Mikä on hampaisto? Nisäkkäiden hampaat, tyypit ja kehitys

Hampaisto on hampaiden kehitys ja hampaiden sijainti suussa. Lähes kaikilla nisäkkäillä on jopa neljä erilaista hammastyyppiä: etuhampaat, kulmahampaat, etuhampaat ja poskihampaat. Eläimiä, joilla on erityyppisiä hampaita, kutsutaan heterodonteiksi. Jos niitä ei ole, niitä kutsutaan "homodonteiksi".

Nisäkkäiden poikasilla on maitohampaat, jotka putoavat muutaman vuoden kuluttua. Kun ne putoavat, aikuisten hampaat kasvavat. Eläimiä, joilla on maitohampaat ja aikuisten hampaat, kutsutaan diphyodonteiksi.

Hammastyyppien tarkempi selitys

Yleisesti hammastyypit voidaan jäsentää seuraavasti: etuhampaat (incisivit) leikkaavat ja repivät ruokaa, kulmahampaat (caninit) ovat usein teräviä ja pitkiä tartuntaa ja puolustusta varten, välihampaat/premolaarit (premolaarit) toimivat usein sekä leikkaamisessa että hienonnuksessa ja poskihampaat/molaari (molaari) jauhavat ruokaa tasaisilla purupinnoilla. (Alkuperäisessä listauksessa toinen etuhampaiden linkki esiintyy kahdesti.)

Hampaiden rakenne ja kehitys

Hampaan perusrakenteeseen kuuluu kova kiille pinnassa (enamel), kovempi kuin luu, sen alla hammasluu (dentiini) ja sisällä pehmeä ydin, pulpa, jossa on verisuonia ja hermoja. Hampaan juuri kiinnittää sen leukaluuhun ja juuren pinnalla on sementtiä (cementum).

Hampaiden kehitys eli odontogeneesi alkaa alkiovaiheessa, kun hampaan primaarirakenne muodostuu hammaskudoksen solujen vuorovaikutuksesta. Hampaan kehittyminen ja puhkeaminen tapahtuvat laji- ja yksilökohtaisesti säännöllisessä järjestyksessä.

Vaihtelu nisäkkäillä ja sopeumat

Hampaisto vaihtelee suuresti eri nisäkäslajeilla ruokavalion ja elintapojen mukaan:

Carnivorit (lihan syöjät) kuten koiraeläimet kehittävät voimakkaat kulmahampaat ja terävät poskihampaat (ns. carnassial-hampaat) lihansärkemistä varten.
Herbivorit (kasvinsyöjät) kuten lehmä tai hevonen: laajat ja monimutkaiset poskihampaat jauhamiseen; joillain lajeilla hampaat kasvavat jatkuvasti (esim. jyrsijöiden etuhampaat, hypselodont).
Omnivorit, kuten ihmiset, omaavat sekoituksen leikkaavia ja jauhavia hampaita.
Tietyillä vedeneläimillä, esim. valailla, voi esiintyä homodonttia hammasjärjestystä tai hampaat puuttua ja korvautua suodatinrakenteilla (baleen).

Hampaiden vaihtuminen ja erikoistapaukset

Useimmat nisäkkäät ovat diphyodontisia: niillä on kaksi hampaistokierrosta — maitohampaat ja pysyvät hampaat. Poikkeuksia ovat mm. jotkut hämähäkkieläimet ja kalat, jotka voivat vaihtaa hampaitaan useammin (polyphyodontisuus), sekä lajit, joiden hampaat kasvavat jatkuvasti.

Lisäksi hampaiden pinnan kulutuksesta ja pitkäikäisyydestä käytetään termistöä kuten brachydont (matalajuuriset hampaat) ja hypsodont (korkeajuuriset hampaat), joita esiintyy erityisesti suurten laiduntajien joukossa.

Hammaslajitelma ja laskentatapa

Hampaisto voidaan kuvata hammaskaaviona (dental formula), joka kertoo kunkin hammastyypin määrän yhdessä suun neljänneksessä (kvadrantissa). Esimerkiksi ihmisellä pysyvän hampaiston kaava on 2.1.2.3 (etuhampaita 2, kulmahampaita 1, välihampaita 2, poskihampaita 3 per kvadrantti). Maitohampaiston kaava on 2.1.0.2 per kvadrantti.

Miksi hampaisto on tärkeä

Hampaisto heijastaa lajin ruokavaliota, elintapoja ja ekologista sopeutumista. Hammasrakenne antaa tärkeitä tietoja eläinten luokittelussa, paleontologiassa (fossiilit) ja eläinten terveyden hoidossa. Hampaiden kunnossapito—kulumisen ehkäisy ja mahdollisten infektioiden hoito—on keskeistä yksilön hyvinvoinnille.

Arkeologia

Hampaisto on tärkeä osa arkeologiaa. Hampaiston avulla tutkitaan ihmisten siirtolaisuutta. Hammaskiille sisältää hivenaineita, jotka osoittavat, missä hampaat kasvoivat.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on hammasluu?

V: Hampaisto tarkoittaa hampaiden kehitystä ja sitä, missä hampaat ovat suussa.

K: Mitä neljää erilaista hammastyyppiä esiintyy lähes kaikilla nisäkkäillä?

V: Lähes kaikilla nisäkkäillä on neljä erilaista hammastyyppiä, jotka ovat etuhampaat, kulmahampaat, premolaarit ja molaarit.

K: Millä nimellä kutsutaan eläimiä, joilla on erityyppisiä hampaita?

V: Eläimiä, joilla on erityyppisiä hampaita, kutsutaan heterodonteiksi.

K: Millä nimellä kutsutaan eläimiä, joilla ei ole erityyppisiä hampaita?

V: Eläimiä, joilla ei ole erityyppisiä hampaita, kutsutaan homodonteiksi.

Kysymys: Miksi kutsutaan nisäkkäiden muutaman vuoden kuluttua putoavia maitohampaita?

V: Nisäkkäiden muutaman vuoden kuluttua putoavia maitohampaita kutsutaan maitohampaiksi.

K: Mitä tapahtuu, kun nisäkkäiden maitohampaat putoavat pois?

V: Kun nisäkkään maitohampaat putoavat, aikuisten hampaat kasvavat.

K: Millä nimellä kutsutaan eläimiä, joilla on maitohampaiden lisäksi aikuisten hampaat?

V: Eläimiä, joilla on sekä maitohampaat että aikuisten hampaat, kutsutaan diphyodonteiksi.