Dingo — Australian villikoira (Canis familiaris): laji ja levinneisyys
Dingo — Australian villikoira: selvitys lajin alkuperästä, levinneisyydestä, geneettisestä taustasta ja suojelun haasteista.
Dingo (monikko: dingot tai dingot) on nisäkäs, jota tavataan Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Dingot muistuttavat kotikoiria ja ne tuotiin Australiaan Kaakkois-Aasiasta arviolta noin 4 000 vuotta sitten. Ne eivät esiinny luonnonvaraisina Tasmaniassa, koska merenpinta nousi ja erotti Tasmanian mantereesta noin 10 000 vuotta sitten. Nykyisin suurin osa luonnossa elävistä dingoista on jonkinasteisesti risteytynyt kotikoirien kanssa, joten täysin puhtaita populaatioita on harvassa.
Ulkonäkö ja koko
Dingot ovat keskikokoisia koiraeläimiä, joiden paino vaihtelee yleensä 13–20 kilogramman välillä ja säkäkorkeus noin 50–60 cm. Turkki on useimmiten keltaruskea tai punertavan keltainen, mutta väreissä esiintyy vaihtelua (musta, valkoinen ja laikulliset yksilöt harvinaisempia). Korvat ovat pystyt ja kuono on kapea verrattuna moniin kotikoirarotuihin.
Levinneisyys ja elinympäristö
Dingot elävät lähes koko mantereen alueella: aavikoilla, viidakoissa, rannikkoalueilla ja sademetsien laidoilla. Ne sopeutuvat monenlaisiin olosuhteisiin, mutta niiden tiheys ja käyttäytyminen vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan. Dingot käyttävät muun muassa pesäpaikkoina maanalaisia luolia, pensastoja ja kivikkoisia ruohikkoja.
Elintavat ja ravinto
Dingot ovat yleisesti yö- ja hämäräaktiivisia petoeläimiä, jotka saalistavat pienempiä nisäkkäitä, jäniksiä, lintuja ja käärmeitä, mutta myös raatoja ja ihmisen jättämiä ruokajätteitä. Ne voivat saalistaa yksin tai pienissä laumoissa ja käyttävät suullista ja hajuaistia saaliin löytämiseen. Dingon rooli ekosysteemissä on merkittävä: ne toimivat huippupetoina, jotka voivat säädellä esimerkiksi pienjyrsijä- ja hirvieläinkantoja sekä hillitä vieraslajeja kuten kettuja.
Lisääntyminen ja populaation rakenne
Parittelukausi ajoittuu yleensä vuoden tiettyyn aikaan alueittain vaihdellen. Naaras synnyttää tavallisesti 4–6 pentua pesään, jonka se suojelee tiiviisti. Pentujen selviytyvyys riippuu ravinnon saatavuudesta ja ihmisen aiheuttamasta häirinnästä. Koska kotikoirien risteytyminen vaikuttaa perimään, paikalliset populaatiot voivat nopeasti muuttua geneettisesti.
Ihmissuhde, uhkatekijät ja suojelu
Ihmisen ja dingon suhteet ovat monimutkaiset: toisissa yhteisöissä dingo nähdään metsätalouden uhkana, koska joissain paikoissa ne voivat hyökätä kotieläinten kimppuun. Tämä on johtanut kontrollitoimiin, kuten aitoihin, myrkky- ja pyydystoimiin. Toisaalta dingon suojelu on tärkeää luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemin toiminnan kannalta. Suurimpana uhkana pidetään kotikoirien kanssa tapahtuvaa risteytymistä, elinympäristöjen pirstoutumista ja ihmisen aiheuttamaa metsästystä.
Taksonomia ja alkuperä
Dingon taksonomia on ollut kiistanalainen. Joidenkin tutkijoiden mukaan dingo on lähempänä kotikoiraa, toisten mielestä se on villintynyt susi tai jokin näiden välimuoto. Tieteellisiä nimiä on käytetty eri tavoin: dingoa on nimetty sekä Canis familiaris - että Canis lupus-ryhmään kuuluvaksi riippuen taksonomisesta tulkinnasta. Geneettiset tutkimukset viittaavat siihen, että dingo on sukua Aasiassa elävälle koiran- tai sudensukuiselle kantamuodolle, ja se saapui Australiaan ihmisten mukana tuhansia vuosia sitten.
Yhteenveto: Dingo on Australiaa ja Kaakkois-Aasiaa yhdistävä koiraeläin, jonka historia, ekologinen rooli ja suhde ihmiseen ovat monisyisiä. Sen suojelu ja hallinta vaativat tasapainottelua villieläinten monimuotoisuuden turvaamisen ja paikallisten ihmistoimintojen välillä.
