Ehkäisy, joka tunnetaan myös nimellä perhesuunnittelu, on keino, jolla pari voi olla yhdynnässä ilman, että nainen tulee raskaaksi. Ehkäisyn tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus päättää, milloin ja haluavatko he saada lapsia, sekä vähentää ei-toivottuja raskauksia ja terveysriskejä.

Jotkin ehkäisyvälineet, kuten kondomit, suojaavat myös sukupuolitaudeilta. Kun ihmiset käyttävät ehkäisyä estääkseen sekä sukupuolitautien että raskauden, sitä kutsutaan usein turvaseksiksi. Monet muut ehkäisymenetelmät suojaavat pelkästään raskaudelta, eivät tarttuvilta infektioilta.

Ehkäisymenetelmää kutsutaan myös perhesuunnitteluksi. Se tarkoittaa, että ihmiset voivat päättää lapsensaannista tai päättää olla hankkimatta lapsia haluamallaan tavalla — näin vauvat ja perheet eivät synny vahingossa.

Yleiset ehkäisymenetelmät

  • Estemenetelmät (barrierit): kondomi (mieskondomi) ja sisäkondomi. Kondomit suojaavat sekä raskaudelta että monilta sukupuolitaudeilta, jos niitä käytetään oikein.
  • Hormonaalinen ehkäisy: yhdistelmäehkäisypillerit, minipilleri, ehkäisylaastari, emättimeen asetettava rengas, hormonikierukka (levonorgestreeli) sekä ihonalainen ehkäisyimplantti ja ehkäisyinjektiot. Hormonaalinen ehkäisy ehkäisee ovulaatiota tai tekee kohdunkaulasta ja kohdun limasta sellaista, että hedelmöittyminen tai alkion kiinnittyminen vaikeutuu.
  • Kierukat (IUD, LARC): kuparikierukka (hormoniton) ja hormonikierukka. Kierukat ovat pitkäkestoisia ja erittäin tehokkaita.
  • Sterilisaatio: pysyvä ehkäisymenetelmä, joka tehdään leikkauksellisesti (naisten tubarit ja miesten vasektomia). Sopii niille, jotka ovat varmoja, etteivät halua lapsia tulevaisuudessa.
  • Luonnolliset menetelmät ja hormonittomat tavat: kuukautiskierron seuraaminen, hedelmällisyyslaskenta, lämpötilanseuranta ja vetäytymismenetelmä (peruuttaminen). Näiden tehokkuus riippuu käyttäjän taidosta ja säännöllisyydestä.
  • Hätäehkäisy: hätäehkäisypillerit (levonorgestreeli tai ulipristaali) ja kuparikierukka hätäehkäisynä. Hätäehkäisy tulisi ottaa mahdollisimman pian suojaamattoman yhdynnän jälkeen; kuparikierukka on tehokkain ja sopii myös pitkäaikaiseksi ehkäisyksi, jos asetetaan.
  • Imetyksen ehkäisy (LAM): imetys voi luonnollisesti estää ovulaatiota tiettyjen ehtojen vallitessa (aamuherkkyys ja tiheä imetys), mutta menetelmä ei sovi kaikille eikä ole yhtä luotettava kuin muut pitkäkestoiset menetelmät.

Tehokkuus ja käyttötavat

Ehkäisymenetelmien teho ilmoitetaan usein kahdella tavalla: perfect use (menetelmän teho oikein ja johdonmukaisesti käytettynä) ja typical use (todellinen käyttö, joka ottaa huomioon ihmisten erehdykset). Esimerkiksi:

  • Hoitamaton kondomi on hyvä STI-suoja ja estää raskautta, mutta tyypillisessä käytössä teho on pienempi kuin pitkäkestoisilla hormonikierukoilla tai sterilisaatiolla.
  • Hormonikierukat, implantit ja sterilisaatio ovat yleensä erittäin tehokkaita (yli 99 %), kun taas vetäytymismenetelmä ja kuukautiskierron seuraaminen ovat vähemmän luotettavia, jos niitä käytetään epäjohdonmukaisesti.

Turvallisuus, haittavaikutukset ja erityistilanteet

  • Hormonaalinen ehkäisy voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten tiputteluvuotoa, kuukautiskierron muutoksia, rintojen arkuutta, pahoinvointia tai mielialan vaihtelua. Harvinaisempana riskinä yhdistelmäehkäisy voi lisätä veritulppariskejä – erityisesti tupakoivilla yli 35-vuotiailla.
  • Kierukka voi aluksi aiheuttaa kohdun supistuksia tai vuotoa, ja kuparikierukka saattaa lisätä kuukautusten runsautta ja kouristuksia joillain naisilla.
  • Sterilisaatio on pysyvä ratkaisu; sitä harkittaessa tulee keskustella huolellisesti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
  • Ota yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen, jos sinulla on perussairauksia, lääkityksiä tai erityisiä riskitekijöitä. Jotkin lääkkeet voivat vähentää hormonaalisen ehkäisyn tehoa (esim. tietyt epilepsialääkkeet tai rifampisiini), joten lääkitysyhteensopivuus kannattaa aina tarkistaa.

Kuinka valita sopiva menetelmä

Valintaan vaikuttavat muun muassa:

  • tarve suojata sukupuolitaudeilta (kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa useilta STI:iltä);
  • toivottu ehkäisyajan pituus (väliaikainen vs. pysyvä);
  • terveydentila ja mahdolliset riskitekijät;
  • sivuvaikutuksiin ja kuukautiskäyttäytymiseen liittyvät toiveet;
  • helppokäyttöisyys, kustannukset ja saatavuus.

Keskustele lääkärin, terveydenhoitajan tai ehkäisyneuvolan kanssa, jotta saat henkilökohtaista neuvontaa ja tiedot eri menetelmien eduista ja haitoista.

Milloin hakea apua

  • jos ehkäisy epäonnistuu (esimerkiksi kondomi rikkoutuu) ja on riski raskaudesta — mieti hätäehkäisyä ja hakeudu tarvittaessa terveydenhuoltoon;
  • jos ilmenee voimakkaita sivuoireita hormonien käytön aikana;
  • jos haluat vaihtaa ehkäisymenetelmää tai suunnitella tulevaa raskautta;
  • jos epäilet sukupuolitautitartuntaa tai sinulla on oireita (haavaumia, poikkeavaa vuotoa, kipua) — hakeudu testiin ja hoitoon.

Yhteenveto: Ehkäisy ja perhesuunnittelu antavat ihmisille mahdollisuuden hallita lisääntymisterveyttään ja päättää lasten hankkimisesta. On tärkeää valita itselle sopiva ja turvallinen menetelmä, käyttää sitä oikein ja hakea ammattiapua tarvittaessa. Kondomi on ainoa väline, joka sekä ehkäisee raskauden että suojaa suurelta osin sukupuolitaudeilta.