Magmakivet (tuliperäiset kivet): synty, tyypit ja esimerkit
Magmakivet (tuliperäiset kivet): selkeä opas syntyyn, eri tyyppeihin ja esimerkkeihin kuten graniitti ja basaltti — opi erottamaan intruusio- ja ekstrusiokivet nopeasti.
Magmakivet (tuliperäiset kivet) ovat yksi kolmesta tärkeimmästä kivilajista; muut ovat sedimenttikivi ja metamorfinen kivi. Magmakivet syntyvät sulasta magmasta, joka muodostuu ja muuttuu nestemäiseksi maan vaipan tai kuoren lämmön vaikutuksesta.
Synty ja jäähdyminen
Magma voi jäähtyä ja kiteytyä joko maan pinnan alla tai pinnalla. Kun magma purkautuu maan pinnalle, sitä kutsutaan laavaksi. Laava jäähtyy nopeasti muodostaen hienokiteisiä tai lasimaisia kiviä. Jos magma jäähtyy hitaasti maan pinnan alla, kiteet ehtivät kasvaa suuremmiksi ja syntyy karkeakiteisiä kiviä.
Jäähdymisnopeus vaikuttaa kiven tekstuuriin:
- Hidas jäähdyminen → suuret, näkyvät kiteet (phaneritic, esim. Graniitti).
- Nopea jäähdyminen → hienokiteinen tai lasimainen rakenne (aphanitic tai lasinen, esim. basaltti tai obsidiaani).
- Porfyyrinen rakenne → suurempia kiteitä hienokiteisessä taustassa; syntyy kahdessa eri jäähdytysnopeudessa.
- Vesikulaarinen (kuplittunut) → kaasukuplien aiheuttamat ontelot (esim. pumssi).
Tyypit: pintakivet ja intruusio- (pohjakivet)
Magmakivet luokitellaan pääasiassa sen mukaan, jäähdyvätkö ne pinnalla vai pinnan alla:
- Ekstruusiiviset (tuliperäiset) kivet syntyvät, kun magma purkautuu pintaan laavana tai pyroklastisena ainena. Näitä ovat esimerkiksi basaltti, ryoliitti ja tuffi (tuffia).
- Intrusiiviset (pohjakivet) syntyvät, kun magma jäähtyy hitaasti kuoren sisällä muodostaen suurikiteisiä kiviä. Tunnettu esimerkki on Graniitti.
Kemiallinen koostumus ja luokittelu
Magmakivet luokitellaan myös koostumuksen mukaan:
- Felsiset (runsaasti piidioksidia, vaaleat): graniitti, ryoliitti.
- Intermediaariset: dioriitti, andesiitti.
- Mafiset (vähän piidioksidia, tummat): basaltti, gabro.
Esimerkkejä ja muodostumat
Tyypillisiä magmakiviä ja muodostumia:
- Graniitti – karkeakiteinen intrusiivinen kivi, yleinen vuoristoissa ja kallioperässä.
- Basaltti – yleinen laavakivi merentakaisten keskiselänteiden ja tulivuorten laavoissa.
- Tuffia – pyroklastinen kivi, syntyy purkausten tuhka- ja lapillikerrostumista.
- Ryoliitti, andesiitti, gabro, obsidiaani (lasimainen) ja pumssi (kevyt, kuplittunut).
Käyttö ja merkitys
Magmakivet ovat tärkeitä rakentamisessa ja maisemassa: graniittia käytetään muun muassa rakennuskivenä ja keittiötasoina, basalttia tie- ja murskekiveksi. Lisäksi niiden mineraalikoostumus kertoo geologien avulla tulivuoritoiminnasta, maan kuoren kehityksestä ja mineraalivarannoista.
Luonnolliset vaikutukset ja vaarat
Tulivuorenpurkaukset ja laavan virtaus voivat muokata maisemaa nopeasti, aiheuttaa vaurioita ja levittää tuhkaa laajoille alueille. Pyroklastiset virrat ja laavavirrat ovat vakavia luonnonuhkia ihmiselle ja infrastruktuurille.
Yhteenveto
Magmakivet muodostuvat sulasta magmasta, jonka sijainti ja jäähdytysnopeus määräävät kiven tyypin ja rakenteen. Kun magma purkautuu pinnalle, sitä kutsutaan laavaksi, ja syntyy mm. tuffia ja basalttia. Pinnan alla hitaasti kiteytyvä magma muodostaa intruusioita, esimerkiksi Graniittia. Magmakivet ovat keskeisiä maapallon geologiassa, rakentamisessa ja luonnonvaroina.
Magmaa kutsutaan laavaksi, kun se nousee pintaan.
Kimberliitti (kiteytynyt magmakivi).
Oliviinibasaltti (kiteytymätön magmakivilaji).
Amenhotep II:n pää graniitista. Brooklyn Museum.
