Jugoslavian liittotasavalta (serbiksi Савезна Република Југославија / Savezna Republika Jugoslavija) eli Jugoslavian liittotasavalta oli liittovaltio, jonka Serbian ja Montenegron tasavallat rakensivat entisestä Jugoslavian sosialistisesta liittotasavallasta (SFRY) sen jälkeen, kun neljä muuta tasavaltaa oli hajonnut Jugoslaviasta etnisten hyökkäysten, sodan ja jännitteiden lisääntyessä. Valtio perustettiin huhtikuussa 1992 ja toimi nimellä Federalna Republika Jugoslavija (FR Jugoslavija). Se oli olemassa vuodesta 1992 vuoteen 2003, jolloin se muodostettiin uudelleen Serbia ja Montenegro -valtioliitoksi. Tämä valtioliitto puolestaan lakkautettiin kolme vuotta myöhemmin, kun Montenegron itsenäisyyttä koskevan kansanäänestyksen tuloksena enemmistö montenegrolaisista kannatti Serbiasta irtautumista. Tämä johti siihen, että Montenegrosta ja Serbiasta tuli kaksi erillistä itsenäistä valtiota.

Tausta ja kansainvälinen asema

Jugoslavian liittotasavallan syntyyn johtivat SFRY:n hajoaminen 1990-luvun alussa ja sitä seuranneet etniset jännitteet sekä aseelliset konfliktit Kroatiassa ja Bosniassa ja Hertsegovinassa. FR Jugoslavija pyrki esittämään itsensä SFRY:n oikeudellisena seuraajana, mutta suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä ei hyväksynyt sitä automaattisena seuraajana. Maa kohtasi laajoja kansainvälisiä pakotteita ja poliittista eristäytymistä 1990-luvulla. FR Jugoslavija oli voimakkaasti mukana alueellisissa konflikteissa, ja erityisesti Kosovon kriisi huipentui Naton ilmavoimiin kohdistettuihin iskuihin vuonna 1999, joiden seurauksena jugoslavialaiset joukot vetäytyivät Kosovosta ja alueelle sijoitettiin kansainvälinen rauhanturvajoukko (KFOR).

Hallinto, johtajat ja sisäpoliittinen kehitys

Liittotasavalta koostui kahdesta jäsenvaltiosta, Serbian tasavallasta ja Montenegron tasavallasta. Liittovaltion pääkaupunki oli Belgrad. Liittovaltiolla oli oma federaation tasoinen hallinto, jonka tehtäviä ja valtaa rajasivat jäsenvaltioiden oikeudet. 1990-luvulla maan politiikkaa hallitsivat kansallismieliset ja autoritaariset voimat; keskeisin henkilö oli Slobodan Milošević, joka vaikutti ratkaisevasti liittovaltion politiikkaan.

Tärkeimpiä liittovaltion johtajia:

  • Dobrica Ćosić (presidentti 1992–1993)
  • Zoran Lilić (presidentti 1993–1997)
  • Slobodan Milošević (presidentti 1997–2000)
  • Vojislav Koštunica (presidentti 2000–2003)

Vuoden 2000 lopun poliittinen käänne, jota seurasi Miloševićin valtaannousun päättyminen ja poliittinen liberalisoituminen, avasi tien uudistuksille, yhteistyölle kansainvälisten instituutioiden kanssa ja myöhemmälle liittovaltion muodon muuttamiselle.

Talous, yhteiskunta ja seuraukset sodasta

1990-luvun kriisit, pakotteet ja konfliktit aiheuttivat vakavia taloudellisia ongelmia, hyperinflaation ja infrastruktuurin heikkenemisen. Sota-aaltojen ja pakolaisliikkeiden seuraukset näkyivät myös yhteiskunnassa: laajaa ihmisten siirtymistä, ihmisoikeusongelmia ja pitkälle ulottuvaa sosiaalista traumaa. 2000-luvun alussa aloitettiin talousuudistuksia, yksityistämisiä ja yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, mutta toipuminen oli hidasta.

Uudelleenjärjestely ja liittovaltion loppu

Poliittisen kehityksen ja kansainvälisen paineen seurauksena FR Jugoslavija uudelleenjärjesteltiin löyhemmäksi valtioliitoksi, nimeltään Serbia ja Montenegro, ns. valtioliiton peruskirjalla (Constitutional Charter), joka astui voimaan helmikuussa 2003. Tämä muutos antoi jäsenvaltioille laajemmat itsehallinnolliset oikeudet ja loi mallin, jossa kumpikin tasavalta säilytti vahvan autonomian ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta.

Valtioliiton rakenne ei poistanut Montenegron itsenäisyysvaatimuksia, ja EU:n välityksellä järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena Montenegro äänesti itsenäisyytensä puolesta 21. toukokuuta 2006 (äänestysvoiton marginaali täytti asetetun vähimmäisvaatimuksen), minkä jälkeen itsenäisyys julistettiin virallisesti 3. kesäkuuta 2006. Tämän jälkeen Montenegrosta ja Serbiasta tuli kansainvälisesti tunnustetut erilliset valtiot.

Jugoslavian liittotasavallan aika oli yksi Balkanin nykyhistorian merkittävimmistä ja monimutkaisimmista vaiheista, jonka seuraukset näkyvät alueen politiikassa, taloudessa ja yhteiskunnassa edelleen.