Säilöönotto: laillinen vapaudenriisto, pidätys ja ihmisoikeudet
Säilöönotto: laillinen vapaudenriisto, pidätys ja ihmisoikeudet — ymmärrä oikeutesi, lain rajat ja vaadi inhimillistä kohtelua.
Säilöönotto on henkilön vapauden riistämistä hallituksen tai maan viranomaisen, yleensä poliisin, toimesta. Tällainen vapaudenriisto on sallittua vain siinä tapauksessa, että henkilön voidaan katsoa syyllistyneen rikokseen tai muuhun laissa säädettyyn perusteeseen. Muuta vapaudenriistoa kutsutaan mielivaltaiseksi vangitsemiseksi, ja se on kielletty ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 9 artiklassa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa. Vaikka säilöönotto tapahtuisi laillisesti, henkilöä on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ihmisarvoaan on kunnioitettava kidutuksen vastaisen yleissopimuksen mukaisesti.
Mitä säilöönotto tarkoittaa käytännössä?
Säilöönotto kattaa erilaiset tilanteet, joissa viranomaiset rajoittavat henkilön liikkumista tai vapautta. Yleisimpiä muotoja ovat:
- Pidätys – lyhytaikainen vapaudenriisto tutkintatoimia varten, jota yleensä suorittaa poliisi.
- Vangitseminen (eristys tai tutkintavankeus) – pidempi vangitseminen, jonka määrää tuomioistuin esimerkiksi esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi.
- Hallinnollinen säilöönotto – esimerkiksi maahanmuutto- tai terveydenhuoltoperusteinen sijoitus, jota säätelee kansallinen lainsäädäntö.
Periaatteet ja laillinen perustelu
Säilöönoton tulee aina perustua lakiin ja täyttää seuraavat periaatteet:
- Laillisuus – vapaudenriiston täytyy perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön.
- Tarpeellisuus ja suhteellisuus – rajoitus on oikeutettava tavoitteen kannalta ja se saa olla vain välttämättömän mittainen.
- Nopea oikeudellinen tarkastelu – henkilöllä on oikeus saada säilöönottonsa aiheellisuus arvioitavaksi riippumattomassa tuomioistuimessa.
Oikeudet säilöönotetulle
Henkilöllä, jota on pidätetty tai muuten säilöön otettu, on useita perustavanlaatuisia oikeuksia. Tärkeimmät niistä ovat:
- Oikeus saada tieto pidätyksen syystä — syy on kerrottava nopeasti ja ymmärrettävästi.
- Oikeus yhteydenottoon — usein oikeus ottaa yhteyttä asianajajaan, perheeseen tai muuhun nimettyyn henkilöön.
- Oikeus oikeudelliseen avustukseen — oikeus avustajaan tai asianajajaan ja tarvittaessa tulkkiin.
- Oikeus terveydentilan hoitoon — tarve saada lääkärin hoitoa ja erityistilanteissa asianmukaista huolenpitoa.
- Oikeus valittaa ja hakea hyvitystä — mielivaltaisen vangitsemisen yhteydessä korvaus- ja oikaisukeinot.
Kohtelu ja olosuhteet
Säilöönoton aikana viranomaisten on huolehdittava siitä, että kohtelu on inhimillistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa. Tämä tarkoittaa muun muassa:
- fyysisen ja henkisen koskemattomuuden turvaamista;
- kidutuksen ja muun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ehdotonta kieltoa;
- riittävän ravinnon, levon ja hygienian järjestämistä;
- tietoisuuden säilöönottoon liittyvistä oikeuksista ja valitusmahdollisuuksista.
Erityistä suojelua vaativat ryhmät
Lapsia, vammaisia, ikääntyneitä, raskaana olevia ja vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä on suojeltava erityistoimin. Heidän tarpeensa tulee arvioida ja huomioida säilöönoton kaikissa vaiheissa.
Valvonta ja vastuullisuus
Viranomaisten toimintaa säilöönotossa valvovat kansalliset ja kansainväliset mekanismit. Näitä ovat esimerkiksi riippumattomat tarkastajat, perustuslailliset valvontaviranomaiset sekä kansainväliset ihmisoikeussopimusten valvontaelimet. Jos säilöönotto todetaan mielivaltaiseksi tai oikeuksia on loukattu, henkilöllä voi olla oikeus korvauksiin ja selvitysten vaatimus viranomaisilta.
Vaihtoehdot ja vähentämiskeinot
Säilöönottoa tulisi käyttää viimekätisenä keinona. Monissa maissa suositaan vaihtoehtoja, kuten oikeudellisia vakuuksia, valvontaa, kirjallinen sitoumus tai sosiaalinen tuki, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia rikoksen selvittämisen tai yhteiskuntaturvallisuuden kannalta.
Yhteenvetona: säilöönotto on vakava rajaus yksilön vapaudelle, jonka tulee aina perustua lakiin, olla tarpeellinen ja suhteellinen sekä taata pidätetylle laajat oikeudet ja inhimillinen kohtelu. Kansainväliset sopimukset ja kansallinen oikeus velvoittavat viranomaisia suojelemaan pidätettyjen ihmisarvoa ja tarjoamaan tehokkaat oikeussuojakeinot.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on säilöönotto?
A: Säilöönotto on henkilön vapauden riistämistä hallituksen tai maan viranomaisen, yleensä poliisin, toimesta.
K: Missä olosuhteissa vapautensa menettäminen on sallittua?
V: Tällainen vapaudenriisto on sallittua vain siinä tapauksessa, että henkilön voidaan katsoa syyllistyneen rikokseen.
K: Mitä on mielivaltainen pidättäminen?
V: Mielivaltainen pidättäminen on muuta vapaudenriistoa, joka ei ole sallittua ja joka on kielletty ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 9 artiklassa.
K: Mitä on tapahduttava, kun säilöönotto tapahtuu laillisesti?
V: Vaikka säilöönotto tapahtuisi laillisesti, henkilöä on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ihmisarvoaan on kunnioitettava kidutuksen vastaisen yleissopimuksen mukaisesti.
K: Mikä on kidutuksen vastainen yleissopimus?
V: Kidutuksen vastainen yleissopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka tavoitteena on estää kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu kaikissa olosuhteissa.
Kysymys: Voiko hallitus pidättää mielivaltaisesti jonkun, jonka se epäilee syyllistyneen rikokseen, ilman oikeudellista perustetta?
V: Ei, ei voi. Mielivaltainen pidättäminen ei ole sallittua, ja se on kielletty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa.
K: Mitä oikeuksia henkilöillä on, kun viranomaiset pitävät heitä vangittuina?
V: Pidätetyillä henkilöillä on oikeus inhimilliseen kohteluun ja ihmisarvon kunnioittamiseen kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti.
Etsiä