Flare-muuttuja
Valonpurkaustähti on muuttuva tähti, joka kirkastuu ennalta arvaamattomasti hyvin paljon muutamaksi minuutiksi kerrallaan.
Purkaukset tapahtuvat purkaustähdissä samalla tavalla kuin auringonpurkaukset. Ne ovat magneettisia häiriöitä tähtien ilmakehässä. Kirkkaus kasvaa koko spektrin alueella röntgensäteistä radioaaltoihin.
Ensimmäiset tunnetut leimahdustähdet löydettiin vuonna 1924, ja ne olivat V1396 Cygni ja AT Microscopii. Edelleen tunnetuin leimahdustähti on UV Ceti, joka löydettiin vuonna 1948. Nykyään samankaltaiset leimahdustähdet luokitellaan UV Ceti -tyyppisiksi muuttuviksi tähdiksi muuttuvien tähtien luetteloissa. Soihdutuksia voi tapahtua muutaman päivän välein tai, kuten Barnardin tähden tapauksessa, paljon harvemmin. Proxima Centauri, Aurinkokuntaa lähin tähti, on myös leimahdustähti.
Useimmat leimahdustähdet ovat himmeitä punaisia kääpiöitä, vaikka myös vähemmän massiiviset (kevyemmät) ruskeat kääpiöt voivat leimahtaa. Myös massiivisempien (raskaampien) RS Canum Venaticorum -muuttujien (RS CVn) tiedetään leimahtavan, mutta tutkijat ymmärtävät, että kaksoistähtijärjestelmän kumppanuustähti aiheuttaa nämä leimahdukset. Seuratähti häiritsee magneettikenttää. Yhdeksän Auringon kaltaisen tähden on myös nähty leimahtavan. On esitetty, että tämä tapahtuu samankaltaisista syistä kuin RS CVn -muuttujien purkaukset. Seuralainen aiheuttaa leimahdukset, ja tämä seuralainen on Jupiterin kaltainen massiivinen planeetta, joka kiertää leimahtavaa tähteä tiiviisti.
Läheiset flare-tähdet
Flare-tähdet säteilevät suhteellisen vähän valoa, mutta niitä on löydetty jopa 1 000 valovuoden päässä Maasta.
Proxima Centauri
Proxima Centauri on lähempänä Aurinkoa kuin mikään muu tähti, ja se on leimahdustähti. Proxima Centauri lisää kirkkauttaan satunnaisesti ja magneettinen voima aiheuttaa tämän. Konvektio luo magneettikentän koko Proxima Centaurin aineeseen, ja tämä johtaa soihdutukseen, jonka röntgensäteilyn kokonaisteho on samanlainen kuin Auringon, vaikka Aurinko on paljon massiivisempi (raskaampi) kuin Proxima Centauri.
Susi 359
Wolf 359 on toinen tähti, joka sijaitsee suhteellisen lähellä Aurinkokuntaa Leijonan tähdistössä, ja sillä on myös muita nimiä (nimityksiä). Se on punainen kääpiö, jonka spektriluokka on M6,5, ja se lähettää röntgensäteilyä. Se on UV Ceti flare -tähti, ja se purkautuu suhteellisen usein.
Keskimääräinen magneettikenttä vaihtelee merkittävästi jopa kuuden tunnin jaksoissa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Auringon magneettikenttä on keskimäärin 1 G (100 μT), vaikka se voi nousta jopa 3 kG (0,3 T) aktiivisilla auringonpilkkualueilla.
Barnardin tähti
Barnardin tähti on toiseksi lähin tähtijärjestelmä aurinkoamme, ja tutkijat epäilevät sen olevan leimahdustähti.
TVLM513-46546
TVLM513-46546 on nimi, jonka tutkijat antavat erittäin pienimassaiselle tähdenlennolle. Tämä pieni tähti on juuri ja juuri tarpeeksi painava, jotta se voidaan laskea punaiseksi kääpiöksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on roihutähti?
A: Soihtutähti on muuttuva tähti, joka muuttuu ennalta arvaamattomasti paljon kirkkaammaksi muutamaksi minuutiksi kerrallaan. Näissä tähdissä tapahtuu leimahduksia tähden ilmakehässä olevien magneettisten häiriöiden vuoksi, ja niiden kirkkaus lisääntyy koko spektrillä röntgensäteilystä radioaaltoihin.
K: Milloin ensimmäiset tunnetut leimahdustähdet löydettiin?
V: Ensimmäiset tunnetut leimahdustähdet löydettiin vuonna 1924, ja ne olivat V1396 Cygni ja AT Microscopii.
K: Mikä on tunnetuin esimerkki leimahdustähdestä?
V: Tunnetuin esimerkki leimahdustähdestä on UV Ceti, joka löydettiin vuonna 1948.
K: Kuinka usein Barnardin tähdellä esiintyy leimahduksia?
V: Barnardin tähdellä voi esiintyä purkauksia muutaman päivän välein tai harvemmin.
K: Onko Proxima Centauri myös leimahdustähti?
V: Kyllä, Proxima Centauri on myös leimahdustähti.
K: Minkä tyyppiset tähdet pystyvät todennäköisimmin tuottamaan purkauksia?
V: Useimmat leimahdustähdet ovat himmeitä punaisia kääpiöitä, vaikka myös vähemmän massiiviset (kevyemmät) ruskeat kääpiöt voivat tuottaa leimahduksia. Myös massiivisempien (raskaampien) RS Canum Venaticorum -muuttujien (RS CVn) tiedetään aiheuttavan purkauksia, jotka johtuvat siitä, että kaksoisjärjestelmien seuralastähdet häiritsevät niiden magneettikenttiä.
Kysymys: Onko olemassa vastaavia esimerkkejä Auringon kaltaisista tähdistä, jotka tuottavat purkauksia? V: Kyllä, yhdeksän Auringon kaltaisen tähden on havaittu tuottavan purkauksia, jotka voivat johtua siitä, että massiiviset planeetat, kuten Jupiter, kiertävät niitä läheisesti ja häiritsevät niiden magneettikenttiä.
