Mooses – Tooran kirjoittaja ja juutalaisuuden tärkein profeetta
Mooses — Tooran kirjoittaja ja juutalaisuuden merkittävin profeetta: hänen elämäntarinansa, johtajuus, Egyptin vapautus ja kymmenen käskyä selitettynä.
Mooses (Mōše; muinaiskreik: Mωϋσῆς sekä Septuagintassa että Uudessa testamentissa; arabia: موسىٰ, Mūsa) on henkilö Abrahamin uskonnoissa. Hän oli heprealaisen Raamatun mukaan uskonnollinen johtaja, lainsäätäjä ja profeetta. Yleisesti häntä pidetään myös Tooran kirjoittajana. Häntä kutsutaan usein hepreaksi nimellä Moshe Rabbenu (hepreaksi: מֹשֶׁה רַבֵּנוּ, lit. "Mooses meidän opettajamme/arabimme") ja häntä pidetään juutalaisuuden tärkeimpänä profeettana. Myös kristinusko, islam, Bahá'í-uskonto ja rastafarit pitävät häntä tärkeänä profeettana. Mooses on myös ollut tärkeä symboli Yhdysvaltain historiassa ensimmäisistä uudisasukkaista nykypäivään asti.
Mooseksen kirjan mukaan Mooses syntyi aikana, jolloin hänen kansansa määrä kasvoi ja Egyptin farao oli huolissaan siitä, että he saattaisivat auttaa Egyptin vihollisia. Mooseksen heprealainen äiti Jochebed piilotti hänet, kun farao määräsi kaikki vastasyntyneet heprealaispojat tapettaviksi, ja Mooses päätyi lopulta adoptoitavaksi egyptiläiseen kuninkaalliseen perheeseen. Tapettuaan egyptiläisen orjapäällikön Mooses pakeni Punaisen meren yli Midianiin, jossa hän hoiti Midianin papin Jetron laumoja Horebin vuoren rinteillä. Kun kymmenen vitsausta oli päästetty valloilleen Egyptissä, Mooses johti heprealaiset pois Egyptistä Punaisen meren yli, jossa he asettuivat Hoorebille ja kiersivät Edomin rajat. Tuolloin Mooses sai kymmenen käskyä. Vaikka Mooses eli 120-vuotiaaksi, hän kuoli ennen kuin pääsi Israelin maahan.
Elämä ja keskeiset tapahtumat
Perinteisen kertomuksen mukaan Mooses syntyi Egyptissä, vietiin virtaavaan jokeen korissa ja löydettiin sekä adoptoitiin faraon perheen piirissä. Aikuisena hän puolusti heprealaista orjaa, tappoi egyptiläisen ja pakeni Midianiin. Midianissa Mooses meni paimentamaan Jetron laumoja, meni naimisiin ja sai perheen.
Jumalan kutsu tapahtui polttoavan pensaikon kohdatessa Horebin (Sinain) juurella, jossa Mooses sai tehtävän vapauttaa israelilaiset orjuudesta. Hänen veljensä Aaro toimi usein hänen puhujanaan. Mooses vaati faraolta kansansa vapauttamista, ja Egyptiin lankeaisi perinteisesti kerrottuna kymmenen vitsausta, joiden jälkeen farao päästi israelilaiset lähtemään. Lähtöä muistetaan juutalaisessa uskonnossa Pesach-juhlan (pääsiäisen) tapahtumana.
Mooseksen ja israelilaisten vaellus Egyptistä kohti luvattua maata huipentui Punaisenmeren ylitykseen ja myöhemmin Siinain vuorella saatuun ilmoitukseen. Siinain kohtaamisessa Mooses sai lain ja säädökset, joista tunnetuin on Kymmenen käskyä. Tämän jälkeen seurasi yhteisön järjestämistä koskevia määräyksiä, temppelin (kannettavan tabernaakkelin) rakentamisen ohjeita sekä lukuisia rituaali- ja yhteiselämän sääntöjä.
