Fu Manchu | fiktiivinen hahmo

Yksityiskohdat

Kirjoittajan kuvaus hänestä oli:

"Kuvittele ihminen, pitkä, hoikka ja kissamainen, korkealahkeinen, jolla on otsa kuin Shakespearella ja kasvot kuin Saatanalla, ... yksi jättiläisälykkyys, jolla on kaikki menneen ja nykyisen tieteen voimavarat ... Kuvitelkaa tuo kauhea olento, ja teillä on mielikuva tohtori Fu-Manchusta, keltaisesta vaarasta, joka on ruumiillistunut yhdeksi mieheksi". -Tohtori Fu Manchun salakavala nimi.

Fu Manchu on mestaririkollinen, ja hänen murhaavissa juonissaan hän käyttää biologista sodankäyntiä. Hän välttää yleensä aseita tai räjähteitä ja käyttää agentteina mieluummin dacoitteja, roistoja ja muiden salaseurojen jäseniä. He käyttävät veitsiä tai "pytoneita ja kobroja ... sieniä ja pieniä liittolaisiani, bakteereita ... mustia hämähäkkejäni" ja muita erikoisia eläimiä tai luonnollisia kemiallisia aseita.

Varhaisimmissa kirjoissa Fu Manchu on Si-Fanin salaseuran agentti, ja hän on länsimaisten imperialistien salamurhien aallon takana. Myöhemmissä kirjoissa hän pyrkii hallitsemaan Si-Fania. Si-Fan rahoittaa toimintaansa pitkälti rikollisella toiminnalla, erityisesti huumekaupalla ja valkoisten orjuudella. Tohtori Fu Manchu on pidentänyt jo ennestään huomattavaa elinikäänsä käyttämällä elixir vitae (elämän eliksiiri) - reseptiä, jota hän on vuosikymmeniä yrittänyt kehittää täydelliseksi.

Fu Manchua vastassa on tyypillinen Sherlock Holmes -tyyppinen englantilainen etsivä: Denis Nayland Smith. Fu Manchun tytär, Fah Lo Suee, on omana itsenään kiero neropatti, joka juonii isänsä aseman anastamista Si-Fanissa ja auttaa tämän vihollisia sekä järjestön sisällä että sen ulkopuolella. Hänen oikea nimensä ei ole tiedossa; Fah lo Suee oli lapsuuden hellittelynimi. Häntä ovat näytelleet Anna May Wong, Myrna Loy ja monet muut näyttelijät.

 

Kritiikki

Tohtori Fu Manchua on kritisoitu avoimen rasistisena luomuksena. The Independent -lehdessä julkaistussa arvostelussa sanotaan: "Nämä upeasti absurdit kirjat, jotka hehkuvat hullun eksoottisuutta, ovat todellisuudessa paljon vähemmän napakampia, vähemmän mustavalkoisia, vähemmän valko-keltaisia kuin miltä ne ensin näyttävät".

 
I. W. Publicationsin Dr. Fu Manchu (1958), uusintapainos Avon Comicsin aineistosta, kansitaide Carl Burgosilta  

Näyttelijät

Fu Manchua elokuvissa esittäneet näyttelijät ovat Boris Karloff (kerran), Warner Oland (neljä kertaa) ja Christopher Lee (viisi kertaa).

Hänen tytärtään Fa Lo Suee näyttelivät muun muassa Myrna Loy ja Anna May Wong, mutta eniten Tsai Chin, joka näytteli roolia viisi kertaa 1960-luvulla. Fa Lo Sueen hahmo nimettiin yleensä uudelleen muotoon, joka oli helpommin lausuttavissa.

Toinen naishahmo, joka esiintyy useissa tarinoissa ja näin ollen myös joissakin elokuvissa, on Karamaneh, jonka nimi on "Kâramanèh". Tarinan mukaan egyptiläiset orjakauppiaat myivät hänet Si-Fanille, kun hän oli vielä lapsi. Hän esiintyy sarjan viidessä romaanissa rakkauden kohteena.

 

Kirjat

1. The Mystery of Dr. Fu-Manchu (1913) (Yhdysvaltain nimi: The Insidious Dr. Fu-Manchu).
2. The Devil Doctor (1916) (Yhdysvaltain nimi: The Return of Dr Fu-Manchu)
3. The Si-Fan Mysteries) (1917) (Yhdysvaltain nimi: The Hand of Fu Manchu}
4. Fu Manchun tytär (1931)
5. Fu Manchun naamio (1932)
6. The Bride of Fu Manchu (1933) (Yhdysvaltain nimi: Fu Manchun morsian)
7. Fu Manchun jäljillä (1934)
8. Presidentti Fu Manchu (1936)
9. Fu Manchun rummut (1939)
10. Fu Manchun saari (1941)
11. Fu Manchun varjo (1958)
12. Re-Enter: Fu Manchu (1957) (Yhdysvaltain nimi: Re-Enter Fu Manchu)
13. Keisari Fu Manchu (1959) oli Rohmerin viimeinen romaani.

• The Wrath of Fu Manchu (1973) oli postuumi antologia. Se sisälsi nimikkonovellin, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1952, ja kolme myöhempää novellia: The Eyes of Fu Manchu (1957), The Word of Fu Manchu (1958) ja The Mind of Fu Manchu (1959).
• Allison & Busby painoi kaikki romaanit sekä The Wrath of Fu Manchu -teoksen uudelleen viidessä niteessä vuosina 1995-2000.