Hätäehkäisy (jälkiehkäisy) – toiminta, käyttö ja saatavuus
Hätäehkäisy on ehkäisymuoto, jonka nainen voi ottaa seksin jälkeen. Hätäehkäisy ei suojaa sukupuolitaudeilta. Hätäehkäisy voi estää raskauden, ja hätäehkäisyyn käytettävät lääkkeet perustuvat yleensä hormoneihin tai hormonin kaltaiseen aineeseen.
Miten hätäehkäisy toimii
Hätäehkäisyä on käytettävä mahdollisimman pian suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Mitä nopeammin lääke otetaan, sitä tehokkaampi se on. Useimmat hormonipohjaiset hätäehkäisypillerit tehoavat parhaiten 72 tunnin kuluessa, mutta jotkin valmisteet voivat vaikuttaa jopa 120 tuntiin saakka. On tärkeää toimia nopeasti.
Lääkkeet vaikuttavat eri tavoilla:
- Ovulaation pysäyttäminen tai viivästyttäminen, jolloin munasarjat eivät vapauta munasolua;
- estämällä siittiöitä hedelmöittämästä munasolua, jos yhdynnästä on jo kulunut aikaa;
- ja joissain kuvauksissa mainitaan vaikutus kohtuliman olosuhteisiin, joka voi vaikeuttaa hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä kohdun limakalvoon.
On arvioitu, että hätäehkäisy voi estää noin 85 prosenttia odotettavissa olevista raskauksista, mutta tehokkuus riippuu käytön ajankohdasta ja valmisteesta. Hätäehkäisy ei toimi, jos nainen on jo raskaana, eikä se estä myöhempiä suojaamattomista yhdynöistä johtuvia raskauksia saman kuukautiskierron aikana.
Hätäehkäisyn muodot ja niiden teho
- Levonorgestreeli (hätäehkäisypilleri) – yleinen, otetaan mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluessa. Teho laskee ajan myötä.
- Ulipristaali-asetaatti (esim. ellaOne) – voi olla tehokas jopa 120 tuntiin (5 vuorokauteen) saakka ja usein tehokkaampi myöhemmässä ajassa kuin levonorgestreeli.
- Kuparikierukka (hätäehkäisynä) – tehokkain vaihtoehto; se voidaan yleensä asettaa jopa 5 vuorokauden kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä ja se myös toimii jatkettuna ehkäisykeinona vuosiksi.
Saatavuus, laki ja neuvonta
Hätäehkäisy on saatavilla eri tavoin eri maissa. Joissakin paikoissa lääkkeitä saa suoraan apteekista ilman reseptiä, kun taas toisiin maihin liittyy rajoituksia tai pakollinen terveydenhuollon ammattilaisen (esim. lääkärin tai apteekkihenkilökunnan) kanssa käytävä neuvonta ennen lääkkeen hankintaa. Hätäehkäisy voi olla laitonta tai rajoitettua tietyissä maissa ja tilanteissa (esimerkiksi raiskauksen jälkeiseen käyttöön liittyvät säädökset vaihtelevat).
Usein hätäehkäisyä saa apteekeista, sukupuolitautien ja ehkäisykeskuksista, seksuaaliterveyspalveluista ja joissain maissa myös päivystyksestä. Kuparikierukan asentamiseen tarvitaan terveydenhuollon ammattilainen.
Haittavaikutukset ja varotoimet
Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, huimaus, väsymys ja tilapäiset kuukautiskierroksen muutokset (esimerkiksi etuajassa tai myöhässä oleva kuukautisvuoto). Jos oksennat kahden tunnin sisällä pillerin ottamisesta, voi olla tarpeen ottaa uusi annos tai hakeutua neuvoon.
Tietyt lääkkeet ja tilat voivat heikentää hätäehkäisyn tehoa: esimerkiksi jotkin epilepsiaan käytettävät lääkkeet, rifampisiini, St. John's wort ja muut maksametaboliaa indusoivat aineet voivat vähentää hormonipohjaisten valmisteiden tehoa. Lisäksi hätäehkäisyn teho saattaa heikentyä painavammilla henkilöillä (korkeampi BMI); tällöin kuparikierukka voi olla suositeltavampi vaihtoehto.
Seuranta ja jatkoehkäisy
Käytön jälkeen kannattaa seurata seuraavia asioita:
- Jos kuukautiset myöhästyvät yli viikon odotetusta ajankohdasta tai epäilet raskautta, tee raskaustesti.
- Jos saat voimakasta vatsakipua noin viikon–kolmen viikon kuluttua, hakeudu lääkäriin—harvinaisesti voi olla kyse ektooppisesta raskaudesta (kohtuun kiinnittymätön raskaus).
- Jos oksennat lähellä pillerin ottamista, ota yhteys terveydenhuoltoon.
Hätäehkäisy ei korvaa jatkuvaa ehkäisyä. Aloita tai jatka pysyvää ehkäisyä heti tilanteen vaatimalla tavalla: hormonipillerin jälkeen voi yleensä aloittaa recurent-ehkäisyn heti, mutta ulipristaalin jälkeen on suositeltavaa odottaa 5 päivää ennen hormonaalisen ehkäisyn aloittamista ja käyttää lisävarmistusta (esim. kondomia) niin kauan kuin uutta ehkäisyä ei ole aloitettu. Kuparikierukka tarjoaa pitkäaikaisen suojan heti asennuksen jälkeen.
Huomaa, että tämä eroaa mifepristonia sisältävistä pillereistä, jotka otetaan raskauden aikana aborttina. Mifepristoni ei ole sama asia kuin hätäehkäisy.
Mihin hakeutua nopeasti: apteekkiin, seksuaaliterveyspalveluihin, ensiapuun tai ehkäisyneuvolaan—riippuen maasta ja paikallisesta järjestelystä. Jos tarvitset apua valinnan tai saatavuuden kanssa, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on hätäehkäisy?
V: Hätäehkäisy on ehkäisymuoto, jonka nainen voi ottaa seksin jälkeen raskauden ehkäisemiseksi.
K: Suojaako hätäehkäisy sukupuolitaudeilta?
V: Ei, hätäehkäisy ei suojaa sukupuolitaudeilta.
K: Kuinka pian suojaamattoman seksin jälkeen hätäehkäisyä tulisi käyttää?
V: Hätäehkäisyä on käytettävä noin 3 päivän (72 tunnin) kuluessa tapahtumasta, jotta se olisi tehokasta. Mitä nopeammin se otetaan, sitä tehokkaampi se on.
K: Miten hätäehkäisyyn käytettävät lääkkeet toimivat?
V: Hätäehkäisyyn käytettävät lääkkeet vaikuttavat joko pysäyttämällä tai viivästyttämällä ovulaatiota, estämällä siittiöitä hedelmöittämästä jo vapautunutta munasolua tai estämällä hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdun limakalvoon.
K: Kuinka tehokkaasti nämä lääkkeet estävät raskauden?
V: On arvioitu, että nämä lääkkeet voivat estää 85 prosenttia odotettavissa olevista raskauksista.
K: Vaikuttavatko nämä lääkkeet, jos nainen on jo raskaana?
V: Ei, lääkkeet eivät toimi, jos nainen on jo raskaana.
K: Voiko näitä lääkkeitä käyttää uudelleen saman kuukautiskierron aikana suojaamattomasta seksistä johtuvan raskauden estämiseksi? V: Ei, nämä lääkkeet eivät tehoa suojaamattomasta seksistä johtuvan raskauden estämiseen uudelleen saman kuukautiskierron aikana.