Konfliktit ja seuraukset
Matkalla kohti luvattua maata israelilaisten uskonnollinen ja poliittinen yhteisö joutui toistuvasti kriiseihin. Tunnetuin näistä on kultaisen vasikan tapaus, jossa Mooses hajotti ensimmäiset kivitaulut, sillä kansa oli palvonut epäjumalaa hänen viivytellessään vuorella. Mooses puolusti kansaansa Jumalan edessä ja neuvotteli anteeksiannon. Perinteinen kertomus kertoo myös siitä, että Israelin epäuskon vuoksi kansa vaelsi erämaassa neljäkymmentä vuotta; Mooseksen itsensä ei sallittu astua luvattuun maahan tästä syystä.
Kuolema ja perimys
Mooses kuoli perinteisesti Moabinmaassa Mount Nebolla sijaitsevalla paikalla, josta hän näki lupaavan maan etäältä. Raamatun kertomuksen mukaan hän oli 120-vuotias, hänen silmänsä eivät olleet himmentyneet eivätkä hänen voimansa olleet kadonneet. Hänen hautansa paikka on kertomuksen mukaan tuntematon. Mooseksen seuraajana ja johtajana nousi Joosua (Joshua), joka johti israelilaiset luvattuun maahan.
Toora ja Mooseksen kirjallisuus
Perinteinen juutalainen ja kristillinen käsitys pitää Moosesta Tooran (viisi Mooseksen kirjaa) kirjoittajana tai pääasiallisena tarjoajana. Modernissa raamatuntutkimuksessa tekstit nähdään usein koostuvan useista lähteistä ja vaiheittain muodostuneena kokonaisuutena (dokumentaarinen hypoteesi, lähdeanalyysi jne.), mutta perinteinen käsitys säilyy monissa uskonnollisissa yhteisöissä.
Mooses eri uskonnoissa ja kulttuurissa
Mooses on keskeinen henkilö juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. Islamissa hän tunnetaan nimellä Mūsa ja hän esiintyy monissa kertomuksissa, jopa useammin kuin yksikään muu profeetta Koraanissa. Kristinuskossa Mooses nähdään lainantajana ja esikuvana, ja hänen elämänsä teemoja – vapaus, laki ja liiton idea – toistuvat kirkollisessa tulkinnassa. Muissa uskonnoissa, kuten bahá'í-uskonnossa, Mooses on myös merkittävä profeetta.
Mooseksen kuva ja symboliikka ovat vaikuttaneet laajasti taiteeseen, kirjallisuuteen ja poliittiseen retoriikkaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain historiassa Mooseksesta on muodostettu vapauden ja lainantajankuvan symbolia, jota on käytetty poliittisissa ja yhteiskunnallisissa vertauksissa aina siirtolaisajan alkuvaiheilta eteenpäin.
Merkitys ja tulkinnat
Mooses on sekä uskonnollinen hahmo että historiallinen ja kulttuurinen symboli. Hänen merkityksensä vaihtelee: hän on lakien ja liiton antaja, vapauttaja, opettaja ja esirukoilija. Nykyteologiassa ja historiantutkimuksessa keskustellaan sekä kertomusten historiallisesta pohjasta että niiden hengellisistä ja yhteisöllisistä merkityksistä.
Yhteenvetona: Mooses on keskeinen hahmo Abrahamin uskonnoissa — hän on profeetta, lainsäätäjä ja monessa perinteessä Tooran kirjoittajana pidetty henkilö. Hänen elämänsä kertomukset vapautuksesta, liitosta ja lain antamisesta ovat muokanneet juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin käsityksiä yhteisön suhteen Jumalaan ja toisiin ihmisiin.
Pieter de Grebberin "Mooses iskee kallioon" (1630).
Varhainen elämä
| ||||||||||
| Mooses hieroglyfeillä |
Mooses syntyi leeviläisten heimosta. Uusi farao, joka pelkäsi jatkuvasti kasvavaa israelilaisväestöä, määräsi jokaisen vastasyntyneen heprealaispojan heitettäväksi Niiliin, mutta jätti jokaisen tytön henkiin. Mooseksen äiti Jochebed synnytti hänet ja piti häntä piilossa kolme kuukautta faraon sotilailta. Kun hän ei enää pystynyt pitämään poikaa piilossa, hän muovasi tervalla ja pikeillä vuoratun korin ja laittoi pojan jokirannan kaislikoihin, kun hänen sisarensa Mirjam vahti kaukaa.
