Algonkikielet – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kieliperhe

Algonkikielet – kattava esittely Pohjois‑Amerikan alkuperäiskansojen merkittävästä kieliperheestä: historia, ryhmät, polysynteettisyys ja uhanalaiset kielet.

Algonquian /ælˈɡɒŋkiən/ tai /ælˈɡɒŋkwiən/; (myös algonquin, Algonkian) kielet ovat Amerikan alkuperäiskansojen kielten alaryhmä, johon kuuluu suurin osa algonquian kieliperheen kielistä. Termi "algonkinit" tulee maliseet-sanasta elakómkwik (lausutaan [ɛlæˈɡomoɡwik]), "he ovat sukulaisiamme/liittolaisiamme". Monet algonki-kielet ovat nykyään äärimmäisen uhanalaisia, ja monet niistä ovat jo kokonaan kuolleet sukupuuttoon. Kieliä on noin 30. Algonki-kielten kolme ryhmää ovat tasankojen algonki-kielet, keskialgonki-kielet ja itäalgonki-kielet.

Algonki-kielten puhujia on Pohjois-Amerikan itärannikolta aina Kalliovuorille asti. Kieli, josta kaikki kieliperheen kielet ovat peräisin, puhuttiin ainakin 3 000 vuotta sitten.

Algonquian kielet ovat "polysynteettisiä", mikä tarkoittaa, että yhdestä sanasta voi muodostaa kokonaisia lauseita.

Levinneisyys ja alaryhmät

Algonki-kielten alue kattaa laajan osan Pohjois-Amerikkaa: itärannikolta ja Atlantinmeren pohjoisosista (esimerkiksi mi'kmaq, maliseet–passamaquoddy, abenaki) Suurten Järvien seudulle ja Mississippi-joen laaksoon, edelleen pohjoiseen Hudsonin lahden ympäristöön sekä läntisiin preerioihin ja Kalliovuorille. Tunnetuimpiin algonki-kieliin kuuluvat mm. Cree (nehiyaw), Ojibwe (anishinaabemowin), Miꞌkmaq, Blackfoot (siksika), Potawatomi, Shawnee ja Algonquin (algonquin-dialektit). Itäalgonki (Eastern Algonquian) sisältää useita kieliä, joista monet ovat joko hyvin uhanalaisia tai sukupuuttoon kuolleita.

Kielelliset piirteet

Algonki-kielet jakavat useita muodollisia ominaisuuksia:

• Polysynteesi ja morfologia: verbit ovat usein kompleksisia ja sisällyttävät informaatiota tekijästä, tekotavasta, objektista, aspektista ja muista suhteista — yhdestä sanasta voi muodostua lauseen kaltainen yksikkö.
• Proksimaatti/obviaatti (obviation): monissa algonki-kielissä erotellaan läheisempi (proximate) ja kaukaisempi (obviative) kolmannen persoonan referentti, mikä auttaa seuraamaan useita kolmannen persoonan toimijoita samassa lauseessa.
• Animate/inanimate -erottelu: substantiiveilla on usein animatiivisuusluokka (elollinen/eloton), joka vaikuttaa taivutukseen ja verbin valintaan.
• Direct/inverse -järjestelmä: monissa kielissä käytetään direct/inverse-markkeraatiota kuvaamaan, tapahtuuko toiminta hierarkiassa ylemmän vai alemman henkilön suuntaan (esim. 1./2. persoonan ja 3. persoonan välillä).
• Sanajärjestys ja argumenttien ilmaiseminen: vaikka perussanajärjestys voi vaihdella, verbin morfologia usein ilmaisee tarkasti tekijän ja kohteen, jolloin sanajärjestyksen merkitys on joustava.
• Kirjoitusjärjestelmät: useimmat nykyaikaiset kirjoitusmuodot käyttävät latinankirjaimia, mutta esimerkiksi monet Cree- ja Ojibwe-dialektit käyttävät myös kanadalaista sylabari- eli syllabics-järjestelmää.

Luokittelu ja esimerkkejä

Algonki-kielet jaetaan useisiin alaklusteriin. Yleisiä luokitteluryhmiä ovat:

• Itäalgonki (Eastern Algonquian): sisältää kieliä kuten mi'kmaq, maliseet–passamaquoddy ja abenaki. Monet itäiset kielet ovat vähäisiä puhujamääriä tai kuolleet.
• Keskialgonki (Central Algonquian): tässä ryhmässä ovat suuressa mittakaavassa Cree ja Ojibwe sekä useat pienemmät lajit kuten Potawatomi, Menominee ja Sauk–Fox–Kickapoo -ryhmät.
• Tasankojen algonki (Plains Algonquian): sisältää esimerkiksi Blackfootin (siksika) ja Arapahoan–Nawatinan kaltaiset kielet.

Joillakin algonki-kielillä (esim. Cree, Ojibwe) on nykyään tuhansia puhujia ja ne ovat suhteellisen elinvoimaisia verrattuna pienempiin kieliin, joilla on vain muutamia kymmeniä - satoja puhujia tai jotka ovat kuolleet. Useimmat algonki-kielet ovat kuitenkin uhanalaisia tai kriittisesti uhanalaisia.

Historiallinen kehitys ja merkitys

Proto-Algonquiania koskevat rekonstruktioyritykset viittaavat siihen, että kielten yhteinen kantakieli on ollut käytössä vähintään noin 3 000 vuotta sitten. Algonki-perheen kielet ovat vaikuttaneet huomattavasti Pohjois-Amerikan toponymiaan; monet paikkojen nimet (esim. Mississippi, Milwaukee, Chicago) pohjautuvat algonki-sukuisiin sanoihin.

Nykytilanne ja elvytystoimet

Monet algonki-kielet ovat uhanalaisia kielten katoamisen myötä. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin syntynyt runsaasti elvytystyötä: kielikylpyluokkia, alakoulujen ja korkeakoulujen kieliohjelmia, oppimateriaaleja, sanakirjoja ja digitaalista dokumentointia. Kunnan, heimoyhteisöjen ja yliopistojen yhteishankkeet pyrkivät tukemaan puhujapolven vaihtumista ja tuottamaan opetussisältöjä uusille sukupolville.

Algonki-kielten tutkimus on edelleen aktiivista: kielitieteilijät dokumentoivat jäljellä olevia puhujia, rekonstruoivat kantakieliä ja kuvaavat morfologiaa sekä syntaksia. Tietoisuus kielten kulttuurisesta arvosta ja identiteetin osana on lisääntynyt, ja tämä on tärkeä osa monien alkuperäiskansojen kielen elvytysstrategioita.

Algonki-kielten monimuotoisuus ja kompleksinen rakenne tekevät niistä paitsi arvokkaita kulttuuriperintöjä myös kiinnostavia tutkimuskohteita kielitieteelle.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on algonki kieli?

K: Mistä termi "algonkinit" on peräisin?

K: Kuinka monta algonki-kieliä on olemassa?

K: Mihin kolmeen luokkaan algonki-kielet kuuluvat?

K: Missä näiden kielten puhujat asuvat?

K: Kuinka kauan nämä kielet ovat olleet olemassa?

K: Minkä tyyppinen kieli se on?

Hae kirjaimella