Turkmenistanin lippu hyväksyttiin 24. tammikuuta 2001 Turkmenistanin kansallislipuksi. Sitä kuvataan usein maailman yksityiskohtaisimmaksi kansallislipuksi. Lipun yksityiskohtainen ornamenttisuus erottaa sen useimmista muista valtioiden lipuista: se yhdistää perinteisiä turkmenilaisia mattokuvioita, islamilaista symboliikkaa ja kansainvälisen politiikan viittauksen seppeleeseen.
Siinä on vihreä kenttä, jossa on pystysuora punainen raita lähellä nostopuolta, jossa on viisi mattokullia (mattojen valmistuksessa käytettäviä kuvioita), jotka on pinottu kahden ristiin asetetun oliivinoksan yläpuolelle, jotka muistuttavat Yhdistyneiden Kansakuntien lipun oksia; kentän yläkulmassa, aivan punaisen raidan kärjessä, on turkkilaiselle symboliikalle tyypillinen valkoinen kasvava kuunsirppi ja viisi valkoista viisisakaraista tähteä. Kuvioiden ja tunnusten sijoittelu on tarkkaan mietitty: kuunsirppi ja tähdet sijoittuvat vapaalle kentälle nostopuolen raidasta ulospäin, kun taas mattokuvioiden sarja kulkee pystysuuntaisena raidassa.
Vihreä ja punainen väri näkyvät tässä lipussa, koska turkmeenit ovat historiallisesti kunnioittaneet niitä. Kasvava kuunsirppi symboloi maan toivoa loistavasta tulevaisuudesta, ja tähdet edustavat Turkmenistanin viittä maakuntaa (Welayatlar): Ahal, Balkan, Dashhowuz, Lebap ja Mary. Vihreä väri yhdistetään usein islamiin ja perinteiseen turkmeneihin, kun taas punainen voi viitata kansan rohkeuteen ja historiallisten vaakunoiden värityksiin; yhdessä ne korostavat kansallista ja kulttuurista identiteettiä.
Viisi perinteistä mattokuviota lipun yläreunassa edustavat viittä suurinta heimoa tai taloa, ja ne muodostavat maan valtion tunnuksen ja lipun motiivit. Nämä turkmeniheimot ovat perinteisessä järjestyksessä (sekä ylhäältä alaspäin) Teke (Tekke), Yomut (Yomud), Arsary (Ersary), Chowdur (Choudur) ja Saryk (Saryq). Salyr (Salor), heimo, joka taantui sotilaallisen tappion seurauksena ennen nykyaikaa, ei ole edustettuna, kuten eivät myöskään useat pienemmät heimot tai aliheimot. Mattokuvioiden (gul) käyttö lipussa korostaa matonkudonnan merkitystä turkmenilaisessa kulttuurissa: gulit ovat tunnusomaisia medallion-tyyppisiä kuvioita, jotka kertovat heimon identiteetistä ja taiteellisesta perinteestä.
Seppele on yksi lipun oudoimmista osista, joka on lisätty vastoin heraldiikan sääntöjä ja rikkoo mattokuvion. Se lisättiin jälkikäteen edustamaan "pysyvän puolueettomuuden asemaa", jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi 12. joulukuuta 1995. Seppele symboloi kansainvälistä rauhaa ja Turkmenistanin virallista politiikkaa pysyä puolueettomana suurvaltapolitiikassa. Seppeleen sijoittaminen mattokuvion päälle tekee lipusta poikkeuksellisen — perinteinen heraldinen käytäntö ei yleensä peitä tunnuskuvioita muilla elementeillä, mutta tässä tapauksessa poliittinen viesti priorisoitiin perinteisen estetiikan ohi.
Historia ja kehitys
Turkmenistanin nykyinen lippu syntyy historiallisesta muutoksesta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ennen itsenäistymistä alueella käytettiin Turkmen SSR:n lippua, joka sisälsi punaisen pohjan ja neuvostovärit ja symbolit. Itsensä määrittämisvaiheessa 1990-luvulla lipun ulkoasuun tuotiin kansallisia elementtejä — vihreää kenttää, mattokuvioita ja islamilaista symboliikkaa — kun Turkmenistan halusi erottautua Neuvostoliiton perinnöstä ja korostaa kotoperäistä kulttuuria. Nykyisen virallisen muodon hyväksyttiin 24. tammikuuta 2001.
Käyttö ja protokolla
Viron ja useimpien valtioiden tapaan myös Turkmenistanissa lipulla on seremoniallinen ja arkinen käyttö: se liehuu valtion rakennuksissa, kouluissa, juhlapäivinä ja kansainvälisissä yhteyksissä. Lipun käsittelyssä ja esillepanossa noudatetaan kunnioitusta: sitä ei tule tahriintuneena käyttää koristeena, eikä lipun kuvalla saa loukata kansallista arvoa. Valtiolla, armeijalla ja presidentillä on usein omat tunnusparteensa tai standardinsa, jotka perustuvat kansalliseen lippuun mutta sisältävät lisämerkintöjä ja vaakunoita virallisempaa käyttöä varten.
Suunnittelu ja symboliikan tulkinta
Useimmat lipun osat ovat täynnä kerroksellista merkitystä: gul-motiivit tuovat esiin heimohistoriaa ja käsityöläisperinteitä; kuunsirppi ja tähdet istuttavat maan osaksi laajempaa turkkilaista ja islamilaista symboliikkaa; seppele puolestaan liittää kansallisen identiteetin kansainväliseen politiikkaan. Koska lipun elementit ovat myös koristeellisia mattokuvioiden vuoksi, se on käytännössä sekä tunnus että kansantaideteos.
Lisätietoa
Jos haluat syventää tietoa, kannattaa tutkia turkmeniläisen matonkudonnan historiaa ja eri heimojen guleihin liittyviä merkityksiä sekä seurata valtion virallisia julkaisuja lipun mittasuhteista, virallisista väreistä ja käyttöohjeista, jotka täydentävät symboliikan tulkintaa. Lipun yhdistelmä perinnettä ja politiikkaa tekee siitä mielenkiintoisen esimerkin siitä, miten kansallissymbolit rakentavat identiteettiä sekä kotimaassa että maailmalla.
