Proxima Centauri – Aurinkoa lähin punainen kääpiötähti (4,22 valovuotta)

Proxima Centauri on punainen kääpiötähti, joka on todennäköisesti osa Alpha Centauri -tähtijärjestelmää, ja se on Aurinkoa lähin tähti 4,22 valovuoden etäisyydellä (3,99×10¹³ km; 2,48×10¹³ mi). Se sijaitsee Kentauruksen tähdistössä.

Robert Innes havaitsi Proxima Centaurin olevan samassa liikkeessä kuin Alpha Centauri vuonna 1915 ollessaan Johannesburgissa Etelä-Afrikassa sijaitsevan Union Observatorion johtajana.

Vuonna 1951 Harlow Shapley sanoi, että Proxima Centauri oli soihtutähti. Tallennetut valokuvat osoittivat, että tähti kirkastui mitattavasti noin 8 prosenttia ajasta, mikä teki siitä aktiivisimman tuolloin löydetyn flaretähden.

Perustietoja ja ominaisuuksia

Proxima Centauri (lyhyesti Proxima) on spektriluokkaa M5,5Ve, eli se on melko kylmä ja himmeä punainen kääpiö. Sen massa on vain murto-osa Auringon massasta (noin 0,1–0,2 M☉) ja säde vain kymmenesosa Auringon säteestä, joten sen kirkkaus on vain tuhannesosa Auringon kirkkaudesta. Näin ollen Proxima ei ole paljain silmin havaittavissa; sen näennäinen kirkkaus on noin +11 mag, joten se vaatii pientä kaukoputkea näkyäkseen.

Tähti on arvioiden mukaan useita miljardeja vuosia vanha, ja sen liike sekä etäisyys viittaavat siihen, että se liittyy gravitaationvälityksellä Alpha Centauri -järjestelmään. Proximan ja Alpha Centaurin välinen etäisyys on erittäin suuri verrattuna aurinkokuntamme mittakaavaan, ja mahdollinen yhteinen kierto vaikuttaa tapahtuvan pitkän ajan kuluessa.

Aktivisuus ja muuttuvuus

Proxima on aktiivinen flaretähti: sen pinnalta lähtee ajoittain voimakkaita purkauksia, jotka lisäävät tähden kirkkautta ja altistavat mahdolliset planeetat runsaalle määrälle säteilyä ja sähköisesti varautuneita hiukkasia. Tällainen aktiivisuus on otettu huomioon keskusteltaessa Proximan planeettojen asuttavuudesta, sillä voimakkaat ja usein toistuvat purkaukset voivat häiritä planeetan ilmakehän säilymistä tai muodostumista.

Planeetat

Proxima Centaurin kiertoradalla on havaittu ainakin yksi varsin tärkeä eksoplaneetta:

• Proxima b — löydetty radial-nopeusmenetelmällä 2016. Se on kiviplaneetan kaltainen kappale, jonka vähimmäismassa on suunnilleen Maapallon massan luokkaa ja joka kiertää tähteä noin 11,2 päivän jaksolla. Sen etäisyys tähdestä sijoittuu niin kutsutulle asuttavuusvyöhykkeelle, jossa lämpöolot voisivat teoriassa mahdollistaa nestemäisen veden pinnalla. Kuitenkin Proximan voimakas säteily ja flaaritoiminta asettavat merkittäviä epävarmuuksia sen todelliselle asuttavuudelle.
• Mahdolliset muun tyyppiset kohteet — myöhemmin tehdyissä havainnoissa on ehdotettu myös muita mahdollisia kumppaneita (esim. Proxima c), mutta niiden olemassaolo ja luonne ovat osittain epävarmoja ja vaativat lisävarmistuksia.

Tutkimuksen merkitys ja tulevaisuuden hankkeet

Proxima on etäisyytensä vuoksi keskeinen kohde tähtitieteelliselle tutkimukselle ja tulevaisuuden lähitason avaruuslähdöille. Lähimmän tähden läheisyys tekee siitä erityisen kiinnostavan paikan eksoplaneettojen tutkimukselle, mahdolliselle atmosfäärin etsinnälle ja elinkelpoisuuden arvioinnille. Lisäksi Proxima on yksi pääkohteista käytännönläheisille konseptihankkeille, kuten kevyiden valosuihkukärkien lähettämiselle (esim. Breakthrough Starshot), joiden tavoitteena on saavuttaa tähtijärjestelmä kymmenien vuosien sisällä.

Havaittavuus ja sijainti

Proxima sijaitsee Kentauruksen tähdistössä lähellä kirkkaampia Alpha Centauri A:ta ja B:tä. Sen sijainti tekee sen tunnistamisesta tähtikartalla helppoa, kun tunnetaan Alpha Centaurin paikat, mutta itse Proxima vaatii pienen kaukoputken havaittavaksi. Tähän tähtiin liittyvät havainnot tehdään sekä maanpäällisillä observatorioilla että avaruusteleskoopeilla, jotka seuraavat sen aktiivisuutta, liikettä ja mahdollisia planeettoja.

Yhteenveto

Proxima Centauri on Aurinkoa lähin tähti ja siksi yksi tähtitieteen ja mahdollisen lähitason avaruusmatkailun tärkeimmistä sekä kiinnostavimmista kohteista. Se on kompakti, aktiivinen punainen kääpiö, jonka järjestelmässä on ainakin yksi kiinnostava eksoplaneetta, mutta voimakas tähtien aktiivisuus tekee asuttavuuden tarkasta arvioinnista haastavaa. Historiallisesti Proxima löydettiin systemaattisten tähtiliikehavaintojen yhteydessä 1915, ja sen aktiivisuus tunnistettiin ja luokiteltiin jo 1900-luvun puolivälissä.