Dodo Raphus cucullatus – Mauritiuksen sukupuuttoon kuollut lentokyvytön lintu
Dodo (Raphus cucullatus) on sukupuuttoon kuollut lentokyvytön lintulaji Mauritiukselta. Dodot kehittyivät eristyneellä saarella ilman läsnä olevaa suurpetoa, joten kuten monien muiden saarilintujen kohdalla, ne menettivät ajan myötä kykynsä lentää.
Dodot kuuluivat kyyhkynkaltaisiin lintuihin (kyyhkyn sukuun liittyviä piirteitä kantava ryhmä), ja ne olivat endeemisiä eli esiintyivät luonnossa vain Mauritiuksen saarella. Ne kuolivat sukupuuttoon 1600-luvun loppupuolella, kun ihmiset ja ihmisille tuomat eläimet muuttivat saaren ekologiaa.
Ulkonäkö ja koko
Dodon fyysinen kuva perustuu merimiesten kuvauksiin, muotokuviin ja nykyään löytyneisiin luustojäänteisiin. Ne olivat kookkaita, noin metrin korkuisia lintuja, joiden arvioitu paino on vaihdellut arviolta noin 10–20 kilogramman välillä. Niillä oli paksu, koukkuinen nokka, voimakkaat jalat ja pyöreä vartalo. Runsas höyhenpuku oli todennäköisesti harmaan ja ruskean sävyinen, ja niillä on kuvattu olleen kurkussa tai niskassa kihartuvaa sulkakerrosta.
Elintavat
Dodot olivat maassa eläviä ja hitaan liikkeitä suosivia lintuja. Ne söivät todennäköisesti hedelmiä, siemeniä ja mahdollisesti pieniä eläimiä tai merilevää rannikolla. Niiden pesinnästä tiedetään vähän; kuoriutuvat poikaset ja pesät sijaitsivat ilmeisesti maassa, mikä teki lajin alttiiksi saarella vieraileville saaliseläimille.
Sukupuuttoon kuoleminen — syyt
Dodon katoamiseen vaikutti useiden tekijöiden yhteisvaikutus:
- Ihmisten metsästys: varhaiset eurooppalaiset merimiehet metsästivät dodoja ravinnoksi.
- Eläinten tuonti: rotat, kissat, koirat, possut ja apinat, jotka tulivat aluksilla, saalistivat dodojen munia ja poikasia tai kilpailevat ravinnosta.
- Elinympäristön tuho: metsien hakkaaminen ja karjan laidunnus vähensivät dodoille sopivaa elintilaa ja pesäpaikkoja.
- Hidas lisääntyminen ja lentokyvyn puute: lentokyvytön laji oli erityisen haavoittuvainen ulkopuolisille uhille eikä pystynyt pakenemaan nopeasti uusiin elinympäristöihin.
Aika ja lähteet
Eurooppalaiset huomasivat dodoja 1500-luvun lopulla, ja laji hävisi luonnosta 1600-luvun loppuun mennessä. Tarkka viimeinen havaittu yksilö vaihtelee lähteittäin, mutta laji katosi vain muutamassa sukupolvessa ihmisten saapumisen jälkeen. Nykyinen tieto perustuu merimiesten kuvauksiin, kirjallisiin lähteisiin sekä maasta löydettyihin luiden ja fossiilien jäänteisiin.
Tutkimus ja museomateriaalit
Koska pehmeitä kudoksia ei ole säilynyt hyvin, dodoa tutkitaan pääasiassa subfossiilisten luiden, piirrosten ja merimiesten kuvausten avulla. Luustokokoelmia on useissa museoissa, ja DNA-tutkimukset ovat osoittaneet, että dodo kuuluu kyyhkysten heimoon (Columbidae). Lähimmiksi nykyisiksi sukulaisiksi on ehdotettu mm. Nicobar-kyyhkyä ja Rodriguesin solitairea, mutta tarkat yhteydet rakentuvat fossiili- ja geneettisen aineiston perusteella.
Kulttuurinen merkitys
Dodosta on tullut laajalti tunnettu symboli ihmisen aiheuttamasta sukupuutosta ja saariekosysteemien herkkyydestä. Sanaa "dodo" käytetään joskus vertauskuvallisesti kuvaamaan jotain vanhanaikaista tai kuolevaa. Dodo esiintyy myös populaarikulttuurissa, esimerkiksi Lewis Carrollin teoksessa Alice in Wonderland, ja laji herättää yhä kiinnostusta luonnonsuojelun opetuksessa.
