Abdülaziz
Abdülaziz (turkki: عبد العزيز) ( helmikuu 1830 - 4. kesäkuuta 1876) oli ottomaanien valtakunnan 32. sulttaani ja islamin 111. kalifi. Hän nousi valtaistuimelle 31-vuotiaana ja hallitsi 25. kesäkuuta 1861-30. toukokuuta 1876. Hän oli sulttaani Mahmud II:n poika ja hänestä tuli sulttaani veljensä Abdülmecid I:n kuoleman jälkeen.
Osmanien valtakunnan sulttaani Abdülaziz
Hänen valtakautensa
Abdülaziz piti painista, metsästyksestä ja kädenväännöstä. Hän työskenteli eniten ottomaanien laivaston nykyaikaistamiseksi koko sulttaanikautensa ajan. Hän käytti Euroopan maista saamansa luotot tähän tarkoitukseen. Abdülazizin valtakaudella Ottomaanien armeija sai uusinta mallia olevia tykkejä ja kiväärejä, jotka kasvoivat jatkuvasti.
Sulttaani Abdülaziz järjesti usein matkoja sisämaahan ja ulkomaille. Hän oli ensimmäinen Egyptissä vieraillut sulttaani sen jälkeen, kun Yavuz-sulttaani Selim valloitti Egyptin.
Ruhtinaskuntien lisäksi Abdülaziz oli ensimmäinen sulttaani, joka vieraili usein Euroopassa. Ja oli usein yhteydessä muiden maiden johtajiin.
Abülazizin aikana ottomaanit pyrkivät tulemaan toimeen lännen kanssa. Ottomaanien länsimaistamispolitiikka, joka tuli Gülhanen ediktistä, jatkui.
Uusia maakuntia ilmoitetaan koko maassa ja Istanbulin yliopistoa muokataan kopioimalla Ranskan koulutusjärjestelmää. Sirkecin aseman perustaminen aloitti Abdülazizin aikakauden.
Tämä on Abülazizin muutama innovaatio hänen 15-vuotisen valtakautensa aikana.
- Uudet sotilaspuvut valmisteltu.
- Ensimmäistä kertaa käytetyt postimerkit
- Rannikoille rakennetut majakat.
- Ottomaanien pankki avattiin.
- Lukio ja teollisuuskoulut avattiin.
- Metsä-, kaivos- ja lääketiedekoulut avattiin
- Ranska, Itävalta ja Iran Johtajat vierailivat Istanbulissa.
Puolan arabihevosten rakastaja
Vuonna 1864 länsimaistuva ottomaanien sulttaani Abdülaziz toi 90 tammaa ja kaksi oria kreivi Branickin oriista Bialocerkiewistä/Puolasta.
Abdulazizin jälkeläisillä on omat kruununperimysjärjestelyt.
Vain Abdulazizin miespuolisia jälkeläisiä pidetään entisen ottomaanien valtaistuimen edustajina.
- Abdülmecid II, viimeinen ottomaanien kalifi (1922-1924), Osmanin talon 37. keisarikunnan jälkihallitsija (1922-1944), Abdülaziz I:n poika.
- Şehzade Mehmed Cemaleddin, Osmanien talon keisarikunnan jälkeinen päämies (1944-1946), sulttaani Abdülaziz I:n pojanpoika.
- Şehzade Ömer Faruk Osmanoğlu, keisarikunnan jälkeinen Osmanien talon päämies (1946-1969), sulttaani Abdülaziz I:n pojanpoika.
- Şehzade Mehmed Abdülaziz II, keisarikunnan jälkeinen Osmanien talon päämies (1969-1977), sulttaani Abdülaziz I:n pojanpoika.
- Şehzade Süleyman Saadeddin, keisarikunnan jälkeinen Osmanien talon päämies (1977-1985), sulttaani Abdülaziz I:n lapsenlapsenlapsenlapsi.
- Şehzade Orhan Saadeddin, Osmanien suvun keisarillinen päämies vuodesta 1985, sulttaani Abdülaziz I:n lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Abdülaziz?
V: Abdülaziz oli ottomaanien valtakunnan 32. sulttaani ja islamin 111. kalifi.
K: Milloin Abdülaziz hallitsi sulttaanina?
V: Abdülaziz hallitsi 25. kesäkuuta 1861-30. toukokuuta 1876.
K: Kuka oli Abdülazizin isä?
V: Abdülazizin isä oli sulttaani Mahmud II.
Kysymys: Miten Abdülazizista tuli sulttaani?
V: Abdülazizista tuli sulttaani veljensä Abdülmecid I:n kuoleman jälkeen.
Kysymys: Miksi Abdülaziz syrjäytettiin?
V: Abdülaziz syrjäytettiin vuonna 1876, koska hänestä oli tullut epäsuosittu.
Kysymys: Kuinka kauan Abdülaziz hallitsi sulttaanina?
V: Abdülaziz hallitsi sulttaanina 15 vuotta, vuodesta 1861 vuoteen 1876.
K: Mitä Abdülazizille tapahtui hänen syrjäyttämisensä jälkeen?
V: Abdülaziz löydettiin kuolleena kuusi päivää syrjäyttämisen jälkeen.
