Kolera | Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttama tartuntatauti

Syy

Ihmiset saavat koleran yleensä syömällä ruokaa tai juomalla epäpuhdasta vettä. Kun ihmiset sairastuvat koleraan, heillä on paljon ripulia, ja kolerabakteerit pysyvät elossa ulosteessa. Kehitysmaissa ei useinkaan ole hyvää sanitaatiota. Kolera voi levitä, jos ripuli joutuu muiden ihmisten käyttämään veteen. Jos esimerkiksi jätevesi (ihmisen jätökset) joutuu jokeen, ihmiset voivat saada koleran, jos he esimerkiksi:

• Juo joen vettä.
• Syö joessa pestyä ruokaa.
• Syö joessa eläviä kaloja, jos niitä ei ole kypsennetty tarpeeksi hyvin kolerabakteerien tappamiseksi.
• Tämä on yleisin koleran aiheuttaja kehittyneissä maissa. Ihmiset syövät mereneläviä, kuten ostereita, jotka on otettu vesistä, joissa on kolerabakteereita, ja lähetetty kauppoihin kehittyneissä maissa.

Kolera leviää hyvin harvoin suoraan ihmisestä toiseen.

 

Merkit ja oireet

Koleran tärkeimmät oireet ovat paha ripuli ja kirkkaan nesteen oksentaminen. Nämä oireet alkavat yleensä äkillisesti. Ne alkavat puolesta päivästä viiteen päivään sen jälkeen, kun henkilö on saanut tartunnan. (Tätä kutsutaan koleran "itämisaikana").

Jos he eivät saa hoitoa, noin puolet vakavaan koleraan sairastuneista kuolee. Pahaa koleraa sairastavilla voi olla niin paljon ripulia, ettei heidän elimistössään ole enää riittävästi vettä ja elektrolyyttejä (suoloja) selviytymiseen. Koleraa on kutsuttu "siniseksi kuolemaksi", koska koleraan kuoleva henkilö voi menettää niin paljon kehon nesteitä, että hänen ihonsa muuttuu sinertävän harmaaksi.

Muita oireita voivat olla:

• Letargia (energian puute)
• Silmät, jotka näyttävät painuneet päähän, suun kuivuminen ja roikkuva iho (kuivumisesta johtuen).
• Hengityksen muutokset
• Hämmennys
• Hypotensio (alhainen verenpaine)
• Takykardia (nopea syke)
• Dehydraation aiheuttama sokki (ns. hypovoleminen sokki).
• Kohtaukset (erityisesti lapsilla)
• Kooma, erityisesti lapsilla

 
Henkilö, jolla on koleran aiheuttama vakava nestehukka. Hänen silmänsä ovat painuneet ja iho on roikkuva kuivumisen vuoksi.  


Koleran aikana esiintyvä ripuli näyttää usein "riisivedeltä".  

Ennuste

Jos koleraan sairastuneet saavat hyvää ja nopeaa lääketieteellistä hoitoa, alle 1 % kuolee tautiin. Jos koleraa ei kuitenkaan hoideta, vähintään puolet (50-60 prosenttia) sairastuneista kuolee.

Joillakin Vibrio cholera -bakteerikannoilla on erilaisia geenejä kuin toisilla, mikä tekee niistä vaarallisempia. Nämä vaarallisemmat kolerabakteerikannat aiheuttivat Haitissa vuonna 2010 puhjenneen epidemian ja Intiassa vuonna 2004 puhjenneen epidemian. Näihin kolerakantoihin sairastunut henkilö voi kuolla kahden tunnin kuluessa sairastumisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön hoitamiseen on hyvin vähän aikaa.

