Merten elämänkartoitus — Census of Marine Life: globaali 10-vuotishanke
Merten elämänkartoitus — Census of Marine Life: globaalin 10-vuotishankkeen löydöt ja merten biodiversiteetti, yli 70 maan tutkimus, uudet havainnot ja vaikutukset meriekologiaan.
Census of Marine Life on kymmenvuotistutkimus merten elämästä, joka käynnistettiin vuonna 2000 ja päättyi virallisesti vuonna 2010. Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa, dokumentoida ja ymmärtää merten monimuotoisuutta, lajien esiintymistä, runsaussuhteita ja muutoksia ajan kuluessa sekä rakentaa kansainvälinen tietopohja tulevaa tutkimusta ja suojelua varten. Projektin toimeenpanosta vastasi kansainvälinen tutkijaverkosto, ja sen koordinaatiopiste toimi Ron O'Dorin johtamana Dalhousien yliopistossa Halifaxissa, Nova Scotiassa, Kanadassa.
Tavoitteet ja toteutus
Hankkeen päätavoitteita olivat
- koota olemassa oleva tieto merten lajeista ja levittää se avoimesti käytettävään tietokantaan,
- kuvata laji- ja ekosysteemimonimuotoisuutta eri valtamerialueilla,
- tunnistaa puuttuvat tiedot ja tehdä kohdistettuja kenttäoperaatioita uusien havaintojen saamiseksi, ja
- arvioida ihmistoiminnan, kalastuksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia meriluontoon.
Tämän toteuttamiseksi hankkeessa hyödynnettiin laajasti eri alojen menetelmiä: perinteisiä näytteenottoja, sukellusta, kauko-ohjattuja aluksia (ROV), akustista kartoitusta ja myös uusia molekyylimenetelmiä sekä tietojärjestelmiä. Työhön osallistui tuhansia tutkijoita ja yhteistyökumppaneita yli 70 valtiosta, ja rahoitusta kertyi yhteensä yli miljardi Yhdysvaltain dollaria.
Johto ja perustaminen
Hankkeen käytännön perustaja oli meriekologi J. Frederick Grassle, joka oli keskeinen henkilö hankkeen suunnittelussa ja mobilisoinnissa. Projektia johti ja koordinoi Ron O'Dor Dalhousien yliopistosta. CoML toimi laajana konsortiomaana, joka yhdisti akateemisen maailman, tutkimuslaitokset, valtiolliset toimijat ja kansainväliset järjestöt.
Tulokset ja löydöt
Census of Marine Life tuotti merkittävän määrän uutta tietoa merien eliölajeista ja niiden levinneisyydestä. Hankkeen aikana tehtiin tuhansia meri- ja syvänmerenäytteenottoja ja useita tutkimusretkiä, joiden yhteydessä löydettiin arviolta yli 6 000 uutta lajia tai lajinmuotoa ja kuvattiin runsaasti aiemmin tuntemattomia ekosysteemityyppejä. Tulokset koottiin tieteellisiin julkaisuihin, raporteiksi ja yleisölle suunnattuun aineistoon.
Yksi hankkeen keskeisistä saavutuksista oli tiedon kokoaminen ja saataville laittaminen Ocean Biogeographic Information System (OBIS) -tietokantaan, joka yhdistää eri lähteistä peräisin olevia havaintoja ja tekee ne haettaviksi tutkijoille ja päätöksentekijöille. CoML:n aineistot ja menetelmät loivat perustan monille myöhemmille tutkimuksille ja seurantaohjelmille.
Vaikutus ja perintö
CoML loi ensimmäisen laaja-alaisen peruskartan merten elinvoimasta ja monimuotoisuudesta, mikä on auttanut arvioimaan muutoksia ja tukemaan meriluonnon suojelua. Tuloksia on hyödynnetty muun muassa kalastuspolitiikassa, suojelualueiden suunnittelussa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kartoittavissa tutkimuksissa. Hankkeen aikana kehitetyt yhteistyömallit, avoimen datan periaatteet ja tekniset ratkaisut ovat jääneet pysyviksi resursseiksi merentutkimusyhteisölle.
Merkitys laajemmassa kontekstissa
CoML pyrki tekemään merien elämän kartoituksessa samanlaisen kattavan perustyön kuin mitä World Wide Fund for Nature (WWF) ja National Geographic Society olivat tehneet maaekoregioneille: antaa mahdollisimman täsmällinen kuva siitä, mitä planeetalla on elossa. CoML keskittyi erityisesti siihen, mitä elää merissä, ja tarjosi vertailukelpoisen lähtötason tuleville seurannoille.
Vaikka hanke päättyi virallisesti vuonna 2010, sen perintö jatkuu: tiedot, verkostot ja työkalut palvelevat edelleen merten tilan arviointia ja suojelutoimia globaalilla ja paikallisella tasolla.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on merieläinten laskenta?
V: Census of Marine Life oli kymmenvuotinen, vuonna 2000 alkanut tutkimus merten elämästä.
K: Kuka oli Census of Marine Life -laskennan johtaja?
V: Ron O'Dor Dalhousien yliopistosta Halifaxissa, Nova Scotiassa, Kanadassa, oli Census of Marine Life -ohjelman johtaja.
K: Mistä Census of Marine Life sai tietonsa?
V: Census of Marine Life käytti tietoja tutkijoilta eri puolilta maailmaa.
K: Kuinka monta kansakuntaa oli mukana Census of Marine Life -laskennassa?
V: Census of Marine Life -laskennassa oli mukana yli 70 kansakuntaa.
K: Kuinka paljon rahaa käytettiin merieläinten laskentaan?
V: Census of Marine Life -hankkeeseen käytettiin yli miljardi Yhdysvaltain dollaria.
K: Kuka perusti Census of Marine Life -hankkeen?
V: Census of Marine Life -ohjelman perusti J. Frederick Grassle.
K: Mikä oli Census of Marine Life -ohjelman tarkoitus?
V: Census of Marine Life -hankkeen tarkoituksena oli kertoa, mitä merissämme ja valtamerissämme elää.
Etsiä