Dunganin kieli – historia, piirteet ja kirjoitusjärjestelmä

Dunganin kieli – historia, piirteet ja kyrillinen kirjoitusjärjestelmä. Tutustu huin-murteeseen, tonaalisuuteen ja arabia–persialaiseen lainastoon.

Dunganin kieli on entisen Neuvostoliiton ja Xinjiangin alueilla asuvan etnisen ryhmän, hui-kansan jälkeläisten, äidinkieli. Dunganit kutsuvat omaa kieltään huin kieleksi. Se on mandariinikiinan tytärkieli, joka perustuu Gansun ja Shaanxin murteisiin, ja molempien murteiden puhujat ymmärtävät suurelta osin toisiaan. Tätä kutsutaan keskinäiseksi ymmärrettävydeksi. Kuten kiinan kieli, se on sekä tonaalinen että analyyttinen. Dunganin ja kiinan välillä on kuitenkin eroja siinä, että dungan kirjoitetaan kyrillisin eikä kiinalaisin kirjaimin, ja sanastossa on eroja. Dunganissa on enemmän arabialaisia ja persialaisia lainasanoja, ja useita termejä ei enää käytetä standardikiinassa.

Tausta ja historia

Dunganit ovat pääosin 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen levottomuuksien ja kansannousujen (mm. niin sanotun dunganien kapinan eli Hui-kapinain yhteydessä) seurauksena Kiinasta Venäjän keisarikuntaan paenneiden hui-muslimien jälkeläisiä. Exonymi dungan on peräisin alueen turkkilaisista kielistä, mutta kansa itse käyttää usein nimeä Hui tai vastaavaa. Maahanmuuton ja eristyneisyyden takia dunganin puhujayhteisö kehittyi omaksi yhteisökseen lähinnä Keski-Aasian alueella (erityisesti nykyisessä Kirgisiassa, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa) sekä joissain Venäjän alueilla; historiallisesti yhteyksiä on myös Xinjiangin alueella.

Kielelliset piirteet

• Äänne- ja sanasto: Dungan säilyttää monia mandariinista tuttuja äännepiirteitä — mm. retrofleksit ja palatalisoitumiset — sekä sanaston perusrakenteen, mutta siihen on tullut runsaasti lainasanoja islamilaisista yhteyksistä (arabia, persia) sekä myöhemmin venäjästä ja paikallisista turkkilaisista kielistä.
• Tonaalisuus: Kuten mandariinikiina, dungan on tonaalinen eli sävyillä on merkitystä erilaisten sanojen erottamisessa. Peruskieliopillinen rakenne on analyyttinen: sanojen muoto ei yleensä taivu, vaan merkitykset ilmaistaan järjestyksellä, partikkelien ja aspektimerkintöjen avulla.
• Lauseoppi: Perusjäsenjärjestys on SVO (subjekti–verbi–objekti) kuten mandariinissa. Aspekti ja modaalisuus ilmaistaan partikkeleilla ja apuverbeillä, ja prepositioita vastaavat rakenteet sijoittuvat yleensä ennen substantiivia.
• Keskustelullinen ja historiallinen sanasto: Dunganissa on säilynyt vanhempaa kiinalaista sanastoa, jota ei enää aktiivisesti käytetä nykystandardikiinassa, sekä erikoistermejä, jotka liittyvät islamilaiseen kulttuuriin ja paikalliseen elämäntapaan.

Kirjoitusjärjestelmä

Yksi dunganin erottavista piirteistä on sen kirjoitusjärjestelmä: dunganin kieli käyttää nykyisin kyrillisiä aakkosia, ei kiinalaisia merkkejä. 1900-luvun alusta lähtien kielen kirjallistaminen koki useita vaiheita. 1920–1930-luvuilla oli kokeiluja latinalaisten aakkosten käytöstä (osana laajempaa neuvostojen kansalliskielipolitiikkaa), mutta myöhemmin standardiksi vakiintui neuvostoaikana muokattu kyrillinen aakkosto. Tämä aakkosto sisältää venäjän kirjaimia ja joitain lisämerkkejä sekä sääntöjä, jotka on suunniteltu kuvaamaan mandariiniperäisiä äänteitä dunganin foneettisen perustan mukaan.

On tärkeää huomata, että vaikka dunganin skriptissä pyritään vastaamaan puhutun kielen äänteitä, sävyjä (toneja) ei tavallisesti merkitä kirjoituksessa samalla tavalla kuin puheessa. Käytännössä nuottien puuttuminen ei estä ymmärtämistä kontekstin avulla, mutta sävyeroilla on edelleen merkitys puhuttuna.

Kirjallisuus, media ja nykytila

Sovjet aikana dunganille kehitettiin koulutusmateriaalia, sanakirjoja ja lehtiä, ja kielestä muodostui kirjallinen kieli, jota käytettiin paikallisessa koulutuksessa ja mediassa. Nykyisin dungan on ensisijaisesti puhuttu kieli, ja sen puhujamäärä on yhteisöstä riippuen useita kymmeniä tuhansia; tarkka lukumäärä vaihtelee arvioissa ja alueittain. Dunganin asema vaihtelee maittain: joissain Keski-Aasian yhteisöissä sitä pidetään kulttuurisena ja perinnöllisenä kielenä, mutta arkipäivän elämässä nuoremmat sukupolvet käyttävät usein enemmän venäjää, paikallisia lingua franca -kieliä tai standardikiinaa.

Nykyään löytyy edelleen dunganinkielisiä julkaisuja, radio-ohjelmia ja verkkomateriaalia, vaikkakin resurssit ovat rajalliset. Kielentutkimus on kiinnostunut dunganista sen säilyneiden vanhempien piirteiden, lainasanojen ja erikoisen skriptivalinnan vuoksi — dungan tarjoaa arvokkaan ikkunan mandariiniperheen murteiden historiasta ja diasporayhteisöjen kulttuurihistoriasta.

Käytännön huomioita

• Jos kiinnostut opiskelemaan dunganin historiaa tai kieltä, kannattaa etsiä neuvostoaikaisia oppikirjoja, kielitieteellisiä artikkeleita ja paikallisia yhteisöresursseja Keski-Aasiassa.
• Dunganin opiskelussa apuna voi olla myös mandariinikiinan osaaminen, sillä perusrakenne ja suuri osa kielestä ovat samankaltaisia — mutta lainasanojen, kieliopin hienovaraisuuksien ja ääntämyksen vuoksi suora siirtymä ei aina ole helppo.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on dungan kieli?

K: Keitä dunganit ovat?

K: Millä nimellä dunganit kutsuvat kieltään?

K: Mihin dunganien kieli perustuu?

K: Voivatko sekä Gansun että Shaanxin murteiden puhujat ymmärtää toisiaan dungankielellä?

K: Onko dunganilla yhtäläisyyksiä kiinan kanssa?

K: Miten dunganin kirjoitusjärjestelmä eroaa kiinan kirjoitusjärjestelmästä?

Hae kirjaimella