Jerusalemin neuvosto: Apostolien tekojen 15:n varhaiskristillinen kokous
Jerusalemin neuvosto (Apt. 15) paljastaa varhaiskristinuskon kiistat, päätökset ja n. v.50 tapahtuman vaikutuksen kirkon opilliseen ja yhteisölliseen kehitykseen.
"Jerusalemin neuvosto" on yleinen nimi varhaiskristittyjen johtajien kokoukselle, josta kerrotaan Apostolien tekojen 15. luvussa. Kokouksen on täytynyt tapahtua noin vuonna 50, viimeistään jonkin aikaa ennen Jaakob Oikeamielisen kuolemaa vuonna 62.
Kokouksen tausta
Neuvoston taustalla oli kiistaa siitä, vaativatko juutalaisesta taustasta poikkeamattomasti tulevat kristityt, erityisesti ympärileikattujen juutalaisten kannattajat, että myös ei-juutalaiset (pakana) kääntyneet ympärileikkaukseen ja Mooseksen lain noudattamiseen päästääkseen osallisiksi pelastuksesta. Katselijoina ja osapuolina olivat muun muassa apostolit Pietari ja Paavali sekä varhaiskristillisen lähetystyön keskeiset hahmot kuten Barnabas. Kokouksen johdossa ja sen loppupäätöksessä merkittävä rooli oli Jerusalemin seurakunnan johtajalla, Jaakobilla (Jaakob Oikeamielinen).
Osallistujat ja menettely
Raamatullisen kertomuksen mukaan paikalla olivat Jerusalemin apostolit ja vanhimmat. Paavali ja Barnabas kertoivat omista kokemuksistaan ja lähetystyöstään pakanoiden keskuudessa, minkä jälkeen Jaakob piti ratkaisevan puheenvuoron. Kokouksen kuvaus Apostolien teoissa antaa kuvan neuvottelusta, jossa pyrittiin yhteisymmärrykseen siitä, mikä oli välttämätöntä pelastuksen ja seurakunnan yhteyden kannalta.
Päätös ja kirje pakanoille
Neuvoston ydinratkaisu oli, ettei ei-juutalaisten kääntyneiden tarvinnut tulla ympärileikatuksi eikä ryhtyä täysimääräisesti Mooseksen lain noudattajiksi, jotta he voivat kuulua kristilliseen yhteisöön. Samalla annettiin käytännön ohjeita, jotka sisällytettiin Jerusalemin kirkon kirjeeseen Antiochian, Syyrian ja Kilikian seurakunnille. Kirjeessä kehotettiin muun muassa välttämään tiettyjä käytösmuotoja:
- ruokaa, joka on uhrattu pakanallisille jumalille;
- verta;
- kuristettua lihaa;
- seksuaalista moraalitonta käyttäytymistä.
Nämä kohdat olivat tarkoitettu helpottamaan yhteiseloa juutalais- ja ei-juutalaiskristittyjen välillä ja estämään skandaaleja, vaikka ei-juutalaisilta ei vaadittu koko ympärileikkuuden tai lain täyttä noudattamista.
Raamatulliset lähteet ja vertailu
Keskeinen lähde neuvoston tapahtumista on Apostolien teot 15. luvussa (kirjoittajana perinteisesti evankelista Luukas). Paavali viittaa omiin neuvotteluihinsa Jerusalemissa myös kirjeessään Galatalaisille (Gal. 2), mutta näyttää kertovan tapaamisesta eri näkökulmasta ja painottaen omien oikeutustensa sekä apostolisen vapauden tunnustamista. Tutkijat vertailevat usein näitä kahta kertomusta ja keskusteleva erot johtuvat osin näkökulmasta ja kirjoittajien tarkoituksista.
Merkitys ja seuraukset
Jerusalemin neuvostolla on suuri historiallinen merkitys, koska se on usein nähty kirkon ensimmäisenä virallisena "kokouksena" (ensimmäinen kirkolliskokous). Päätös helpotti pakanoiden liittämistä seurakuntaan ilman juutalaislain täyttä omaksumista ja edisti kristinuskon leviämistä pakana-alueille itsenäisenä liikkeenä, joka ei vaatinut täyttä juutalaistumista.
Kokouksen ratkaisu loi myös lähtökohdan myöhemmälle kirkolliselle johtamiselle ja päätöksenteolle: se osoitti, että yhteisön laajempia kysymyksiä voidaan käsitellä yhteisesti apostolien ja seurakunnan vanhinten toimesta. Toisaalta keskusteluissa näkyvät erot Paavalin ja Jerusalemin seurakunnan painotuksissa ovat vaikuttaneet myöhempään teologiseen kehitykseen ja tutkimukseen koskien lain asemaa kristinuskossa.
