Dioriitti
Dioriitti ( /ˈdaɪ. əˌraɪt/) on intruusiivinen magmakivi, joka koostuu pääasiassa silikaattimineraaleista plagioklaasimaasälpä (tyypillisesti andesiini), biotiitti, sarvivälke ja/tai pyrokseeni. Dioriitin kemiallinen koostumus on mafisen gabron ja felsisen graniitin väliltä. Dioriitin väri vaihtelee yleensä harmaasta tummanharmaaseen, mutta se voi olla myös mustaa tai sinertävän harmaata, ja usein siinä on vihertävä vivahde. Dioriitti eroaa gabrosta plagioklaasilajien koostumuksen perusteella; dioriitin plagioklaasi sisältää enemmän natriumia ja vähemmän kalsiumia. Dioriitti voi sisältää pieniä määriä kvartsia, mikrokliiniä ja oliviinia. Lisämineraaleina esiintyy zirkonia, apatiittia, titaniittia, magnetiittia, ilmeniittiä ja sulfideja. Myös muskoviittia voi esiintyä vähäisiä määriä. Lajikkeita, joissa ei ole sarvivälkettä eikä muita tummia mineraaleja, kutsutaan leukodioriitiksi. Kun kivessä on oliviinia ja enemmän rautapitoista augiittia, se muuttuu ferrodioritiitiksi, joka on siirtymävaiheessa gabroon. Merkittävän kvartsin esiintyminen tekee kivilajista kvartsidioriitin (>5 % kvartsia) tai tonaliitin (>20 % kvartsia), ja jos ortoklaasia (kalimaasälpää) on yli 10 prosenttia, kivilaji muuttuu monzodioriitiksi tai granodioriitiksi. Dioriittista kiveä, joka sisältää maasälpämineraalia/-mineraaleja eikä lainkaan kvartsia, kutsutaan pitoisuuden mukaan foidipitoiseksi dioriitiksi tai foididioriitiksi.
Dioriitin rakenne on faniittinen, usein pilkullinen, karkearakeinen ja toisinaan porfyyrinen.
Orbicular-dioriitissa on vuorottelevia konsentrisia plagioklaasin ja amfibolin kasvuvyöhykkeitä, jotka ympäröivät ydintä dioriittiporfyriittimatriisissa.
Dioriitit voivat liittyä joko graniitti- tai gabrointruusioihin, joihin ne voivat hienovaraisesti sulautua. Dioriitti syntyy mafisen kiven osittaisesta sulamisesta subduktiovyöhykkeen yläpuolella. Dioriittia syntyy yleisesti tulivuorikaarissa ja vuoriston rakentamisessa, kuten Andien vuoristossa, suurina batoliitteina. Ekstrusiivinen vulkaaninen kivilaji on andesiitti.
Kallioperäisten kivien mineraalikoostumus
Dioriitin luokittelu QAPF-kaavion perusteella
Dioriitti
Korsikan pallomainen dioriitti (korsiitti)
Esiintyminen
Dioriitti on suhteellisen harvinainen kivi; sen lähteitä ovat muun muassa Leicestershire (yksi nimi mikrodioriitille - markfieldiitti - on olemassa, koska kiveä on löydetty Markfieldin kylästä) ja Aberdeenshire Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Guernsey, Sondrio Italiassa, Thüringen ja Sachsen Saksassa Saksassa, Suomi, Romania, Koillis-Turkki, Keski-Ruotsi, Uuden-Seelannin Darransin vuoristoalue ja Andien vuoristo.
Korsikalta löytyvää pyöreähköä lajiketta kutsutaan korsiitiksi.
Dioriitti
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on dioriitti?
V: Dioriitti on sulanut, jäähtynyt kivi, joka koostuu pääasiassa silikaattimineraaleista (piistä ja hapesta koostuvista aineista). Se on yleensä väriltään harmaasta tummanharmaaseen, mutta se voi olla myös mustaa tai sinertävänharmaata, ja siinä on usein vihertävä vivahde.
K: Miten dioriitti eroaa gabrosta (basaltista)?
V: Dioriitti eroaa gabrosta (basaltista), koska dioriitin aineissa on enemmän natriumia ja vähemmän kalsiumia.
K: Sisältääkö dioriitti kvartsia?
V: Kyllä, dioriitissa voi olla pieniä määriä kvartsia, mikrokliiniä ja oliviinia. Myös pieniä määriä muskoviittia voi esiintyä. Jos kvartsia on paljon, se tekee kivilajista kvartsidioriitin (>5 % kvartsia) tai tonaliitin (>20 % kvartsia).
K: Miltä dioriitin rakenne näyttää?
V: Dioriittien tekstuuri on karkearakeisen rakeisuuden täplittämä.
K: Missä dioriitteja yleisesti tuotetaan?
V: Dioriitteja syntyy yleisesti tulivuorikaarissa ja kordillereiden vuoristoissa, kuten Andien vuoristossa, suurina batoliitteina.
K: Mikä on doriitin ekstrusivinen vulkaaninen kivilaji?
V: Doriitin ekstrusiivinen vulkaaninen kivilaji on andesiitti.
K: Miten doriitti muodostuu?
V: Doriitti muodostuu, kun osittainen sulaminen tapahtuu alueen yläpuolella, jossa kaksi tektonista levyä sulautuu toistensa alle.
