Kohdunulkoinen raskaus on, kun alkio istuttaa itsensä (tarttuu jonnekin) kohdun ulkopuolelle. Normaalissa raskaudessa alkio istuttaa (tarttuu) itsensä kohdun seinämään. Kohtu on ainoa paikka kehossa, jossa alkio voi kasvaa sikiöksi.
Useimmat kohdunulkoiset raskaudet tapahtuvat munanjohtimessa (toinen niistä kahdesta putkesta, jotka yhdistävät munasarjat ja kohdun). Tästä syystä kohdunulkoisia raskauksia kutsutaan usein putkiraskauksiksi. Harvoin kohdunulkoinen raskaus voi tapahtua munasarjassa tai kohdunkaulassa.
Kohdunulkoisesta raskaudesta ei voi tulla normaalia raskautta, eikä siitä synny lasta. Ne voivat myös aiheuttaa äidille vakavia terveysongelmia.
Oireet
Kohdunulkoinen raskaus voi aluksi muistuttaa tavallista raskautta tai aiheuttaa hyvin lieviä oireita. Tavallisimpia oireita ovat:
- vatsakipu tai alavatsakipu, usein toispuoleinen
- epätavallinen verinen vuoto emättimestä
- rintojen arkuus ja pahoinvointi (kuten raskauden yhteydessä)
- heikkous, huimaus tai pyörtymisen tunne (voi viitata sisäiseen verenvuotoon)
- olkapään kipu (harvinaisempi, voi liittyä vatsan sisäiseen verenvuotoon ärsyttäessä pallean alusta)
Jos kipu on äkillinen ja voimakas tai sinulla on huimausta, pyörtymistä tai jatkuvaa verenvuotoa, hakeudu välittömästi ensiapuun.
Syyt ja riskitekijät
Kohdunulkoinen raskaus syntyy, kun alkion kulku munanjohdinta pitkin kohtuun estyy. Syynä voi olla esimerkiksi munanjohdinten arpeutuminen tai liikkumishäiriö. Tunnettuja riskitekijöitä ovat:
- aikaisemmat kohdunulkoiset raskaudet
- aiemmat munanjohtimen tulehdukset tai sukupuolitauti (esim. Chlamydia trachomatis)
- aiemmat lantion tai munanjohdinleikkaukset
- tietyt hedelmöityshoidot (esim. IVF) ja ehkäisimen (IUD) käyttö silloin, jos raskaus sattuu
- ikä (yli 35-vuotiailla riski hieman kohonnut)
- tupakointi
Diagnoosi
Kohdunulkoinen raskaus diagnosoidaan yleensä yhdistämällä:
- kliiniset oireet ja gynekologinen tutkimus
- verikokeet: raskaushormonin (hCG) seuranta, joka voi käyttäytyä epänormaalisti kohdunulkoi-sessa raskaudessa
- ultraäänitutkimus, usein transvaginaalinen ultraääni, joka näyttää, onko kohtu tyhjä ja näkyykö raskauden pesäke muualla
Jos tutkimukset eivät anna yksiselitteistä vastausta, lääkäri seuraa hCG-tasoja ja toistaa ultraäänitutkimuksen.
Hoito
Hoito riippuu tilanteesta: raskauden sijainnista, kuinka pitkällä se on, potilaan voinnista ja hCG-arvoista. Hoitovaihtoehdot ovat:
- Seuranta (expectant management): pieni ja oireeton kohdunulkoinen raskaus voi joskus jäädä kesken luonnostaan; potilasta seurataan tiiviisti verikokein ja ultraäänellä.
- Lääkitys: metotreksaatti-annos voi pysäyttää alkion kasvun ja eliminoida raskauskudoksen, jos löydös sopii lääkitykseen ja potilas on muuten terve. Se vaatii seurantaaikaa ja hCG-arvojen kontrollia.
- Leikkaus: jos raskaus on edennyt, aiheuttaa voimakasta kipua tai munanjohdin on reiällä, tarvitaan leikkaushoitoa. Usein tehdään tähystysleikkaus (laparoskopia). Toimenpiteenä voi olla salpingostomia (raskauden poisto ja putken säästäminen) tai salpingektomia (koko munanjohdin poistetaan).
Hätätilanteessa, esimerkiksi jos munanjohdin on revennyt ja verenvuoto voimakasta, hoito on kiireellinen leikkaus ja veren hukkumisen estäminen.
Komplikaatiot
- munanjohdimen repeäminen ja sisäinen verenvuoto
- infektiot leikkauksen jälkeen
- vaikutus tulevaan hedelmällisyyteen, erityisesti jos joudutaan poistamaan munanjohdin
Jälkihoito ja tulevaisuuden hedelmällisyys
Hoitotavasta riippuen seuranta jatkuu verikokein, kunnes hCG laskee negatiiviseksi. Jos yksi munanjohtimista on poistettu, moni nainen tulee raskaaksi myöhemmin normaalisti, mutta riski kohdunulkoiseen raskauteen on jonkin verran kohonnut. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella hedelmällisyystilanteesta ja mahdollisista lisätutkimuksista ennen uutta raskausyritystä.
Mitä tehdä ja kenelle ilmoittaa
- Ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai päivystykseen, jos epäilet kohdunulkoista raskautta.
- Hakeudu välittömästi ensiapuun, jos sinulla on voimakasta vatsakipua, huimausta, pyörtymistä tai runsasta vuotoa.
- Keskustele jatkosuunnitelmasta hoitavan lääkärin kanssa: seuranta‑, lääke‑ ja leikkausvaihtoehdot sekä jälkiseuranta.
Jos sinulla on kysymyksiä oireista tai hoidosta, keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Monissa tilanteissa nopea hoito estää vakavimmat komplikaatiot ja parantaa mahdollisuuksia tulevaan raskautumiseen.