Tutkimus ja historiallisuus
Historiallisesti neuvoston ajoituksesta esitetään eri arveluja, mutta yleisesti tapahtuma sijoitetaan noin vuosien 48–50 tienoille. Lähteiden rajallisuuden vuoksi tutkijat kiistelevät yksityiskohdista, kuten siitä, milloin ja missä määrin Jaakobin puhe oli kirjattu sellaisenaan tai kuinka laajasti Jerusalemin päätös vaikutti eri seurakuntiin. Silti yleinen kuvio — konflikti ympärileikkauksesta ja lopullinen joustavuus pakanoille — on laajalti hyväksytty.
Jälkivaikutukset
Neuvoston päätös vaikutti merkittävästi siihen, että Paavalin ja muiden lähetyshenkilöiden työ pakanoiden keskellä sai jatkua ilman ympärileikkauksen vaatimaa ehto-opetusta. Se myös vähensi jännitettä juutalaiskristittyjen ja pakana-kristittyjen välillä, vaikka erimielisyydet lain merkityksestä jatkuivat vielä pitkään. Myöhemmät kirkolliskokoukset ja teologinen keskustelu rakentuivat osin tämän ensimmäisen tapaamisen perinnölle.
Lähteet
Keskeisin kertova lähde on Apostolien teot 15; tapausta kommentoi myös Paavalin kirje Galatalaisille (Gal. 2). Historiallisessa tutkimuksessa käytetään lisäksi varhaiskristillisiä kirjoituksia, arkeologista aineistoa ja sosiohistoriallista kontekstia arvioitaessa päätöksen merkitystä ja sen levikkiä seurakunnissa.
Kysymykset
Yleinen tulkinta on, että neuvosto kokoontui, koska varhaiskristillisessä yhteisössä oli erimielisyyttä niiden välillä, jotka uskoivat, että kirkon oli noudatettava perinteisen juutalaisuuden sääntöjä, ja Paavali Tarsolaisen välillä, joka uskoi, ettei tällaista tarvetta ollut. "Perinteisen juutalaisuuden säännöt", rabbiinisen juutalaisuuden Halakha, eivät olleet valmiit tähän aikaan
Keskeinen kysymys oli ympärileikkaus, kuten Apostolien tekojen kirjoittaja kertoo ensimmäisestä yhteenotosta Antiokiassa, jossa Paavali oli saarnannut:
"Ja eräät miehet, jotka olivat tulleet Juudeasta, opettivat veljiä [ja sanoivat]: 'Ellette teitä ympärileikata Mooseksen mukaan, ette voi pelastua'." (Apt.15:1) KJV
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Jerusalemin neuvosto?
A: Jerusalemin neuvosto on Apostolien tekojen 15. luvussa kerrottu varhaiskristittyjen johtajien kokous.
K: Milloin Jerusalemin konsiili pidettiin?
A: Kokouksen on täytynyt tapahtua vuoden 50 tienoilla, viimeistään jonkin aikaa ennen Jaakob Oikeamielisen kuolemaa vuonna 62.
K: Mikä oli Jerusalemin konsiilin tarkoitus?
V: Jerusalemin konsiilin tarkoituksena oli keskustella ja ratkaista varhaiskristillisen kirkon sisällä syntynyt kiista siitä, pitikö pakanakäännynnäisten noudattaa juutalaista lakia.
K: Ketkä osallistuivat Jerusalemin konsiiliin?
V: Jerusalemin neuvostoon osallistuivat varhaiskristittyjen johtajat, kuten Pietari, Jaakob ja Paavali.
K: Tekikö Jerusalemin neuvosto päätöksen kiistasta?
V: Kyllä, Jerusalemin neuvosto teki päätöksen, jonka mukaan pakanakäännynnäiset saattoivat tulla kristityiksi noudattamatta juutalaista lakia.
K: Kuinka merkittävä Jerusalemin konsiili oli varhaisessa kristinuskossa?
V: Jerusalemin konsiili oli merkittävä tapahtuma varhaisessa kristinuskossa, sillä se auttoi luomaan suhteet kirkon juutalaisten ja pakanoiden osien välille.
K: Onko Jerusalemin konsiili yhä ajankohtainen tänä päivänä?
V: Jerusalemin kirkolliskokouksessa tehty päätös on edelleen ajankohtainen, sillä siinä vahvistettiin kristillinen periaate, jonka mukaan usko, ei niinkään uskonnollisen lain noudattaminen, on avain pelastukseen.
Etsiä