Kuvaus
Dingojen pituus on yleensä 117-124 cm. Niiden häntä on noin 30 cm pitkä. Ne painavat yleensä 10-20 kg. Niiden turkki on tavallisesti keltaisen inkiväärin värinen, mutta se voi joskus olla myös ruskehtava, musta, valkoinen tai hiekanvärinen. Ne elävät noin 14 vuotta.
Dingot elävät 3-12 hengen laumoissa, mutta niitä voi nähdä myös yksin. Johtajina ovat alfauros ja -naaras, ja ne ovat yleensä ainoa pari, joka lisääntyy. Nuoria dingoja kutsutaan pennuiksi. Lisääntymisaika on maalis-huhtikuussa. Aikuiset naaraat synnyttävät 63 päivän tiineyden jälkeen yleensä 4-5 pentua pentueessa. Emot oksentavat ruokaa pentujen syötäväksi. Pennut itsenäistyvät emostaan neljän-kahdeksan kuukauden iässä.
Dingot eivät hauku kuten muut koirat, mutta ne ulvovat.
Ruokavalio
Dingot ovat lihansyöjiä, ja ne syövät muita eläimiä, kuten kenguruita, wallabeja, wallaruja, kaneja, jyrsijöitä, liskoja, lampaita, vasikoita, siipikarjaa ja raatoja. Sen uskotaan metsästäneen useita eläinlajeja sukupuuttoon, mukaan lukien joitakin bandicoot- ja rotakenguru-lajeja. Ne metsästävät usein laumoissa.
Dingojen hallinta
Vaikka jotkut ihmiset pitävät dingoja lemmikkeinä, maanviljelijät pitävät niitä tuholaisina. Niitä torjutaan pyydystämällä, ampumalla, myrkyttämällä (natriummonofluoriasetaatilla) ja aitaamalla. Etelä-Australian halki ja Uuden Etelä-Walesin rajaa pitkin Queenslandin keskiosiin kulkeva dingoaita on maailman pisin aita. Dingoja suojellaan kansallispuistoissa ja suojelualueilla.
Dingon pitäminen lemmikkinä on laitonta Etelä-Australiassa, Queenslandissa ja Tasmaniassa. Victoriassa ja Pohjois-Territoriossa dingon pitämiseen tarvitaan erityislupa. Dingo voi olla vaarallinen eläin, ja se on joskus hyökännyt ihmisten kimppuun. Huhtikuun 30. päivänä 2001 dingo hyökkäsi yhdeksänvuotiaan pojan kimppuun Fraser Islandilla ja tappoi hänet. Dingon uskotaan tappaneen vauvan, Azaria Chamberlainin, Ulurulla elokuussa 1980. Tapauksesta tuli maailmankuulu, kun hänen äitinsä joutui vankilaan vauvan murhasta. Myöhemmin hänet todettiin syyttömäksi ja vapautettiin. John Brysonin Azariasta kertovasta kirjasta Evil Angels tehtiin elokuva, jonka pääosassa on Meryl Streep.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on dingo?
A: Dingo on Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa tavattava koiralaji.
K: Missä dingoja ei esiinny?
V: Dingoja ei esiinny Tasmaniassa, koska merenpinta katkaisi saaren Australian mantereesta noin 10 000 vuotta sitten.
K: Milloin ja mistä löydettiin varhaisin tunnettu dingofossiili?
V: Varhaisin tunnettu dingofossiili löydettiin Länsi-Australiasta 3 450 vuoden takaa.
K: Milloin dingo saapui Australiaan ja kuka toi sen mukanaan?
V: Geenit osoittavat, että dingot saapuivat Australiaan 8 300 vuotta sitten, mutta niitä tuoneet ihmiset ovat tuntemattomia.
Kysymys: Onko dingoille tehty keinotekoista valintaa viimeisten 3 500 vuoden aikana?
V: Ei, dingojen morfologia ei ole muuttunut viimeisten 3 500 vuoden aikana, mikä viittaa siihen, että keinotekoista valintaa ei ole tehty tänä aikana.
K: Mikä on dingojen tieteellinen nimi ja mikä on sen viimeaikainen muutos?
V: Dingojen tieteellinen nimi on Canis lupus dingo, ja se muuttui hiljattain Canis familiaris dingosta osoittaakseen, että se on sukua Aasiassa elävälle valkojalkaiselle sudelle.
K: Mihin Aasian alueeseen dingot ovat sukua?
V: Dingot ovat sukua Aasiassa elävälle valkojalkasudelle.
Etsiä