Lähdeviittaus | viittaus julkaistuun teokseen, jota käytetään kirjallista teosta luotaessa

Mitä mainita

Yleisesti ottaen eri akateemisissa tilanteissa on erilaiset säännöt siitä, mitä ja miten siteerataan. Joissakin käytetään alaviitteitä, kun taas toiset saattavat vaatia lähdeviittauksia tekstin sisällä (←Tämä on lähdeviittaus rivissä).(←Tämä on lähdeviittaus rivissä) Jotkut saattavat vaatia kirjallisuusluetteloa, jossa luetellaan kaikki käytetyt teokset. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen antaa vain luettelo "siteeratuista teoksista". On tärkeää tietää etukäteen, mitä pöytäkirjoja on käytettävä ja mitä viittaustyyliä (ks. jäljempänä) suositaan.

• Lainaukset Kaikki sanatarkat lähteen sanatarkat lainaukset on merkittävä lainausmerkkeihin (" "). Lainauksessa on oltava lähdeviittaus, josta käy ilmi, mistä lainattu teksti on peräisin.

Esimerkiksi: "Laatua vai roskaa? Miten haluat, että muut kuvaavat tutkimustasi?"

• Parafrasointi Parafrasointi tarkoittaa jonkun toisen henkilön sanojen tai ajatusten käyttämistä kirjoittajan sanoin. Kaikki parafratisoidut asiat on mainittava lähdeviitteellä. Parafraasissa on yleensä suunnilleen sama määrä sanoja kuin alkuperäisessä tekstissä, mutta siinä ei käytetä lainausmerkkejä.

Esimerkki (alkuperäinen teksti): "Ja on vain yksi niin ilmeinen, niin perustavanlaatuinen virhe, että se leimaa työn välittömästi amatöörin tai huolimattoman tutkijan tuotteeksi: puutteelliset lähdeviittaukset". Muotoiltu toisin: Huonot lähdeviittaukset osoittavat yleensä, että työ on joko huolimaton tutkimus tai amatöörin työtä.

• Tiivistelmä Tiivistelmä on lyhyt versio toisesta teoksesta kirjoittajan omin sanoin. Tiivistelmä on yleensä lyhyempi kuin alkuperäinen teos. Kun tiivistelmä on jonkun toisen teoksesta, lähdeviittaus on välttämätön.

Esimerkki (alkuperäinen teksti): "Se on vain iso sana varastamiselle, ja se on ilkeää. Ja kun plagioi, saa myös arvosanan "F", ja ihmiset ajattelevat: "Hemmo, tuo poika on tyhmä pupu." Välttäkäämme sitä, jooko?"" Tiivistettynä: Kun et ymmärrä lähdeviittauksia, on helppo plagioida jonkun toisen työtä. Jotta et saisi työstäsi kiitettävää, seuraavat ovat perussääntöjä.

• Faktat ja ideat Faktojen ja tietojen käyttäminen väitteen tukena edellyttää yleensä lähdeviittausta. Tosiasioita ei aina tarvitse mainita lähdeviitteellä, varsinkin jos ne ovat yleisesti tunnettuja (esim. vesi jäätyy 32 celsiusasteessa). Ideat on kuitenkin aina mainittava.

Mitä ei ole tarpeen mainita

Sinun ei tarvitse mainita mitään yleisesti tiedossa olevaa. Nämä ovat asioita, jotka lähes kaikki tietävät. Esimerkkejä yleistiedosta ovat:

• Faktoja, jotka ovat laajalti saatavilla monista lähteistä. Esimerkiksi: Andrew Jackson oli Yhdysvaltojen seitsemäs presidentti.
• Asiat, jotka on helppo havaita tai nähdä. Esimerkiksi: Monet ihmiset käyttävät nykyään matkapuhelimia.
• Yleisiä sanontoja. Esimerkiksi: Lyhyesti sanottuna...

Mutta kun olet epävarma, mainitse se.

Mitä lähdeviittaus sisältää

Lähdeviittaus sisältää yleensä useita keskeisiä tietoja, kuten:

• Kirjoittajan tai kirjoittajien nimi.
• Kirjan, artikkelin tai julkaisun nimi.
• Teoksen julkaisupäivä.
• Milloin sitä käytettiin, jos se löytyi verkosta.
• URL-osoite, jos kyseessä on verkkosivu.
• Julkaisupaikka.
• Kustantajan nimi.
• Sivunumero tai sivunumerot. Esimerkiksi s. 1, 21, 33 (tarkoittaa, että tiedot ovat näillä sivuilla) tai s. 1, 21, 33 (tarkoittaa, että tiedot ovat näillä sivuilla). 55-60 (eli tiedot löytyvät sivuilta 55-60).

Viittaustyylit

Tärkeimmät käytetyt viittaustyylit ovat seuraavat:

• APA-tyyli (American Psychological Association) on yhteiskuntatieteissä yleisimmin käytetty tyyli. Ohje löytyy American Psychological Associationin julkaisukäsikirjasta (Publication Manual of the American Psychological Association, Sixth Edition).

Esimerkki (bibliografinen tyyli): (Smith, 2004, s. 39) Tässä "Smith" on teoksen kirjoittaja, joka on lueteltu kokonaisuudessaan kirjallisuusluettelossa. Sivunumero on 39.

• MLA-tyyli (Modern Language Association) on tyyli, jota käytetään vapaiden ja humanististen tieteiden alan tutkimusasiakirjojen kirjoittamiseen ja muotoiluun. Yksi tämän tyylin viitteistä on MLA Handbook for Writers of Research Papers, Eighth Edition.

Esimerkki (kirjoittaja-päivämäärätyyli): Smith, William. Viimeiset inupiat-eskimot. Alaska Northwest Books, 1997. s. 39. Huomaa, että lainauksen osat erotetaan toisistaan pisteillä).

• Chicago Manual of Style on tyyli, jota käytetään usein painetuissa ja sähköisissä lehdissä, aikakauslehdissä ja sanomalehdissä. Se tarjoaa kahdenlaisia viittausjärjestelmiä: (1) huomautukset ja kirjallisuusluettelo ja (2) kirjailija-data. Muistiinpanot ja bibliografia -tyyliä käytetään useimmiten kirjallisuuden, historian ja taiteen aloilla. Kirjoittaja-päivämäärää käytetään perinteisesti fysiikassa, luonnontieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

Esimerkki (kirjoittaja-päivämäärätyyli): William Smith, The Last of the Inupiat Eskimos (Portland, OR: Alaska Northwest Books, 1997), s. 39 (Chicagon tyyli sallii kirjoittajan sukunimi, etunimi tai etunimi sukunimi).