Mooses – Tooran kirjoittaja ja juutalaisuuden tärkein profeetta

Mooses syntyi leeviläisten heimosta. Uusi farao, joka pelkäsi jatkuvasti kasvavaa israelilaisväestöä, määräsi jokaisen vastasyntyneen heprealaispojan heitettäväksi Niiliin, mutta jätti jokaisen tytön henkiin. Mooseksen äiti Jochebed synnytti hänet ja piti häntä piilossa kolme kuukautta faraon sotilailta. Kun hän ei enää pystynyt pitämään poikaa piilossa, hän muovasi tervalla ja pikeillä vuoratun korin ja laittoi pojan jokirannan kaislikoihin, kun hänen sisarensa Mirjam vahti kaukaa.

Prinsessa, yksi faaraon tyttäristä, meni Niiliin kylpemään. Siellä hän löysi itkevän vauvan ja huomasi, että tämä oli heprealainen lapsi. Mooseksen sisko liittyi palvelijoiden joukkoon ja tarjoutui etsimään heprealaisen naisen imettämään vauvaa prinsessan puolesta, joka suostui. Tuomalla Mooseksen oikean äidin paikalle prinsessa pyysi häntä vauvan imettäjäksi, mistä hänelle maksettiin. Kun lapsi kasvoi isommaksi, hän vei hänet faaraon tyttärelle, joka antoi hänelle nimen Mooses sanoen: "Minä vedin hänet vedestä".

Mooses kasvoi hovin etuoikeutettuna jäsenenä. Hän oli akateemisesti ja fyysisesti hyvin koulutettu. Hänelle opetettiin lähitaistelutaktiikkaa ja johtajuutta.

Aikuisena hän tappoi egyptiläisen vartijan, joka hakkasi heprealaista orjaa, ja joutui lähtemään Egyptistä, koska farao yritti tappaa hänet.

Mooses pakeni Midianiin, jossa hän meni naimisiin Jetron tyttären Ziporan kanssa. Ziporalla oli kaksi poikaa. Vanha farao kuoli, ja israelilaiset itkivät kovasti. Jumala kuuli heidät. Eräänä päivänä Mooses oli hoitamassa appensa Jetron lampaita ja tuli Horebin vuorelle. Jumalan enkeli sai pensaan syttymään tuleen, mutta se ei palanut. Kun Mooses tuli lähemmäs, Jumala puhui hänelle ja käski häntä riisumaan kenkänsä, koska hän oli pyhällä maalla. Jumala käski hänen toimia israelilaisten johtajana ja viedä heidät pois Egyptistä. Aluksi Mooses ei halunnut tehdä sitä ja sanoi, ettei hän ollut hyvä puhumaan, mutta Jumala käski häntä ja antoi veljensä Aaronin puhua hänen puolestaan. Mooses palasi Egyptiin ja kertoi vanhimmille, mitä oli tapahtunut.

Sitten Mooses meni faraon luo ja pyysi häntä päästämään israelilaiset menemään. Farao ei kuitenkaan suostunut. Lopulta Jumala antoi egyptiläisille kymmenen vitsausta, ennen kuin farao suostui vapauttamaan israelilaiset. Viimeinen vitsaus oli kaikkien esikoisten, sekä ihmisten että eläinten, tappaminen. Israelilaisten pelastamiseksi heitä kuitenkin kehotettiin merkitsemään ovensa karitsan verellä, jotta koston enkeli näkisi sen ja tietäisi "ohittaa" kyseisen talon.

Farao päätti lopulta päästää israelilaiset vapaaksi, ja he muuttivat suurina joukkoina pois Egyptistä. Myöhemmin farao muutti mielensä ja seurasi Moosesta ja hänen kansaansa armeijan kanssa hyökätäkseen heidän kimppuunsa. Mooses sai kuitenkin Punaisen meren jakautumaan ja antamaan israelilaisten kulkea. Israelilaiset olivat turvassa, mutta faraon armeija tuhoutui.

Mooses johti israelilaisia erämaan halki, ja Jumala antoi heille mannaa ja viiriäisiä syötäväksi ja kalliovettä juotavaksi. Hän myös sai amalekilaiset häviämään taistelussa. Kun Mooses tuli Siinain vuorelle, hän nousi sinne saadakseen Jumalalta kymmenen käskyä ja muita lakeja. Jumala kirjoitti kymmenen käskyä kahdelle taululle. Jumala kertoi hänelle myös ohjeet pappien tehtävistä. Mooses oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.

Kun kansa odotti Moosesta eikä löytänyt häntä, he käskivät hänen veljensä Aaronin tehdä vasikan kullasta ja kumarsivat sitä. Jumala varoitti Moosesta siitä, ja kun Mooses tuli alas ja näki, mitä he tekivät, hän suuttui niin, että taulut putosivat ja hajosivat kappaleiksi. Leevin heimojen kansaa käskettiin tappaa vasikkaa palvoneet ihmiset.

