Geotieteet
Maantiede on kaiken kattava termi maapalloon liittyville tieteille. Maantiedettä voidaan kutsua myös geotieteeksi.
Se on laajempi termi kuin geologia, koska se sisältää myös planeettatiedettä, joka on osa tähtitiedettä. Maatieteisiin kuuluu ilmakehän, valtamerten ja biosfäärin sekä kiinteän maan tutkimus. Tyypillisesti geotieteilijät käyttävät fysiikan, kemian, biologian, kronologian ja matematiikan välineitä ymmärtääkseen maapalloa ja sitä, miten se on kehittynyt nykyiseen tilaansa.
Jos on olemassa yksi tosiasia, joka on kaiken maantieteen perustana, se on tämä: Maa on muinainen planeetta, joka on muuttunut koko ajan sen muodostumisesta lähtien. Muutosten laajuus on paljon suurempi kuin ihmiset ovat aiemmin luulleet.
Tulivuorenpurkaus on varastoituneen energian vapautumista maan pinnan alapuolelta. Lämpö on peräisin pääasiassa radioaktiivisesta hajoamisesta ja konvektiosta Maan ytimessä ja vaipassa.
Tutkimusalat
Seuraavat tieteenalat tunnustetaan yleisesti geotieteisiin kuuluviksi:
- Geologia kuvaa maankuoren (eli litosfäärin) kivisiä osia ja sen historiallista kehitystä. Tärkeimmät tieteenalat ovat mineralogia ja petrologia, geokemia, geomorfologia, paleontologia, stratigrafia, rakennegeologia, insinöörigeologia ja sedimentologia.
- Geofysiikassa ja geodesiassa tutkitaan maapallon muotoa, sen reaktioita voimiin sekä sen magneetti- ja painovoimakenttiä. Geofyysikot tutkivat maapallon ydintä ja vaippaa sekä litosfäärin tektonista ja seismistä toimintaa.
- Maaperätiede kattaa maankuoren uloimman kerroksen, joka on maaperän muodostumisprosessien kohteena (eli pedosfäärin).
- Oseanografia ja hydrologia (mukaan lukien limnologia) kuvaavat maapallon vesipitoisten osien (tai hydrosfäärin) meri- ja makean veden alueita. Sisältää meribiologian.
- Glaciologia kattaa maapallon jäiset osat (eli kryosfäärin).
- Ilmakehätieteet kattavat Maan kaasumaiset osat (eli ilmakehän) pinnan ja eksosfäärin (noin 1000 km) välillä. Tärkeimmät tieteenalat ovat meteorologia, ilmastologia, ilmakehäkemia ja fysiikka.
- Tähtitiede käsittää kaukaisten tähtien ja galaksien tutkimisen sekä 4,6 miljardia vuotta vanhan maapallon tarkastelun tähtitieteellisestä näkökulmasta. Se liittyy läheisesti myös aurinkokunnan ja sen planeettojen tutkimukseen, jota kutsutaan planetologiaksi. Tähtitieteen kaukaisempi sukulainen on fysikaalinen kosmologia, jonka tavoitteena on tutkia maailmankaikkeutta kokonaisuutena.
- Geotieteisiin liittyvät läheisesti fysikaalinen maantiede ja biologia.
Ordoviikin ja siluurin välinen raja, esimerkki merellisestä transgressiosta Hovedøyan saaren eteläkärjessä, Norjassa. Kaledonian vuorijonon taittumisen vuoksi kerrokset ovat kääntyneet ylösalaisin, jolloin ordovikiumin rakeinen kalkkikivi on jäänyt myöhemmän siluurin ruskehtavan mutakiven päälle.
Luettelo maantieteen aiheista
Tunnelma
- Ilmakehän kemia
- Ilmastologia
- Meteorologia
- Paleoklimatologia
Biosfääri
Hydrosfääri
- Hydrologia
- Limnologia
- Hydrogeologia
- Merentutkimus
- Meribiologia
- Paleoceanografia
- Fysikaalinen merentutkimus
Litosfääri tai geosfääri
- Geologia
- Ympäristögeologia
- Historiallinen geologia
- Planetaarinen geologia
- Sedimentologia
- Stratigrafia
- Rakenteellinen geologia
- Maantiede
- Fyysinen maantiede
- Geokemia
- Geomorfologia
- Geofysiikka
- Geodynamiikka (ks. myös tektoniikka)
- Geomagnetiikka
- Seismologia
- Glaciology
- Mineralogia
- Petrologia
- Vulkanologia
Pedosfääri
Järjestelmät
- Ympäristötieteet
- Maantiede
- Gaia-hypoteesi
Muut
- Kartografia
- Geostatistiikka
- Geodesia
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on maantiede?
V: Maantutkimus on termi, jolla viitataan maapalloa tutkiviin tieteisiin.
K: Onko geotiede sama kuin maantiede?
V: Geotiede ja maantiede ovat vaihdettavissa olevia termejä, jotka kuvaavat maapallon rakenteen tutkimista.
K: Miten geotiede on laajempi kuin geologia?
V: Geotiede sisältää myös planeettatiedettä, joka on osa tähtitiedettä, kun taas geologia tutkii vain maapallon rakennetta, koostumusta ja prosesseja.
K: Mitä tutkimusalueita geotieteet kattavat?
V: Maatieteet kattavat ilmakehän, valtamerten ja biosfäärin sekä kiinteän maan tutkimuksen.
K: Mitä välineitä geotieteilijät käyttävät maapallon ymmärtämiseen?
V: Maantieteilijät käyttävät fysiikan, kemian, biologian, kronologian ja matematiikan välineitä ymmärtääkseen, miten maapallo on kehittynyt nykyiseen tilaansa.
K: Mikä on koko maantiedettä luonnehtiva perimmäinen tosiasia?
V: Kaikkea maantiedettä luonnehtii se, että maapallo on muinainen planeetta, joka on muuttunut jatkuvasti sen muodostumisesta lähtien.
K: Kuinka paljon maapallo on muuttunut muodostumisensa jälkeen?
V: Maapallolla tapahtuneiden muutosten laajuus on paljon suurempi kuin mitä ihmiset aiemmin luulivat.
