Abdülaziz – Ottomaanien 32. sulttaani ja 111. kalifi (1830–1876)
Abdülaziz (turkki: عبد العزيز) ( helmikuu 1830 - 4. kesäkuuta 1876) oli ottomaanien valtakunnan 32. sulttaani ja islamin 111. kalifi. Hän nousi valtaistuimelle 31-vuotiaana ja hallitsi 25. kesäkuuta 1861-30. toukokuuta 1876. Hän oli sulttaani Mahmud II:n poika ja hänestä tuli sulttaani veljensä Abdülmecid I:n kuoleman jälkeen.
Hallituskausi ja ulkopolitiikka
Abdülazizin valtakausi sijoittuu aikaan, jolloin Ottomaanien valtakunta kohtasi sekä sisäisiä uudistuspaineita että kasvavia ulkopoliittisia uhkia Euroopasta ja Venäjältä. Hän jatkoi osin veljensä aloittamia uudistuksia (Tanzimat-kausi) mutta korosti samaan aikaan valtakunnan armeijan ja laivaston modernisointia. Merkittävä tapahtuma oli Abdülazizin vuonna 1867 tekemä matka Eurooppaan — hän oli ensimmäinen ottomaanien sulttaani, joka vieraili Länsi-Euroopassa ja tapasi johtajia kuten Ranskan ja Britannian hallitsijoita. Matkat ja kansainväliset suhteet lisäsivät hänen tunnettuuttaan Euroopassa, mutta myös lisäsivät valtion menoja ja velkaantumista.
Uudistukset ja modernisaatio
Hallintokaudellaan Abdülaziz edisti infrastruktuurihankkeita ja julkisia uudistuksia: rautatiehankkeita, telegraphiyhteyksien laajentamista, koulujen ja sairaaloiden perustamista sekä laajemman virastorakenteen kehittymistä. Hän panosti erityisesti laivastoon ja moderniin sotakalustoon — valtio tilasi useita uusia aluksia Euroopan telakoilta ja laivasto kasvoi merkittävästi. Myös palatsien rakentaminen ja kunnostus olivat hänen toiminkenttäänsä; esimerkiksi rantapalatsit ja muut näkyvät rakennushankkeet vahvistivat hallitsijan julkikuvaa.
Talousongelmat ja kukistus
Abdülazizin politiikka oli kalliiksi tulevaa: suuret sotilaalliset hankinnat, palatsirakentaminen ja ulkomaiset lainat johtivat valtion parlamentaariseen velkaantumiseen. Ottomaanien julkinen velka kasvoi nopeasti, ja talouden heikentyminen kulminoitui laajamittaisiin vaikeuksiin 1870-luvulla. Vuonna 1875 valtakunta ajautui laajempaan talouskriisiin, joka johti osittaiseen maksukyvyttömyyteen ja lopulta siihen, että Euroopan velkojain vaikutusvalta valtakunnan taloudessa kasvoi (Ottomaanien julkisen velan hallinto perustettiin myöhemmin vuonna 1881).
Taloudellisten ja poliittisten paineiden kasvaessa Abdülaziz syrjäytettiin vallasta 30. toukokuuta 1876. Hänen syrjäyttämiseensä osallistui joukko poliittisia johtajia, kenraaleja ja ministereitä, jotka etsivät muutosta vallan käytössä ja halusivat hillitä talouden romahtamista.
Kuolema ja perintö
Abdülaziz löydettiin kuolleena Feriye-paleesista 4. kesäkuuta 1876, vain muutama päivä syrjäyttämisensä jälkeen. Virallinen kuolinsyy todettiin itsemurhaksi, mutta tapahtumasarja on ollut kiistanalainen ja monet historioitsijat ovat pitäneet mahdollisena myös murhaa. Hän kuoli 46-vuotiaana.
Abdülazizin perintö on kaksijakoinen: hän oli merkittävä modernisaation kannattaja, joka laajensi infrastruktuuria, koulutusta ja armeijaa, mutta hänen talouspolitiikkansa ja suurmenonsa heikensivät valtakunnan taloudellista asemaa ja osaltaan vauhdittivat poliittista kriisiä. Hänen syrjäyttämisensä johti lyhytaikaiseen vallanvaihtoon (Murad V:n valtaannousuun) ja lopulta Abdülhamid II:n pitkään hallintoon, joka muokkasi ottomaanien seuraavaa vaihetta.
Henkilökohtainen elämä
Abdülazizilla oli useita haremissa eläviä vaimoja ja lukuisia lapsia. Hänen hovinsa kulttuuri heijasti sekä perinteisiä ottomaanisävyjä että länsimaista vaikutusta, jota hallitsija pyrki edistämään vierailuillaan ja rakennushankkeillaan.