Myöhemmin Mooses pyysi Jumalaa antamaan kansalle anteeksi. Jumala kirjoitti Moosekselle vielä kaksi taulua ja pani ne arkkuun. Mooses pyysi myös käsityöläisiä valmistamaan ilmestysmajan niin kuin Jumala halusi. Mooses on oikeustieteen filosofian perustan sekä sellaisten nykyaikaisten oikeusoppien kuin riippumattoman oikeuslaitoksen ja vallanjaon perustaja).

Kun israelilaiset vaelsivat erämaassa, Jumala puhui Moosekselle, mutta kansa valitti jatkuvasti vaikeuksista. Jumala käski Moosesta lähettämään kaksitoista vakoojaa tiedustelemaan maata, jonka Jumala oli antamassa heille; jotkut heistä kuitenkin pelkäsivät, koska siellä asuvat ihmiset näyttivät heitä vahvemmilta ja voimakkaammilta. He kehottivat muita olemaan menemättä sinne. Ainoastaan Joosua, Nuunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika, kertoivat totuuden niin kuin Jumala halusi. Jumala päätti tämän vuoksi, että israelilaiset vaeltaisivat neljäkymmentä vuotta erämaassa, ja kaikki muut paitsi Joosua ja Kaaleb tuosta sukupolvesta kuolisivat näkemättä luvattua maata.

Jumala antoi israelilaisille monia lakeja Mooseksen kautta. Mooses antoi Joosuan ottaa hänen paikkansa ennen kuolemaansa.

Mooses kuoli ennen kuin hän pääsi Kanaaniin, maahan, johon Jumala oli johtamassa kansaansa. Hän oli kuollessaan 120-vuotias.

Nykyään juutalaiset kaikkialla maailmassa noudattavat kymmenen käskyn ja Tooran lakeja, jotka Jumala antoi heille Mooseksen kautta. Myös muslimit pitävät häntä profeettana.

Raamatussa, Toorassa ja Koraanissa on viittauksia Mooses-nimiseen henkilöön. Henkilölle annettu nimi vaihtelee. Myös muut ihmiset ovat kirjoittaneet Mooseksesta. Näitä ovat muun muassa Tacitus ja Strabo. Ei tiedetä, kuinka paljon nämä kuvaukset ovat ottaneet aiemmista lähteistä, jotka ovat nyt saattaneet kadota.

Aiempi lähde on Ipuwerin papyrus, johon on kirjattu kymmenen vitsauksen tapahtumat.

Egyptin ja Assyrian kaltaisista maista ei ole löydetty muita kirjallisia merkintöjä, jotka olisivat peräisin ajalta ennen vuotta 850 eaa. ja jotka kertoisivat Raamatun tarinoista tai sen päähenkilöistä. Ei ole olemassa mitään tunnettuja fyysisiä todisteita (kuten keramiikan sirpaleita tai kivitauluja), jotka osoittaisivat, että Mooses olisi todella ollut olemassa. Faaraot ovat käskeneet tuhota sellaiset asiakirjat, jotka asettavat heidät huonoon valoon. Muinaisen Egyptin historian eri aikakausina on myös tuhottu useita muistomerkkien karttuja.

Näyttää siltä, että Raamatun Mooseksesta kirjoitetulla tarinalla on kaksi eri lähdettä. Kaksi ihmisryhmää kertoi tarinan. Nämä kaksi tarinaa välitettiin toisistaan erillään. Vasta myöhemmin ne yhdistettiin siihen versioon, joka nyt löytyy Raamatusta. Tarinoiden siirtyminen sukupolvelta toiselle on kenties tuonut mukanaan myös epätarkkuuksia. Jotkut ihmiset lisäsivät tarinaan asioita kertoessaan sitä. Toisia asioita on myös jätetty pois.

Tooran mukaan Mooses määräsi kuolemanrangaistuksen monista rikoksista. Hän myös tappoi voitetut viholliset. Juutalaiset, kristityt ja muslimit pitävät häntä pyhänä hahmona. Tästä syystä heprealaisen Raamatun näiden kohtien kritiikki on jätetty muiden tehtäväksi.

Kahdeksastoista-luvun lopulla esimerkiksi deisti Thomas Paine kommentoi pitkään Mooseksen lakeja teoksessaan The Age of Reason. Paine esitti myös näkemyksensä, jonka mukaan "Mooseksen luonne, sellaisena kuin se on Raamatussa esitetty, on kauhein mahdollinen", ja mainitsi esimerkkinä kertomuksen 4. Moos. 31:13-18. 1800-luvulla agnostikko Robert G. Ingersoll kirjoitti "...että kaikki ne tietämättömät, pahamaineiset, sydämettömät ja kammottavat asiat, jotka on kirjattu 'inspiroituneeseen' Pentateukkeliin, eivät ole Jumalan sanoja, vaan yksinkertaisesti 'joitakin Mooseksen virheitä'". 2000-luvulla ateisti Richard Dawkins viittasi Painen tavoin samaan kohtaan ja totesi: "Ei, Mooses ei ollut suuri roolimalli nykyaikaisille moralisteille." Tämä ei ole totta.

• Kymmenen käskyä