 

Hoito

Koleraan on olemassa antibiootteja. On olemassa erilaisia hoitoja, jotka voivat auttaa. Esimerkiksi:

• nesteiden antaminen nestehukan hoitoon joko suun kautta tai suoneen asetetun neulan kautta (suonensisäisesti).
• Tärkeiden elektrolyyttien, kuten kaliumin ja natriumkloridin (suola) antaminen.
• Antibioottien antaminen. Ne saavat oireet häviämään nopeammin eivätkä ne ole niin pahoja. Ihmiset voivat kuitenkin toipua ilman niitä, jos he eivät ole liian kuivuneita. Joidenkin neuvojen mukaan antibiootteja suositellaan ihmisille, joilla on paha kolera ja jotka ovat kuivuneet.
• Potilaiden on jatkettava syömistä; se auttaa suolistoa palautumaan normaaliksi.

 
Sairaanhoitajat hoitavat kolerapotilasta vuonna 1992.  

Ennaltaehkäisy

Yksityishenkilöt

Suun kautta otettavaa kolerarokotetta on olemassa. Se antaa jonkinlaisen suojan koleraa vastaan noin kuudeksi kuukaudeksi.

Ihmiset voivat tehdä myös muita asioita koleran ehkäisemiseksi. Esimerkiksi:

• Pese kädet saippualla ja/tai tuhkalla WC:n käytön jälkeen ja ennen ruokaan tai syömiseen koskemista.
• Steriloi (poista pöpöt) kaikki juomavesi, pesuvesi ja ruoanlaittoon käytettävä vesi. Paras ja edullisin tapa tehdä tämä on keittää vesi tai lisätä siihen klooria. Jos tämä ei ole mahdollista, kankaisen vesisuodattimen käyttö on parempi kuin ei mitään.
• Pese kaikki hedelmät ja vihannekset turvallisella vedellä. Kuori tuoreet hedelmät ennen niiden syömistä.
• Älä laita niiden käsittelemättömiä ulosteita jokiin, valtameriin tai mihinkään avoimeen ympäristöön. Tämä voidaan välttää käyttämällä kuivakäymälöitä, varsinkin jos hallitukset eivät käsittele jätevesiä asianmukaisesti.
• Noudata kaikkia kansanterveysjärjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön ja tautien torjunta- ja ehkäisykeskusten, ehdotuksia siitä, miten koleran (tai muiden tautien) leviäminen voidaan estää.

Hallitukset

Hallitukset voisivat estää epidemioiden puhkeamisen parantamalla sanitaatiota. Esimerkiksi kolera on hyvin harvinaista kehittyneissä maissa, koska niissä on hyvä sanitaatio ja koska veteen lisätään kemikaaleja bakteerien tappamiseksi. Hallitukset voivat kuitenkin estää taudin leviämisen, vaikka ihmiset alkaisivatkin sairastua koleraan:

• Sterilointi: Kaikki kolerapotilasta koskettaneet materiaalit on puhdistettava desinfiointiaineella ja pestävä kuumassa vedessä käyttäen mahdollisuuksien mukaan kloorivalkaisuaineita. Kädet, jotka ovat koskeneet kolerapotilaita tai heidän tavaroitaan, kuten vaatteita tai peittoja, olisi puhdistettava huolellisesti ja desinfioitava klooripitoisella vedellä tai muilla tehokkailla mikrobilääkkeillä (kemikaaleilla, jotka tappavat bakteereja).
• Jätevesi: Jätevesi: Asianmukainen käsittely voi tappaa riittävästi kolerabakteereja, jotta jätevesi voidaan palauttaa ympäristöön. Kuivakäymälöitä voidaan edistää siellä, missä jäteveden käsittely ei ole kovin hyvää.
• Lähteet: Varoitukset mahdollisesta kolerasta vedessä olisi asetettava saastuneiden vesilähteiden läheisyyteen, ja niissä olisi annettava ohjeet siitä, miten bakteerit voidaan tappaa vedessä esimerkiksi keittämällä tai lisäämällä klooria mahdollista käyttöä varten.

