Proxima Centauri – Aurinkoa lähin punainen kääpiötähti (4,22 valovuotta)
Tutustu Proxima Centauriin: Aurinkoa lähin punainen kääpiötähti 4,22 valovuotta, osa Alpha Centauri -järjestelmää ja voimakas flaretähti.
Proxima Centauri on punainen kääpiötähti, joka on todennäköisesti osa Alpha Centauri -tähtijärjestelmää, ja se on Aurinkoa lähin tähti 4,22 valovuoden etäisyydellä (3,99×1013 km; 2,48×1013 mi). Se sijaitsee Kentauruksen tähdistössä.
Robert Innes havaitsi Proxima Centaurin olevan samassa liikkeessä kuin Alpha Centauri vuonna 1915 ollessaan Johannesburgissa Etelä-Afrikassa sijaitsevan Union Observatorion johtajana.
Vuonna 1951 Harlow Shapley sanoi, että Proxima Centauri oli soihtutähti. Tallennetut valokuvat osoittivat, että tähti kirkastui mitattavasti noin 8 prosenttia ajasta, mikä teki siitä aktiivisimman tuolloin löydetyn flaretähden.
Perustietoja ja ominaisuuksia
Proxima Centauri (lyhyesti Proxima) on spektriluokkaa M5,5Ve, eli se on melko kylmä ja himmeä punainen kääpiö. Sen massa on vain murto-osa Auringon massasta (noin 0,1–0,2 M☉) ja säde vain kymmenesosa Auringon säteestä, joten sen kirkkaus on vain tuhannesosa Auringon kirkkaudesta. Näin ollen Proxima ei ole paljain silmin havaittavissa; sen näennäinen kirkkaus on noin +11 mag, joten se vaatii pientä kaukoputkea näkyäkseen.
Tähti on arvioiden mukaan useita miljardeja vuosia vanha, ja sen liike sekä etäisyys viittaavat siihen, että se liittyy gravitaationvälityksellä Alpha Centauri -järjestelmään. Proximan ja Alpha Centaurin välinen etäisyys on erittäin suuri verrattuna aurinkokuntamme mittakaavaan, ja mahdollinen yhteinen kierto vaikuttaa tapahtuvan pitkän ajan kuluessa.
Aktivisuus ja muuttuvuus
Proxima on aktiivinen flaretähti: sen pinnalta lähtee ajoittain voimakkaita purkauksia, jotka lisäävät tähden kirkkautta ja altistavat mahdolliset planeetat runsaalle määrälle säteilyä ja sähköisesti varautuneita hiukkasia. Tällainen aktiivisuus on otettu huomioon keskusteltaessa Proximan planeettojen asuttavuudesta, sillä voimakkaat ja usein toistuvat purkaukset voivat häiritä planeetan ilmakehän säilymistä tai muodostumista.
Planeetat
Proxima Centaurin kiertoradalla on havaittu ainakin yksi varsin tärkeä eksoplaneetta:
- Proxima b — löydetty radial-nopeusmenetelmällä 2016. Se on kiviplaneetan kaltainen kappale, jonka vähimmäismassa on suunnilleen Maapallon massan luokkaa ja joka kiertää tähteä noin 11,2 päivän jaksolla. Sen etäisyys tähdestä sijoittuu niin kutsutulle asuttavuusvyöhykkeelle, jossa lämpöolot voisivat teoriassa mahdollistaa nestemäisen veden pinnalla. Kuitenkin Proximan voimakas säteily ja flaaritoiminta asettavat merkittäviä epävarmuuksia sen todelliselle asuttavuudelle.
- Mahdolliset muun tyyppiset kohteet — myöhemmin tehdyissä havainnoissa on ehdotettu myös muita mahdollisia kumppaneita (esim. Proxima c), mutta niiden olemassaolo ja luonne ovat osittain epävarmoja ja vaativat lisävarmistuksia.
Tutkimuksen merkitys ja tulevaisuuden hankkeet
Proxima on etäisyytensä vuoksi keskeinen kohde tähtitieteelliselle tutkimukselle ja tulevaisuuden lähitason avaruuslähdöille. Lähimmän tähden läheisyys tekee siitä erityisen kiinnostavan paikan eksoplaneettojen tutkimukselle, mahdolliselle atmosfäärin etsinnälle ja elinkelpoisuuden arvioinnille. Lisäksi Proxima on yksi pääkohteista käytännönläheisille konseptihankkeille, kuten kevyiden valosuihkukärkien lähettämiselle (esim. Breakthrough Starshot), joiden tavoitteena on saavuttaa tähtijärjestelmä kymmenien vuosien sisällä.
Havaittavuus ja sijainti
Proxima sijaitsee Kentauruksen tähdistössä lähellä kirkkaampia Alpha Centauri A:ta ja B:tä. Sen sijainti tekee sen tunnistamisesta tähtikartalla helppoa, kun tunnetaan Alpha Centaurin paikat, mutta itse Proxima vaatii pienen kaukoputken havaittavaksi. Tähän tähtiin liittyvät havainnot tehdään sekä maanpäällisillä observatorioilla että avaruusteleskoopeilla, jotka seuraavat sen aktiivisuutta, liikettä ja mahdollisia planeettoja.
Yhteenveto
Proxima Centauri on Aurinkoa lähin tähti ja siksi yksi tähtitieteen ja mahdollisen lähitason avaruusmatkailun tärkeimmistä sekä kiinnostavimmista kohteista. Se on kompakti, aktiivinen punainen kääpiö, jonka järjestelmässä on ainakin yksi kiinnostava eksoplaneetta, mutta voimakas tähtien aktiivisuus tekee asuttavuuden tarkasta arvioinnista haastavaa. Historiallisesti Proxima löydettiin systemaattisten tähtiliikehavaintojen yhteydessä 1915, ja sen aktiivisuus tunnistettiin ja luokiteltiin jo 1900-luvun puolivälissä.

