Diabaasi (doleriitti, mikrogabbro): määritelmä, koostumus ja ominaisuudet
Diabaasi (doleriitti, mikrogabbro) — selkeä opas koostumukseen, väriin, mineraaleihin ja ominaisuuksiin; miksi magnesium- ja rautapitoisuus tekee siitä geologisesti merkittävän.
Diabaasi (tunnetaan myös nimellä doleriitti tai mikrogabbro) on magmakivi, joka on useimmiten tummanvihreästä mustaan; kiillotetuissa tai raoittuneissa näytteissä saattaa näkyä sinertäviä vivahteita, mistä lienee peräisin linkitetty termi sininen. Diabaasi on mafic-tyyppinen kiviryhmä, eli se sisältää runsaasti magnesiumia ja rautaa, ja sitä on usein löydetty tulivuorten läheisyydestä tai niiden muodostamien rakenteiden alla. Magmakivien kuilut ja kuilut (esimerkiksi dyykit ja sillat) ovat usein diabaasista.
Koostumus ja mineralogia
Diabaasi muodostuu pääasiassa seuraavista mineraaleista:
- Plagioklaasi (usein labradoriitti) — antaa vaaleammat, hopeanharmaat tai sinertävät sävyt.
- Pyroksiini (esim. augiitti) — tumma vihreän- tai mustanruskea väri, hallitseva vaihe.
- Oliviiini — esiintyy usein pieninä rakeina erityisesti magmaisissa erikoistapauksissa.
- Fe‑Ti oksidit (magnetiitti, ilmeniitti) — antavat tumman värin ja magneettisia ominaisuuksia.
Kemiallisesti diabaasi on mafic-kivi, jonka piidioksidipitoisuus (SiO2) on tyypillisesti noin 45–53 % ja rauta‑ sekä magnesiumyhdisteet ovat runsaita. Rakenteeltaan diabaasi sijoittuu graniitin ja basalttin välimaastoon: se on karkeampirakeisempaa kuin basaltti mutta hienorakeisempaa kuin gabbro.
Rakenne ja tekstuuri
Diabaasin rakeisuus on yleensä keskikarkea tai hieno‑karkea, ja sen tekstuuri on usein ofittinen tai subofittinen — plagioklaasirakeet ovat ympäröityinä pyrokseenikiteiden muodostamassa kehikossa. Koska diabaasi kiteytyy kivettyvästä basalttisesta magmasta maan pinnan lähellä (hypabyssaalisessa ympäristössä), sen kiderakenne jää yleensä karkeammaksi kuin nopeasti jäähdyttynyt basaltti mutta hienommaksi kuin syvällinen gabbro.
Muodostuminen ja esiintyminen
Diabaasi syntyy kun basalttinen magma tunkeutuu ja jäähtyy suhteellisen matalassa syvyydessä, esimerkiksi rakenteisiin kuten dyykkeihin (pystyiset intruusiot) ja siltoihin (vaakapintaiset intruusiot). Sitä tavataan usein laajoissa dyke‑ ja sillijärjestelmissä sekä vulkaanisten muodostumien reuna‑alueilla. Diabaasia esiintyy maailmalla laajalti, ja se on yleinen osa esimerkiksi suurten laavavirtausten yhteyteen liittyviä alamuodostumia.
Tunnistaminen ja ominaisuudet
- Väri: tumma vihreänmusta tai musta, joskus sinertävä hohde.
- Kovuus: melko kova ja kulutusta kestävä (karkeasti Mohsin skaalalla 5–7 riippuen mineraalikoostumuksesta).
- Tiheys: noin 2,8–3,0 g/cm³.
- Rakeisuus: keskikarkea tai hienokarhea.
- Magnetismi: saattaa olla lievästi magneettinen korkean rauta‑oksidipitoisuuden vuoksi.
Kenttäolosuhteissa diabaasi voidaan erottaa basalteista ja gabbroista tekstuurin ja rakeisuuden perusteella: basaltit ovat yleensä täysin hienorakeisia ja gabbrot hyvin karkearakeisia, kun taas diabaasilla näkyy usein selkeä, keskikarkea kiteisyys.
Käyttö ja merkitys
Diabaasilla on useita käytännön sovelluksia sen kovuuden ja säänkestävyyden takia:
- Tiekivet ja murskekivet (pitoisina kiviaineksina kantaville kerroksille).
- Rakennus- ja muurikivet sekä koristekivet, kun pinnat kiillotetaan.
- Insinööri- ja kalliotutkimuksissa sen tunkeutumismuodostumat auttavat ymmärtämään alueen geologiaa ja magmadynamiikkaa.
Vertailu muihin kiviin
Diabaasi liittyy läheisesti basaltin ja gabbrojen ryhmään. Ero näiden välillä perustuu pääasiassa jäähtymissyvyyteen ja kiteiden kokoon: basaltti (ekstrusiivinen) on yleensä hienorakeinen, diabaasi (hypabyssaali) keskikarkea ja gabbro (syväkivi) karkearakeinen. Mineralogisesti ne ovat hyvin samanlaisia ja kuuluvat samaan kiviluokkaan.
Yhteenvetona diabaasi on yleinen, tummavärinen hypabyssaalinen magmakivi, joka sisältää runsaasti rautaa ja magnesiumia, muodostuu matalassa syvyydessä tunkeutuvasta basaltisesta magmasta ja on merkittävä sekä geologisesti että teollisesti.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on diabaasi?
V: Diabaasi on magmakivi, joka on usein sinistä väriä ja sisältää runsaasti magnesiumia ja rautaa.
K: Mistä dikejä ja silliä valmistetaan?
V: Magmakivien kuilut ja kuilut ovat usein diabaasista.
K: Mikä on diabaasin tärkein mineraali?
V: Diabaasin päämineraali on labradoriitiksi kutsuttu silikaattimaasälpä, jota on noin 40-70 prosenttia kivestä.
K: Mitä muita mineraaleja diabaasissa esiintyy yleisesti?
V: Pyrokseenimineraaleja, yleensä augiittia, esiintyy myös yleisesti diabaasissa. Joissakin diabaasikivissä esiintyy myös pieniä määriä sarvivälkettä, oliviinia, magnetiittia ja kvartsia.
K: Minkä värinen diabaasi on?
V: Diabaasi on usein väriltään sinistä.
K: Mitä alkuaineita diabaasissa on runsaasti?
V: Diabaasissa on runsaasti magnesiumia ja rautaa.
K: Miten diabaasia luonnehditaan?
V: Diabaasille on ominaista sen sininen väri ja korkea magnesium- ja rautapitoisuus. Sitä esiintyy usein dikeissä ja sillien yhteydessä, ja se sisältää silikaattista maasälpää (labradoriittia) ja pyrokseenimineraaleja (augiittia).
Etsiä