Prinsessa, yksi faaraon tyttäristä, meni Niiliin kylpemään. Siellä hän löysi itkevän vauvan ja huomasi, että tämä oli heprealainen lapsi. Mooseksen sisko liittyi palvelijoiden joukkoon ja tarjoutui etsimään heprealaisen naisen imettämään vauvaa prinsessan puolesta, joka suostui. Tuomalla Mooseksen oikean äidin paikalle prinsessa pyysi häntä vauvan imettäjäksi, mistä hänelle maksettiin. Kun lapsi kasvoi isommaksi, hän vei hänet faaraon tyttärelle, joka antoi hänelle nimen Mooses sanoen: "Minä vedin hänet vedestä".
Mooses kasvoi hovin etuoikeutettuna jäsenenä. Hän oli akateemisesti ja fyysisesti hyvin koulutettu. Hänelle opetettiin lähitaistelutaktiikkaa ja johtajuutta.
Aikuisena hän tappoi egyptiläisen vartijan, joka hakkasi heprealaista orjaa, ja joutui lähtemään Egyptistä, koska farao yritti tappaa hänet.
The Burning Bush
Mooses pakeni Midianiin, jossa hän meni naimisiin Jetron tyttären Ziporan kanssa. Ziporalla oli kaksi poikaa. Vanha farao kuoli, ja israelilaiset itkivät kovasti. Jumala kuuli heidät. Eräänä päivänä Mooses oli hoitamassa appensa Jetron lampaita ja tuli Horebin vuorelle. Jumalan enkeli sai pensaan syttymään tuleen, mutta se ei palanut. Kun Mooses tuli lähemmäs, Jumala puhui hänelle ja käski häntä riisumaan kenkänsä, koska hän oli pyhällä maalla. Jumala käski hänen toimia israelilaisten johtajana ja viedä heidät pois Egyptistä. Aluksi Mooses ei halunnut tehdä sitä ja sanoi, ettei hän ollut hyvä puhumaan, mutta Jumala käski häntä ja antoi veljensä Aaronin puhua hänen puolestaan. Mooses palasi Egyptiin ja kertoi vanhimmille, mitä oli tapahtunut.
Mooses ja farao
Sitten Mooses meni faraon luo ja pyysi häntä päästämään israelilaiset menemään. Farao ei kuitenkaan suostunut. Lopulta Jumala antoi egyptiläisille kymmenen vitsausta, ennen kuin farao suostui vapauttamaan israelilaiset. Viimeinen vitsaus oli kaikkien esikoisten, sekä ihmisten että eläinten, tappaminen. Israelilaisten pelastamiseksi heitä kuitenkin kehotettiin merkitsemään ovensa karitsan verellä, jotta koston enkeli näkisi sen ja tietäisi "ohittaa" kyseisen talon.
Farao päätti lopulta päästää israelilaiset vapaaksi, ja he muuttivat suurina joukkoina pois Egyptistä. Myöhemmin farao muutti mielensä ja seurasi Moosesta ja hänen kansaansa armeijan kanssa hyökätäkseen heidän kimppuunsa. Mooses sai kuitenkin Punaisen meren jakautumaan ja antamaan israelilaisten kulkea. Israelilaiset olivat turvassa, mutta faraon armeija tuhoutui.
Matka erämaassa
Mooses johti israelilaisia erämaan halki, ja Jumala antoi heille mannaa ja viiriäisiä syötäväksi ja kalliovettä juotavaksi. Hän myös sai amalekilaiset häviämään taistelussa. Kun Mooses tuli Siinain vuorelle, hän nousi sinne saadakseen Jumalalta kymmenen käskyä ja muita lakeja. Jumala kirjoitti kymmenen käskyä kahdelle taululle. Jumala kertoi hänelle myös ohjeet pappien tehtävistä. Mooses oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.