Sijainti Proxima Centaurista.
Ominaisuudet
Punaiset kääpiöt ovat yleensä aivan liian heikkoja, jotta niitä voisi nähdä paljain silmin, eli ilman kaukoputkea. Proxima Centaurin näennäinen magnitudi on 11, kun taas sen absoluuttinen magnitudi on hyvin himmeä 15,5. Jopa Alpha Centauri A:sta tai B:stä Proxima näkyisi vain 5. magnitudin tähtenä.
Proxima Centauri on ollut Aurinkoa lähimpänä oleva tähti noin 32 000 viime vuoden ajan. Barnardin tähti lähestyy Aurinkoa lähimmillään noin 11 700 jKr., jolloin se lähestyy noin 3,8 valovuoden etäisyydelle. Tuolloin se ei kuitenkaan ole lähin tähti, sillä Proxima Centauri on silloin siirtynyt vielä lähemmäksi Aurinkoa. Kuusi tähteä lähestyy Maata seuraavien 45 000 vuoden aikana.

Proxima Centaurin (oikealla) koko verrattuna sen lähimpiin naapureihin.
Planeettajärjestelmä
Vuonna 2016 Euroopan eteläinen observatorio löysi Proxima Centaurin ympäriltä eksoplaneetan, Proxima Centauri b:n (tai Proxima b). Se löytyi elinkelpoiselta vyöhykkeeltä, ja sen uskottiin olevan Maan kaltainen, ja sen ESI-arvo oli 0,87. Vaikka se on Maan kaltainen, sen pinta ei välttämättä ole asumiskelpoinen, sillä Proxima Centauri lähettää voimakkaita auringonpurkauksia ja voimakkaita aurinkotuulia, jotka voivat irrottaa osan planeetan ilmakehästä, jolloin sen asumiskelpoisuus heikkenee.
Lokakuussa 2016 ranskalaisen CNRS-tutkimuslaitoksen tutkijat totesivat, että planeetan pinnalla saattaa olla valtameriä ja ohut ilmakehä. Onko tämä ajatus totta vai ei, ei tiedetä.
Toinen planeetta, Proxima Centauri c, joka on paljon kauempana kuin b, löydettiin vuonna 2019. Se on seitsemän kertaa painavampi (massiivisempi) kuin Maa. Se on liian kylmä ollakseen asumiskelpoinen. Koska se näkyi odotettua kirkkaampana, kun siitä otettiin valokuvia, sillä saattaa olla rengasjärjestelmä, joka on viisi kertaa laajempi kuin Jupiterilla.

Jäljennös Proxima Centaurin pinnasta b. Alfa Centauri-järjestelmä näkyy taivaalla kahtena pienenä tähtenä.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Proxima Centauri?
V: Proxima Centauri on punainen kääpiötähti, joka on todennäköisesti osa Alpha Centauri -tähtijärjestelmää, ja se on Aurinkoa lähin tähti 4,22 valovuoden (3,99×1013 km) etäisyydellä.
Kysymys: Missä Proxima Centauri sijaitsee?
V: Proxima Centauri sijaitsee Kentaurin tähdistössä.
K: Kuka havaitsi, että Proxima Centaurilla oli sama ominaistoiminto kuin Alpha Centaurilla?
V: Robert Innes havaitsi, että Proxima Centaurilla on sama ominaistaivutus kuin Alfa Centaurilla vuonna 1915 ollessaan Johannesburgissa Etelä-Afrikassa sijaitsevan Union Observatorion johtajana.
K: Milloin Harlow Shapley sanoi, että Proxima Centauri oli soihtutähti?
V: Harlow Shapley sanoi, että Proxima Centauri oli valotähti vuonna 1951.
K: Kuinka usein Proxima Centuari kirkastuu mitattavasti?
V: Tallennetut valokuvat osoittivat, että Proxima Centuari kirkastuu mitattavasti noin 8 prosenttia ajasta, mikä tekee siitä aktiivisimman tuolloin löydetyn leimahdustähden.
K: Kuinka kaukana Maasta Proximia Centuari on?
V: Maan ja Pr
Etsiä