Dodon tarina muistuttaa, miten nopeasti eristyneissä ekosysteemeissä elävät lajit voivat hävitä ihmisen ja ihmisen mukana tulevien lajien vaikutuksesta. Tutkimus jatkuu, ja joka uusi löytö auttaa ymmärtämään paremmin tätä ainutlaatuista lintua ja sen elinympäristön muutoksia.
Piirroksia dodosta VOC-laivan 'Gelderland' matkapäiväkirjasta (1601-1603).
Nimi 'Dodo'
Dodo-sanan historia on epäselvä. Hollantilainen amiraali Wybrand van Warwijck löysi saaren ja linnun vuonna 1598 Indonesiaan suuntautuneen tutkimusmatkan aikana. Hän kutsui lintua nimellä "walgvogel", joka tarkoittaa "inhottavaa lintua", koska hän ei pitänyt sen lihan mausta. Neljä vuotta myöhemmin hollantilainen kapteeni Willem van Westsanen käytti ensimmäistä kertaa sanaa "Dodo".
Encarta Dictionaryn ja Chambers Dictionary of Etymologyn mukaan "dodo" on portugalilainen sana, joka tulee sanasta doido. Se tarkoittaa "hölmöä" tai "hullua". Toinen ajatus on, että "dodo" on kopio linnun omasta ääntelystä, joka on kyyhkysen kaltainen kaksiääninen ääni, "doo-doo". Vuonna 1606 Cornelis de Jonge kirjoitti kuvauksen dodosta ja muista saaren eläimistä ja kasveista.
Kuvaus
Dodo oli kookas lintu ja painoi noin 23 kiloa. Niillä oli harmaat höyhenet ja keltaiset jalat. Niiden suuri koukkumainen nokka oli vihreän ja keltaisen värinen. Sillä oli lyhyet siivet, jotka olivat vain tyngät. Ne söivät hedelmiä, siemeniä ja pähkinöitä. Portugalilaiset merimiehet kertoivat nähneensä dodojen syövän kalaa. Ne söivät myös kiviä ja kiviä, jotka saattoivat auttaa niitä ruoan sulattamisessa. Niitä syövät ihmiset, jotka tulevat etsimään aarretta tai kehräämään.
Extinction
Dodo ei pelännyt ihmisiä, joten sitä oli helppo metsästää ja tappaa. Saarelle jätettiin koiria, kissoja, rottia ja sikoja, jotka myös tappoivat dodoja. Koska dodot rakensivat pesänsä maahan, uudet eläimet söivät niiden munat. Metsät hakattiin ja dodot menettivät elinympäristönsä. 80 vuoden kuluessa dodot kuolivat sukupuuttoon.
Viimeinen tunnettu täytetty lintu oli Oxfordin yliopistossa, ja se heitettiin roskiin. Jäljellä on vain jalka ja pää. New Yorkissa sijaitsevassa American Museum of Natural History -museossa on luuranko esillä. Se on koottu useiden eri Dodojen luista. Mauritiuksen luonnonhistoriallisessa museossa on ainoa täydellinen dodon luuranko, joka on löydetty suolta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on dodo?
V: Dodo on sukupuuttoon kuollut lentokyvytön lintulaji Mauritiukselta.
K: Miksi dodo menetti lentokykynsä?
V: Dodot menettivät lentokykynsä, koska siitä ei ollut hyötyä siellä, missä ne asuivat.
K: Mihin sukuun dodo kuului?
V: Dodo kuului samaan sukuun kuin kyyhkynen.
K: Missä dodo asui?
V: Dodo oli endeeminen (eli asui vain) Mauritiuksen saarella.
K: Milloin dodo kuoli sukupuuttoon?
V: Dodo kuoli sukupuuttoon 1600-luvun lopulla.
K: Mitä dodo symboloi?
V: Dodosta on tullut symboli sukupuuttoon kuolemisesta, joka johtuu ihmisen saapumisesta ekosysteemeihin, joissa ihmiset eivät ole koskaan aiemmin eläneet.
K: Miten dodo kuoli sukupuuttoon?
V: Tarkkaa syytä dodon sukupuuttoon kuolemiseen ei tiedetä, mutta uskotaan, että se johtui ihmisten harjoittamasta metsästyksestä ja muiden kuin kotoperäisten lajien saapumisesta saarelle.