Kun kansa odotti Moosesta eikä löytänyt häntä, he käskivät hänen veljensä Aaronin tehdä vasikan kullasta ja kumarsivat sitä. Jumala varoitti Moosesta siitä, ja kun Mooses tuli alas ja näki, mitä he tekivät, hän suuttui niin, että taulut putosivat ja hajosivat kappaleiksi. Leevin heimojen kansaa käskettiin tappaa vasikkaa palvoneet ihmiset.
Myöhemmin Mooses pyysi Jumalaa antamaan kansalle anteeksi. Jumala kirjoitti Moosekselle vielä kaksi taulua ja pani ne arkkuun. Mooses pyysi myös käsityöläisiä valmistamaan ilmestysmajan niin kuin Jumala halusi. Mooses on oikeustieteen filosofian perustan sekä sellaisten nykyaikaisten oikeusoppien kuin riippumattoman oikeuslaitoksen ja vallanjaon perustaja).
Myöhempi elämä
Kun israelilaiset vaelsivat erämaassa, Jumala puhui Moosekselle, mutta kansa valitti jatkuvasti vaikeuksista. Jumala käski Moosesta lähettämään kaksitoista vakoojaa tiedustelemaan maata, jonka Jumala oli antamassa heille; jotkut heistä kuitenkin pelkäsivät, koska siellä asuvat ihmiset näyttivät heitä vahvemmilta ja voimakkaammilta. He kehottivat muita olemaan menemättä sinne. Ainoastaan Joosua, Nuunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika, kertoivat totuuden niin kuin Jumala halusi. Jumala päätti tämän vuoksi, että israelilaiset vaeltaisivat neljäkymmentä vuotta erämaassa, ja kaikki muut paitsi Joosua ja Kaaleb tuosta sukupolvesta kuolisivat näkemättä luvattua maata.
Jumala antoi israelilaisille monia lakeja Mooseksen kautta. Mooses antoi Joosuan ottaa hänen paikkansa ennen kuolemaansa.
Mooses kuoli ennen kuin hän pääsi Kanaaniin, maahan, johon Jumala oli johtamassa kansaansa. Hän oli kuollessaan 120-vuotias.
Nykyään juutalaiset kaikkialla maailmassa noudattavat kymmenen käskyn ja Tooran lakeja, jotka Jumala antoi heille Mooseksen kautta. Myös muslimit pitävät häntä profeettana.
Historiallinen Mooses
Raamatussa, Toorassa ja Koraanissa on viittauksia Mooses-nimiseen henkilöön. Henkilölle annettu nimi vaihtelee. Myös muut ihmiset ovat kirjoittaneet Mooseksesta. Näitä ovat muun muassa Tacitus ja Strabo. Ei tiedetä, kuinka paljon nämä kuvaukset ovat ottaneet aiemmista lähteistä, jotka ovat nyt saattaneet kadota.
Aiempi lähde on Ipuwerin papyrus, johon on kirjattu kymmenen vitsauksen tapahtumat.
Egyptin ja Assyrian kaltaisista maista ei ole löydetty muita kirjallisia merkintöjä, jotka olisivat peräisin ajalta ennen vuotta 850 eaa. ja jotka kertoisivat Raamatun tarinoista tai sen päähenkilöistä. Ei ole olemassa mitään tunnettuja fyysisiä todisteita (kuten keramiikan sirpaleita tai kivitauluja), jotka osoittaisivat, että Mooses olisi todella ollut olemassa. Faaraot ovat käskeneet tuhota sellaiset asiakirjat, jotka asettavat heidät huonoon valoon. Muinaisen Egyptin historian eri aikakausina on myös tuhottu useita muistomerkkien karttuja.
Näyttää siltä, että Raamatun Mooseksesta kirjoitetulla tarinalla on kaksi eri lähdettä. Kaksi ihmisryhmää kertoi tarinan. Nämä kaksi tarinaa välitettiin toisistaan erillään. Vasta myöhemmin ne yhdistettiin siihen versioon, joka nyt löytyy Raamatusta. Tarinoiden siirtyminen sukupolvelta toiselle on kenties tuonut mukanaan myös epätarkkuuksia. Jotkut ihmiset lisäsivät tarinaan asioita kertoessaan sitä. Toisia asioita on myös jätetty pois.