Yleistettynä Abdülaziz muistetaan modernisaation edistäjänä, mutta myös hallitsijana, jonka laajamittaiset panostukset ja ulkomaiset velat heikensivät valtakunnan taloudellista vakautta ja osaltaan loivat edellytykset poliittisille mullistuksille 1870-luvun loppupuolella.
Osmanien valtakunnan sulttaani Abdülaziz
Hänen valtakautensa
Abdülaziz piti painista, metsästyksestä ja kädenväännöstä. Hän työskenteli eniten ottomaanien laivaston nykyaikaistamiseksi koko sulttaanikautensa ajan. Hän käytti Euroopan maista saamansa luotot tähän tarkoitukseen. Abdülazizin valtakaudella Ottomaanien armeija sai uusinta mallia olevia tykkejä ja kiväärejä, jotka kasvoivat jatkuvasti.
Sulttaani Abdülaziz järjesti usein matkoja sisämaahan ja ulkomaille. Hän oli ensimmäinen Egyptissä vieraillut sulttaani sen jälkeen, kun Yavuz-sulttaani Selim valloitti Egyptin.
Ruhtinaskuntien lisäksi Abdülaziz oli ensimmäinen sulttaani, joka vieraili usein Euroopassa. Ja oli usein yhteydessä muiden maiden johtajiin.
Abülazizin aikana ottomaanit pyrkivät tulemaan toimeen lännen kanssa. Ottomaanien länsimaistamispolitiikka, joka tuli Gülhanen ediktistä, jatkui.
Uusia maakuntia ilmoitetaan koko maassa ja Istanbulin yliopistoa muokataan kopioimalla Ranskan koulutusjärjestelmää. Sirkecin aseman perustaminen aloitti Abdülazizin aikakauden.
Tämä on Abülazizin muutama innovaatio hänen 15-vuotisen valtakautensa aikana.
- Uudet sotilaspuvut valmisteltu.
- Ensimmäistä kertaa käytetyt postimerkit
- Rannikoille rakennetut majakat.
- Ottomaanien pankki avattiin.
- Lukio ja teollisuuskoulut avattiin.
- Metsä-, kaivos- ja lääketiedekoulut avattiin
- Ranska, Itävalta ja Iran Johtajat vierailivat Istanbulissa.
Puolan arabihevosten rakastaja
Vuonna 1864 länsimaistuva ottomaanien sulttaani Abdülaziz toi 90 tammaa ja kaksi oria kreivi Branickin oriista Bialocerkiewistä/Puolasta.
Abdulazizin jälkeläisillä on omat kruununperimysjärjestelyt.
Vain Abdulazizin miespuolisia jälkeläisiä pidetään entisen ottomaanien valtaistuimen edustajina.
- Abdülmecid II, viimeinen ottomaanien kalifi (1922-1924), Osmanin talon 37. keisarikunnan jälkihallitsija (1922-1944), Abdülaziz I:n poika.
- Şehzade Mehmed Cemaleddin, Osmanien talon keisarikunnan jälkeinen päämies (1944-1946), sulttaani Abdülaziz I:n pojanpoika.
- Şehzade Ömer Faruk Osmanoğlu, keisarikunnan jälkeinen Osmanien talon päämies (1946-1969), sulttaani Abdülaziz I:n pojanpoika.
- Şehzade Mehmed Abdülaziz II, keisarikunnan jälkeinen Osmanien talon päämies (1969-1977), sulttaani Abdülaziz I:n pojanpoika.
- Şehzade Süleyman Saadeddin, keisarikunnan jälkeinen Osmanien talon päämies (1977-1985), sulttaani Abdülaziz I:n lapsenlapsenlapsenlapsi.
- Şehzade Orhan Saadeddin, Osmanien suvun keisarillinen päämies vuodesta 1985, sulttaani Abdülaziz I:n lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Abdülaziz?
V: Abdülaziz oli ottomaanien valtakunnan 32. sulttaani ja islamin 111. kalifi.
K: Milloin Abdülaziz hallitsi sulttaanina?
V: Abdülaziz hallitsi 25. kesäkuuta 1861-30. toukokuuta 1876.
K: Kuka oli Abdülazizin isä?
V: Abdülazizin isä oli sulttaani Mahmud II.
Kysymys: Miten Abdülazizista tuli sulttaani?
V: Abdülazizista tuli sulttaani veljensä Abdülmecid I:n kuoleman jälkeen.
Kysymys: Miksi Abdülaziz syrjäytettiin?
V: Abdülaziz syrjäytettiin vuonna 1876, koska hänestä oli tullut epäsuosittu.
Kysymys: Kuinka kauan Abdülaziz hallitsi sulttaanina?
V: Abdülaziz hallitsi sulttaanina 15 vuotta, vuodesta 1861 vuoteen 1876.
K: Mitä Abdülazizille tapahtui hänen syrjäyttämisensä jälkeen?
V: Abdülaziz löydettiin kuolleena kuusi päivää syrjäyttämisen jälkeen.
