Euglenozoa
Euglenozoa on suuri lippullisten alkueläinten heimo. Ne ovat osa alkueläimiksi kutsuttua roskakoritaksonia, joka sisälsi monia ilmeisen erilaisia protisteja.
Euglenozoa-lajistoon kuuluu useita tavallisia vapaasti eläviä lajeja ja joitakin tärkeitä loisia, joista muutamat tarttuvat ihmisiin. Niitä on kaksi pääryhmää, euglenoidit ja kinetoplastidit. Euglenozoat ovat yksisoluisia, useimmiten noin 15-40 µm:n kokoisia, vaikka jotkut euglenoidit voivat olla jopa 500 µm pitkiä.
Useimmilla euglenozoa-eläimillä on kaksi lippulenkkiä, jotka ovat samansuuntaisesti taskumaisessa rakenteessa. Joissakin on sytostomi eli suu, jota käytetään bakteerien tai muiden pieneliöiden syömiseen. Tätä tukevat lippulapun tyvestä lähtevät mikrotubulukset; kaksi muuta tubulusta tukevat solun selkä- ja vatsapintoja.
Jotkin muut euglenozoa-eläimet syövät ravintonsa imeytymällä, ja monilla euglenideilla on kloroplastit, joten ne saavat energiaa fotosynteesin avulla. Kloroplastit ovat kolmen kalvon ympäröimiä, ja ne sisältävät klorofylli A:ta ja C:tä sekä muita pigmenttejä, joten ne ovat luultavasti kehittyneet kiinni otetun viherlevän kloroplastista. Lisääntyminen tapahtuu yksinomaan solujen jakautumisen kautta. Mitoosin aikana ydinkalvo säilyy ehjänä, ja sen sisälle muodostuu karan mikrotubuluksia.
Ryhmälle on ominaista lippulaivojen ultrastruktuuri. Normaalien tukevien mikrotubulusten lisäksi kussakin on sauva (ns. paraxonemal), joka on putkimainen toisessa lippulangassa ja ristikkorakenteinen toisessa lippulangassa.
Luokitus
Euglenozoa-heimo on yleisesti hyväksytty monofyleettiseksi. Ne ovat sukua Percolozoalle; näillä kahdella on yhteisiä mitokondrioita, joissa on levynmuotoisia lokeroita, joita esiintyy vain muutamassa muussa ryhmässä. Molemmat kuuluvat todennäköisesti suurempaan eukaryoottien ryhmään, jota kutsutaan Excavata-ryhmäksi. Tämä ryhmittely on kuitenkin kyseenalaistettu.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Euglenozoa-eläinten kokoluokka?
V: Useimmat Euglenozoa ovat kooltaan noin 15-40 µm, vaikka jotkut euglenoidit voivat olla jopa 500 µm pitkiä.
K: Miten Euglenozoa ruokkii?
V: Jotkut Euglenozoa-eläimet syövät ravintonsa imeytymällä, ja monilla Euglenoidilla on kloroplastit, joten ne saavat energiaa fotosynteesin avulla. Toisilla on sytostomi eli suu, jota käytetään bakteerien tai muiden pieneliöiden syömiseen.
Kysymys: Onko Euglenozoojen joukossa loisia?
V: Kyllä, jotkut tärkeät Euglenozoa-suvun loiset tarttuvat ihmisiin.
K: Mikä erottaa ryhmän muista alkueläimistä?
V: Ryhmälle on ominaista sen lippulankojen ultrastruktuuri; kussakin on sauva (nimeltään paraxonemal), jonka toisessa lippulangassa on putkimainen rakenne ja toisessa ristikkorakenne.
K: Miten ne lisääntyvät?
V: Lisääntyminen tapahtuu vain solunjakautumisen kautta; mitoosin aikana ydinkalvo pysyy ehjänä ja sen sisälle muodostuu karan mikrotubuluksia.
K: Mistä niiden kloroplastit ovat peräisin?
V: Niiden kloroplastit ovat kolmen kalvon ympäröimiä, ja ne sisältävät klorofylli A:ta ja C:tä sekä muita pigmenttejä; ne ovat todennäköisesti kehittyneet vangitun viherlevän kloroplastista.
