiallinen tutkimus valaisevat alueen elämää, puolustusta ja retorisia kuvauksia 1200-luvulta eteenpäin. Paikalliset viranomaiset ja yhdistykset tekevät työtä rakenteiden kunnostamiseksi, opasteiden laatimiseksi ja kävijäturvallisuuden parantamiseksi.
Yhteenveto
Kataarilinnat ovat merkittävä osa Lounais-Ranskan keskiaikaista historiaa ja matkailua. Vaikka termi on osin markkinallinen, linnoilla on aito historiallinen arvo: ne kertovat alueen uskonnollisista kiistoista, sotatekniikasta ja keskiajan yhteiskunnasta. Nykyisin ne toimivat myös oppaina ja kohteina niille, jotka haluavat tutustua Occitanien karuun kauneuteen ja menneisyyteen.
Todelliset kataarien linnat
Katarilaiset rakensivat linnoitettuja asumuksia, mutta eivät linnoja. Legenda kataarien arkkitehdeistä ja rakentajista on pelkkä myytti. Katariinakirkko ei rakentanut mitään. Tästä syystä ainoat, jotka voivat vaatia nimitystä "kataari", ovat pieniä linnoja, jotka ovat usein yleisölle täysin tuntemattomia. Niiden näyttämättömät rauniot ovat usein kaukana turistireiteistä.
Kuninkaalliset linnoitukset
Koska Raimond II ei onnistunut valloittamaan Carcassonea takaisin vuonna 1240, Ranskan kuningas vahvisti kaupungin muureja. Hän tuhosi myös Corbièresin alueella sijaitsevia pieniä linnoja ja rakennutti linnoituksia suojaamaan rajaa Aragonian kuningaskunnan kanssa.
Näitä viittä linnaa kutsutaan usein nimellä cinq fils de Carcassonne (Carcassonnen viisi poikaa):
- Château d'Aguilar
- Peyrepertusen linna
- Puilaurensin linna
- Quéribusin linna
- Château de Termes
Nämä viisi linnoitusta kestivät useita Aragonian armeijan johtamia hyökkäyksiä.
Linnoituksista luopuminen
Vuonna 1659 Ludvig XIV ja Espanjan Filip IV allekirjoittivat Pyreneiden sopimuksen. Ranskan kuningas meni myös naimisiin Infanta Marie Theresen kanssa. Sopimus muutti rajoja. Se antoi Rousillonin Ranskalle ja siirsi rajan etelään Pyreneiden harjanteelle, jossa se on nyt. Linnoitukset menettivät näin ollen merkityksensä. Joissakin niistä oli jonkin aikaa varuskunta, muutamissa Ranskan vallankumoukseen asti, mutta ne rappeutuivat vähitellen, ja niistä tuli usein paimentolaismajoituksia tai rosvojen piilopaikkoja.
Muut "kataarien linnat"
- Château d'Arques
- Château de Durfort
- Lastoursin linnat
- Château de Montségur
- Château de Padern
- Château de Pieusse
- Château de Puivert
- Rennes-le-Château
- Château de Roquefixade
- Château de Saissac
- Château d'Usson
Kartta
Etsiä