Deuterostomit – määritelmä ja erot protostomeihin

Deuterostomit – selkeä määritelmä ja erot protostomeihin: bilateraaliset eläimet, joiden blastopori muodostaa peräaukon. Tutustu kehityseroihin ja taksonomiaan.

Deuterostomit ovat kaksijalkaisten eläinten nefrozainen superfylli, joka on taksoni, joka on ylempänä kuin heimotaso. Se ei kuulu tavanomaiseen luokittelujärjestelmään.

Ne ovat molemminpuolisia eläimiä, ja ne eroavat protostomeista. Deuterostomit eroavat toisistaan alkionsa perusteella: deuterostomeilla ensimmäinen aukko (blastopori) on peräaukko, kun taas protostomeilla se on suu.

Määritelmä ja asema järjestelmässä

Deuterostomia (suomeksi deuterostomit) on suuri eläinten ryhmä, joka kuuluu bilateraalisesti symmetriseihin eli kaksipuolisiin eläimiin. Termi kuvaa taksonomiaa, joka sijoittuu ylemmälle tasolle kuin yksittäiset phylumit (tähdet kuten Chordata, Echinodermata ja Hemichordata). Nykyisessä systematiikassa deuterostomit muodostavat luonnollisen ryhmän, joka on erotettavissa protostomeista sekä kehitys- että molekyylitiedon perusteella.

Alkionkehitys ja tärkeimmät erot protostomeihin

Keskeiset erot deuterostomien ja protostomien välillä liittyvät alkionkehitykseen. Yleisimmät erot:

• Blastoporin kohtalo: deuterostomeilla blastopori (alkion ensimmäinen aukko) kehittyy yleensä peräaukoksi; protostomeilla sama aukko muodostaa yleensä suun.
• Jakautumistapa (cleavage): deuterostomeilla jakautuminen on tyypillisesti radiaalista (solut jakautuvat suoraan päällekkäin), kun protostomeilla se on usein spiraalista (solut jakautuvat vinoittain).
• Coelomin muodostus: deuterostomeilla mesodermi syntyy usein enterokelyn kautta (mesodermin alkiopatjat nousevat arkenteronin utareista), kun taas protostomeilla mesodermi muodostuu usein schizokelyn kautta (mesodermi eriytyy jakautumalla soluryhmistä).

On tärkeää huomata, että nämä ovat yleisiä malleja ja poikkeuksia esiintyy: kehityksen yksityiskohdat voivat vaihdella ryhmittäin, ja moderni molekyylifilogenia on täydentänyt perinteistä morfologista luokittelua.

Tärkeimmät alaryhmät ja esimerkkejä

• Chordata – selkäjänteiset ja niiden lähisukulaiset; tähän kuuluuvat mm. kalat, linnut, nisäkkäät ja selkärangattomat kuten simpukkamaiset säikejalkaiset.
• Echinodermata – piikkinahkaiset, esimerkiksi meritähtiä, merisiilejä ja merikäärmeitä.
• Hemichordata – esimerkiksi niin kutsutut "acorn worms" (akornmadot) ja niiden sukulaiset.

Merkitys ja evoluutio

Deuterostomien yhdistävät kehityspiirteet ja geneettiset merkkiaineistot kertovat, että nämä eläimet muodostavat oman pitkän evolutiivisen haaraan bilateria-ryhmässä. Deuterostomien ryhmän sisällä on kehittynyt suuri osa nykyisistä eläinmonimuotoisuuksista, erityisesti selkärankaiset, joiden takia ryhmä on sekä biologisesti että paleontologisesti merkittävä.

Huom. Kehityksen perusteella laaditut sääntökuvaukset (esim. blastoporin kohtalo) ovat hyödyllisiä yleistajuistuksia, mutta niitä ei pidä tulkita ehdottomina: todellinen kehitys vaihtelee ja luokittelua täydennetään jatkuvasti uusilla tutkimustuloksilla.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on deuterostomi?

K: Miten deuterostomit ja protostomit erotetaan toisistaan?

K: Mihin taksonitasoon deuterostomit kuuluvat?

K: Ovatko deuterostomit kahdenkeskisiä eläimiä?

K: Mitä tapahtuu blastoporeille deuterostomisen alkion kohdalla?

K: Onko protostome-alkioiden kohdalla olemassa päinvastainen prosessi?

Hae kirjaimella