Geologinen merkitys
Maankuoren ylin 16 kilometriä koostuu noin 95-prosenttisesti magmakivistä, ja vain ohut, laajalle levinnyt kerros koostuu sedimenttisistä ja metamorfisista kivistä.
Kallioperäiset kivet ovat geologisesti tärkeitä, koska:
- niiden absoluuttiset iät voidaan saada radiometrisen ajoituksen eri muodoissa. Näin saadaan tietoa vierekkäisten ei-igneoottisten geologisten kerrostumien ajoituksesta;
- niiden piirteet ovat yleensä tyypillisiä tietylle tektoniselle ympäristölle (ks. laattatektoniikka);
- joissakin erityisolosuhteissa ne sisältävät merkittäviä mineraaliesiintymiä (malmeja): esimerkiksi volframi, tina ja uraani liittyvät yleisesti graniitteihin ja dioriitteihin, kun taas kromi- ja platinamalmit liittyvät yleisesti gabroihin.
Kaksi tyyppiä
Kallioperä esiintyy kahdella tavalla.
- Magmasta muodostunutta magmakiveä, joka on jähmettynyt maan sisällä, kutsutaan intruusiokiveksi. Esimerkkejä intruusiivisista magmakivilajeista ovat gabro, dioriitti ja graniitti.
- Maapallon ulkopuolella kiinteäksi muuttuneesta laavasta muodostunutta magmakiveä kutsutaan ekstrussiiviseksi magmakiveksi. Tämä voi tapahtua tulivuoren purkauksen seurauksena. Joitakin ekstrusiivisia magmakivilajeja ovat basaltti, andesiitti, rhyoliitti, tuffi, obsidiaani ja hohkakivi.
Magma
Magma on monimutkainen korkean lämpötilan nestemäinen aine. Useimpien magmojen lämpötilat ovat välillä 700-1 300 °C. Magma voi tunkeutua viereisiin kiviin (intruusio tai plutoninen), tai se voi purkautua pintaan (ekstruusio tai vulkaaninen) laavana, tai se voi räjähtää ulos kalliokappaleita sisältävinä paljastumina (tefra).
Magma koostuu sulaneiden mineraalien atomeista ja molekyyleistä. Kun magma jäähtyy, atomit ja molekyylit järjestäytyvät uudelleen muodostaen mineraalirakeita. Kivi muodostuu, kun mineraalirakeet (usein kiteet) kasvavat yhteen. Graniitti, dioriitti, gabro ja basaltti ovat muutamia magmakivilajeja. Kvartsi on yksi tärkeimmistä mineraaleista, joita syntyy magmakivien vaikutuksesta; se koostuu piidioksidista (SiO2 ), joka on magmakivimineraalien yleisin molekyyli. Esimerkkejä vulkaanisista kivistä ovat muun muassa hohkakivi, obsidiaani (vulkaaninen lasi) ja skoria.
Mineraalit
Suurin osa mineraaleista, joista magmakivi koostuu, on seuraavanlaisia: p12
- Oliviinit
- Pyrokseenit
- Amfibolit
- Mikaalit
- Feldspars & feldspathoids
- Kvartsi
- Oksidit
Kemiallinen koostumus
Kallioperäiset kivet voidaan luokitella niiden kemian mukaan. Päätyypit ovat:
- Mafinen: silikaattimineraali tai magnesium- ja rautapitoinen magmakivi.
- Felsiset: silikaattimineraalit, magma ja magmakivet, joissa on runsaasti kevyempiä alkuaineita, kuten piitä, happea, alumiinia, natriumia ja kaliumia.
Luettelon kuusi ensimmäistä mineraalia ovat silikaatteja. Oksidit ovat enimmäkseen rautaa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo kivistä
- Luettelo mineraaleista
- Sedimenttikivi
- Metamorfinen kivi
- Geologia
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä ovat kolme tärkeintä kivilajia?
V: Kallioiden kolme päätyyppiä ovat magmakivi, sedimenttikivi ja metamorfinen kivi.
K: Mistä magmakivet on tehty?
V: Kallioperäiset kivet on tehty sulasta magmasta.
K: Miten magmasta tehdään nestemäistä?
V: Magma muuttuu nestemäiseksi maan vaipan sisällä olevan lämmön vaikutuksesta.
K: Mitä on laava?
V: Laava on magmaa, joka tulee maan pinnalle.
K: Mitä kahta kivilajia laavasta muodostuu?
V: Kaksi laavan muodostamaa kivilajia ovat tuffi ja basaltti.
K: Miten intruusiokivet muodostuvat?
V: Intruusiokivet muodostuvat, kun magma jäähtyy hitaasti muodostaen kiviä pinnan alla.
K: Mitä sana "magmakivi" tarkoittaa?
V: Sana "igneous" tulee latinankielisestä sanasta Ignis, joka tarkoittaa englanniksi tulta.
Etsiä