Kritiikki
Tooran mukaan Mooses määräsi kuolemanrangaistuksen monista rikoksista. Hän myös tappoi voitetut viholliset. Juutalaiset, kristityt ja muslimit pitävät häntä pyhänä hahmona. Tästä syystä heprealaisen Raamatun näiden kohtien kritiikki on jätetty muiden tehtäväksi.
Kahdeksastoista-luvun lopulla esimerkiksi deisti Thomas Paine kommentoi pitkään Mooseksen lakeja teoksessaan The Age of Reason. Paine esitti myös näkemyksensä, jonka mukaan "Mooseksen luonne, sellaisena kuin se on Raamatussa esitetty, on kauhein mahdollinen", ja mainitsi esimerkkinä kertomuksen 4. Moos. 31:13-18. 1800-luvulla agnostikko Robert G. Ingersoll kirjoitti "...että kaikki ne tietämättömät, pahamaineiset, sydämettömät ja kammottavat asiat, jotka on kirjattu 'inspiroituneeseen' Pentateukkeliin, eivät ole Jumalan sanoja, vaan yksinkertaisesti 'joitakin Mooseksen virheitä'". 2000-luvulla ateisti Richard Dawkins viittasi Painen tavoin samaan kohtaan ja totesi: "Ei, Mooses ei ollut suuri roolimalli nykyaikaisille moralisteille." Tämä ei ole totta.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka on Mooses?
V: Mooses on henkilö Abrahamin uskonnoissa. Hän oli heprealaisen Raamatun mukaan uskonnollinen johtaja, lainsäätäjä ja profeetta. Yleensä häntä pidetään myös Tooran kirjoittajana. Häntä kutsutaan usein hepreaksi nimellä Moshe Rabbenu (hepreaksi: מֹשֶׁה רַבֵּנוּ, lit. "Mooses meidän opettajamme/arabimme") ja häntä pidetään juutalaisuuden tärkeimpänä profeettana. Myös kristinusko, islam, Bahá'í-uskonto ja rastafarit pitävät häntä tärkeänä profeettana.
Kysymys: Miten Mooseksesta tuli osa Egyptin kuninkaallisia?
V: Mooseksen kirjan mukaan Mooses syntyi aikana, jolloin hänen kansansa määrä kasvoi ja Egyptin farao oli huolissaan siitä, että he saattaisivat auttaa Egyptin vihollisia. Hänen heprealainen äitinsä Jochebed piilotti hänet, kun farao määräsi kaikki vastasyntyneet heprealaispojat tapettaviksi, ja lopulta hänet adoptoitiin Egyptin kuninkaalliseen perheeseen.
Kysymys: Mikä tapahtuma johti siihen, että Mooses pakeni Punaisen meren yli?
V: Tapettuaan egyptiläisen orjapäällikön Mooses pakeni Punaisen meren yli Midianiin, jossa hän hoiti karjaa Midianin pappi Jetrolle Horebin vuoren rinteillä.
K: Mitä Jumala antoi Moosekselle Hoorebin vuorella?
V: Hoorebin vuorella Jumala antoi Moosekselle kymmenen käskyä, jotka ovat Jumalan antamia lakeja tai sääntöjä, joita ihmisten on noudatettava.
K: Mitä tapahtui sen jälkeen, kun kymmenen vitsausta oli päästetty valloilleen Egyptissä?
V: Kun kymmenen vitsausta oli päästetty valloilleen Egyptissä, Mooses johti kansansa pois Egyptistä Punaisen meren yli, jossa he asettuivat Hoorebille ja kiersivät Edomin rajat.
K: Kuinka vanhaksi Mooses eli?
V: Vaikka Mooses eli 120-vuotiaaksi, hän kuoli ennen kuin pääsi Israelin maahan.
Etsiä