 
Monet ihmiset Haitissa käyttävät tätä virtsaa hajottavaa kuivakäymälämallia koleran torjuntaan. Se on myös esimerkki konttipohjaisesta sanitaatiosta, koska ämpärillinen ulostetta ja kuivaa peitemateriaalia viedään tiettyihin paikkoihin kompostoitavaksi huolellisesti.  


Kolerasairaala Dhakassa, jossa on tyypillisiä "kolerasänkyjä", jotka on helppo desinfioida.  

Historia

Kolera sai todennäköisesti alkunsa Intian niemimaalla. Jo 5. vuosisadalla eaa. Ganges-joen suistoalueella asuvat ihmiset kirjoittivat kolerasta. Tauti levisi Venäjälle ensimmäisen kerran vuonna 1817 kauppareittejä pitkin (sekä maitse että meritse). Myöhemmin kolera levisi muualle Eurooppaan ja Euroopasta Pohjois-Amerikkaan ja muualle maailmaan.

Viimeisten 200 vuoden aikana on esiintynyt seitsemän kolerapandemiaa. Viimeisin alkoi Indonesiassa vuonna 1961. Lisäksi on ollut monia vakavia taudinpurkauksia. Lähihistorian pahin taudinpurkaus sattui Haitissa maanjäristyksen jälkeen vuonna 2010. Lokakuun 2010 ja elokuun 2015 välisenä aikana yli 700 000 haitilaista sairastui koleraan, ja yli 9 000 kuoli. Epidemian aiheutti YK:n tukikohta, jossa asui nepalilaisia sotilaita. Sotilaat heittivät ihmisjätteitä Artibonite-jokeen, jota monet haitilaiset käyttivät juomiseen, ruoanlaittoon ja uimiseen.

Kolera oli yleistä 1800-luvulla. Se on tappanut kymmeniä miljoonia ihmisiä. Pelkästään Venäjällä kuoli vuosien 1847 ja 1851 välillä yli miljoona ihmistä koleraan. Toisen pandemian aikana, joka kesti vuosina 1827-1835, tauti tappoi 150 000 amerikkalaista. Vuosina 1900-1920 Intiassa kuoli jopa kahdeksan miljoonaa ihmistä koleraan.

vuonna 1854 englantilainen lääkäri nimeltä John Snow tajusi ensimmäisenä, että saastunut vesi aiheuttaa koleraa.

Englantilainen insinööri Joseph Bazalgette ratkaisi ongelman Lontoossa 1800-luvun puolivälissä. Hän keksi saastuneen veden puhdistusjärjestelmän, joka on edelleen käytössä kaikkialla maailmassa. Kolera on palannut maailmaan, koska kaupunkien väkiluku on kasvanut valtavasti ja jätevesien käsittely on ylittänyt tilat. Britit rakensivat suurimman osan maailman jätevedenpuhdistamoista, ja noin vuoteen 1950 asti ne pystyivät toimimaan hyvin, elleivät sodat vaurioittaneet niitä. Myöhemmät hallitukset eivät investoineet rahaa infrastruktuuriinsa, minkä vuoksi lisääntynyt väestö aiheutti lopulta koleran paluun.

Kolera ei ole ainoa vesihuoltoon liittyvä ongelma. Kuumalla säällä esiintyy aika ajoin punaleväkukintoja, jotka on hävitettävä. Hätätilanteessa ne saadaan kuriin lisäämällä klooria vesijohtoveteen. Tämä toimii, mutta tekee vedestä melko mautonta.

Onneksi huonossa vedessä tarttuneet infektiot voidaan parantaa. On olemassa ainakin yksi antibiootti, joka tehoaa hyvin ameeboideihin loisiin, ja toinen, joka yleensä tehoaa bakteereihin. Hoito maksaa tietysti rahaa, ja monissa maissa se tarkoittaa, että hoitoa ei ole laajalti saatavilla.

 
Piirros koleraa tuovasta kuolemasta (Le Petit Journal, 1912).