Jaakob Oikeamielinen, jota kutsutaan myös Jaakob Adelphotheosiksi, Jaakobiksi, Jerusalemin ensimmäiseksi piispaksi, tai Jaakobiksi, Herran veljeksi, ja jota joskus samaistetaan Jaakob Vähäisempään (kuoli jKr.). 62) oli varhaiskristillisyyden tärkeä hahmo.
Perinteen mukaan hän oli Jerusalemin ensimmäinen virallinen johtaja tai piisba, Uuden testamentin Jaakobin kirjan kirjoittaja ja ensimmäinen Luuk. 10:1-20:n seitsemästäkymmenestä. Paavali Tarsolainen luonnehti Jaakobia Galatalaiskirjeessä 2:9 (KJV) sellaiseksi: "... Jaakob, Keefas ja Johannes, jotka näyttivät olevan pylväitä...". Häntä kuvataan Uudessa testamentissa "Jeesuksen veljeksi" ja pyhän Jaakobin liturgiassa "Jumalan veljeksi" (Adelphotheos).
Jaakobista kerrotaan lähteissä sekä arvostettuna lain noudattajana että rauhanomaisena mutta päättäväisenä yhteisön johtajana. Uuden testamentin ja varhaiskristillisten kirjoitusten pohjalta hänestä muodostui Jerusalemin seurakunnan keskeinen auktoriteetti, joka toimi sekä uskonnollisena että käytännöllisenä neuvonantajana. Useissa nk. toisissa varhaisissa lähteissä (mm. Hegesippos ja Eusebios kertovat perinteestä) Jaakobilla oli erityinen asema kristittyjen keskuudessa, ja hänet mainitaan usein toimituksellisissa ratkaisuissa, kuten ilmauksissa liittyen juutalaisen lain merkitykseen uusissa seurakunnissa.
Kirjallisuus: Perinteisesti Jaakobille on uskottu Uuden testamentin Jaakobin kirjan (Epistula Iacobi) tekijyys. Kirjeen sisältö on selkeästi juutalais-kristillistä, korostaen teon ja uskon välistä yhteyttä sekä eettistä elämää ja lähimmäisenrakkautta. Tutkijat kiistelevät ajoituksesta ja tekijyydestä: osa pitää kirjaa alkuperäisenä ja 40–60‑luvuilla kirjoitettuna, osa näkee myöhempiä lisäyksiä tai laajemman toimituksellisen prosessin. Kirjeen käytännön kieli ja viittaukset juutalaisiin perinteisiin kertovat kuitenkin vahvasti, että sen kirjoittaja oli perehtynyt juutalaiseen lakiperinteeseen.
Suhde Jeesukseen ja nimitys "veljeksi": Uudessa testamentissa Jaakobia kutsutaan Jeesuksen veljeksi. Tulkinnat vaihtelevat: kirjallinen ja historiallinen aineisto antaa tilaa tulkinnoille, että "veli" voi tarkoittaa joko biologista veljeyttä, laajempaa sukulaisuussuhdetta (esimerkiksi serkku) tai ei-biolologista sisaruussuhdetta (esimerkiksi käännynnäisten sisaruus). Katolisessa perinteessä tämä on yhdistetty neitseellisen Marian iänäkymykseen siten, että Jeesuksella ei olisi ollut biologisia veljiä, ja "veljet" tulkitaan lähisukulaisiksi. Ortodoksisissa perinteissä Jaakobin erityisasema ja nimitys Adelphotheos (Jumalan veli) korostavat hänen läheistä asemaansa Herran perheessä ja hänen pyhyyttään.
Kokoukset ja yhteisön johtajuus: Toiminta Paavalin ja muiden apostolien rinnalla tekee selväksi, että Jaakob oli yksi Jerusalemin kirkkoyhteisön avainhenkilöistä.esimerkiksi toiminnasta ja päätöksenteosta kertovat kuvaukset apostolien teoissa ja Paavalin kirjeissä. Perinteessä Jaakobin katsotaan johtaneen Jerusalemia ja olevan ratkaiseva henkilö niin teologisissa kuin käytännöllisissä kysymyksissä, kuten kulttuuristen käytäntöjen sovittamisessa uusien käännynnäisten kanssa.
Kuolema ja marttyyriperinne: Varhaiset kirjoittajat kertovat Jaakobin marttyyrikuolemasta; useiden lähteiden mukaan hänet surmattiin tai tapettiin noin vuosina 62–69 jKr. Kuolemassa mainitaan usein temppelialueella tapahtunut väkivalta, jossa hänet ensin kaadettiin ja sen jälkeen tapettiin. Nämä kertomukset ovat osa varhaiskristillistä marttyyriperinnettä ja osoittavat, että Jaakobin asema teki hänestä myös poliittisesti ja uskonnollisesti merkittävän hahmon, minkä vuoksi hän oli alttiina vastustukselle.
Perintö ja muistaminen: Jaakob on tärkeä hahmo sekä lännen että idän kirkollisessa perinteessä. Hänen katsotaan edustaneen juutalais-kristillistä jatkuvuutta, käytännöllistä oikeudenmukaisuutta ja eettistä elämää. Erilaiset kirkot viettävät hänen muistopäiviään eri aikoina; ortodoksinen perinne pitää hänet korkeassa arvossa nimityksellä Adelphotheos, ja länsimaisessa perinteessä hänen asemansa Jerusalemin johtajana ja kirjoittajana on tunnustettu historiallisesti ja liturgisesti.
Erityistä huomautettavaa on, että Jaakob Oikeamielinen ei pidä sekoittaa Jaakob Suurempaan (apostoli, Jaakob Sebedeuksen poika) tai muihin samannimisiin varhaiskristillisiin henkilöihin. Hänen roolinsa, kirjoituksensa ja perinteen mukainen marttyyrikuolema tekevät hänestä merkittävän sillan juutalaisen taustaisen varhaiskristillisyyden ja uuden, laajemman kristillisen perinteen välillä.
