Frottola
Frottola (monikko: frottole) oli suosituin maallinen (ei-uskonnollinen) laulu Italiassa 1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alussa.
Frottole olivat melko yksinkertaisia ja hauskoja. Niitä lauloivat usein pienet laulajaryhmät. Ne eivät olleet kontrapunktisia, vaan niissä oli sävel yläosassa, kun taas muut laulajat lauloivat sävelen säestykseksi sointuja. Joskus niitä saattoi laulaa yksi yksinlaulaja luuttusäestyksellä.
Tunnetuin frottolen säveltäjä oli Bartolomeo Tromboncino. Suuri säveltäjä Josquin sävelsi myös frottoleja, vaikka hän ei kutsunut niitä näin. Tunnettu kappale on esimerkiksi El Grillo ("Sirkka"), jossa laulajat yrittävät kuulostaa siltä kuin sirkka sirkuttaisi ruohikossa.
Noin vuonna 1530 frottola kehittyi madrigaaliksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on frottola?
A: Frottola on suosituin maallinen laulu Italiassa 1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alussa.
K: Miten frottolaa laulettiin?
V: Frottoleja lauloivat usein pienet laulajaryhmät. Joskus niitä saattoi laulaa myös yksinlaulaja luuttusäestyksellä.
K: Oliko frottole kontrapunktinen?
V: Ei, ne eivät olleet kontrapunktisia, mutta niissä oli sävel yläosassa, kun taas muut laulajat lauloivat sävelen säestykseksi sointuja.
K: Kuka oli tunnetuin frottolen säveltäjä?
V: Kuuluisin frottolen säveltäjä oli Bartolomeo Tromboncino.
K: Säveltikö Josquin frottolea?
V: Kyllä, myös Josquin sävelsi frottoleja, vaikka hän ei kutsunut niitä niin.
K: Voitteko antaa esimerkin frottolasta?
V: El Grillo (Sirkka) on tunnettu frottola, jossa laulajat pyrkivät kuulostamaan heinäsirkan sirkutukselta.
K: Mihin frottola kehittyi?
V: Noin vuonna 1530 frottola kehittyi madrigaaliksi.
