Keski-Siperian jupik: Siperialainen jupikin kieli ja murteet

Keski-Siperian jupik — uhanalainen jupikin kieli ja sen murteet, historia, puhujat ja säilytys Siperiassa ja Pyhän Laurentiuksen saarilla.

Keski-Siperian jupik on yksi neljästä nykyisin puhuttavasta jupikin kielestä ja kuuluu eskimo–aleut-kieliperheen jupik-haaraan. Se tunnetaan myös nimillä siperianjupik, Beringinsalmen jupik, yuit, yoit, "Pyhän Laurentiuksen saaren jupik" ja Venäjällä usein nimellä "chaplinski jupik" tai yuk. Kieltä puhutaan sekä läntisellä Tšuktšien niemimaalla että Alaskaan kuuluvalta Pyhän Laurentiuksen saarelta (St. Lawrence Island). Se on uhanalaiseksi luokiteltava kieli: puhujamäärät ovat pieniä ja siirtymä äidinkielen käytössä nuorempiin sukupolviin on vähentynyt.

Luokittelu ja sukulaisuus

Keski-Siperian jupik kuuluu jupik-kielten ryhmään, joka on osa laajempaa Eskimo–Aleut-kieliperhettä. Jupik-kielten sisällä se on lähisukulainen muun muassa keskialaskalaiselle Yup'ik-kielelle ja naukanjupikille (Naukan Yupik). Kielet jakavat monia rakenteellisia piirteitä, kuten runsaasti taivutusta ja polysyntetisyyttä eli sanojen rakentumista useista morfeemeista.

Alue ja puhujat

Kieltä puhutaan pääasiassa Tšuktšien niemimaalla Venäjällä ja Pyhän Laurentiuksen saaressa Alaskan puolella. Pyhän Laurentiuksen saaressa on kaksi pääkylää, Gambell ja Savoonga, joissa perinteisesti on ollut suuri osa saaren jupikin puhujista. Saarella asuu yhteensä arviolta noin 1 200 henkilöä, ja suomenkielisen lähteen mukaisesti alle 1 000 heistä puhuu jupikia äidinkielenään tai toisena kielenä. Siperian mantereella etnisiä jupikeja on vain muutamia satoja, ja aktiivisten kielipuhujien määrä on arviolta noin 200 henkilöä.

Kielipiirteitä

• Morfologia: Keski-Siperian jupik on erittäin morfologisesti rikas: sanat muodostuvat usein monista liitteistä, ja verbit voivat ilmaista paljon tietoa (subjekti, objekti, modaalisuus, aika jne.) yhdellä sanalla.
• Sanajärjestys: Vakiintunut sanajärjestys on joustava, mutta käytännössä monissa lauseissa korostuu verbi- tai lauseenloppupainotus, koska taivutukset kantavat suurimman osan kieliopillisesta merkityksestä.
• Äännejärjestelmä: Kielessä on sekä pitkäjä että lyhyitä vokaaleja ja useita konsonantteja, mukaan lukien nasaalit ja geminaatat (pitkät konsonantit). Äännejärjestelmä eroaa jonkin verran Alaskan Yup'ikistä mutta on lähempänä naukanjupikin ja muiden Siperian murteiden järjestelmää.
• Sanasto ja kulttuuri: Sanasto sisältää runsaasti käsitteitä, jotka liittyvät arktiseen elinympäristöön, vesiliikenteeseen, pyyntiin ja perinteisiin käytäntöihin.

Murteet

Keski-Siperian jupikissä tunnistetaan pääosin kaksi murretta:

• Chaplino‑jupik — pääasiallisesti Tšuktšien niemimaalla, Siperiassa, puhuttu muoto. Tätä murretta kutsutaan usein Chaplino-murteeksi.
• Pyhän Laurentiuksen saaren jupik — Gambellissa ja Savoongassa puhuttu muoto Alaskassa. Saarella puhuttu muoto on pitkään ollut tärkeä osa yhteisön identiteettiä.

Erot näiden kahden murteen välillä ovat yleensä pieniä ja koskevat pääasiassa ääntämystä, tiettyjä sanastollisia valintoja ja joitain morfologisia variantteja. Murteet ovat kuitenkin keskinäisesti ymmärrettäviä.

Uhanalaisuus ja elvytys

Keski-Siperian jupik on uhanalainen. Perinteisesti monet yhteisöt ovat olleet kaksikielisiä tai monikielisiä (ruotsi tai englanti vastaavasti eivät ole oikeita; tässä kyse on venäjästä ja englannista riippuen alueesta), ja nuoremmat sukupolvet omaksuvat usein enemmistökielen arkipäiväisessä käytössä. Tämän seurauksena kielensiirto vanhemmilta lapsille on heikentynyt monissa kylissä.

Elvytystoimenpiteitä toteutetaan eri yhteisöissä: paikalliset koulut ja kulttuuriorganisaatiot tuottavat materiaalia, opetusta ja äänitteitä; vanhempien puhujien muistitallennuksia tehdään; sekä yhteistyötä tehdään kielitieteilijöiden kanssa sanastojen ja kielioppien dokumentoimiseksi. Merkittäviä keinoja kielen säilyttämisessä ovat lapsille suunnatut kieliohjelmat, kaksikielinen opetus ja digitaalisten resurssien luominen.

Kirjoitusjärjestelmät

Kirjoitus on alueesta riippuen erilaista: Venäjällä jupikin puhujat ovat perinteisesti käyttäneet kyrillisiin merkkeihin perustuvaa sovellusta, kun taas Alaskan puolella on käytetty latinalaista ortografiaa, joka perustuu paikalliseen käytäntöön ja tutkijoiden kehittämiin järjestelmiin. Dokumentaation ja opetusaineistojen tuottaminen on tärkeää kielen säilyttämiseksi ja siirtämiseksi tuleville sukupolville.

Yhteenveto: Keski-Siperian jupik on kulttuurisesti ja kielitieteellisesti arvokas kieli, jonka puhujamäärät ovat kuitenkin pieniä ja haavoittuvia. Vaikka murteiden väliset erot ovat vähäiset, kielen tulevaisuus riippuu sekä paikallisista elvytyspyrkimyksistä että laajemmasta yhteisön tukemisesta ja resurssien saatavuudesta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on keskisiperialainen jupikin kieli?

K: Mitä muita nimiä keskisiperianjupikin kielelle on?

Kysymys: Onko keskisiperianjupikin kieli uhanalainen?

K: Kuinka moni Pyhän Laurentiuksen saarten asukkaista puhuu keskisiperialaista jupikin kieltä?

Kysymys: Kuinka moni etninen jupikin asukas Siperian mantereella puhuu keskisiperialaista jupikin kieltä?

K: Mikä on toiseksi yleisin jupikin kieli Siperiassa?

K: Mitkä ovat Keski-Siperian jupikin kielen kaksi murretta?

Hae kirjaimella