Löytöretket
Löytökausi tai tutkimusmatkailun aikakausi oli 1400-luvun alkupuolelta 1600-luvun alkuun jatkunut ajanjakso, jonka aikana eurooppalaiset laivat matkustivat ympäri maailmaa etsien uusia kauppareittejä ja kumppaneita.
He etsivät kauppatavaroita, kuten kultaa, hopeaa ja mausteita. Samalla eurooppalaiset tapasivat ihmisiä ja kartoittivat maita, jotka olivat heille aiemmin tuntemattomia. Aikakauden tunnetuimpia tutkimusmatkailijoita olivat Kristoffer Kolumbus, Vasco da Gama, Pedro Álvares Cabral, John Cabot, Yermak, Juan Ponce de León, Juan Sebastian Elcano, Bartholomeu Dias, Ferdinand Magellan, Willem Barentsz, Abel Tasman, Jean Alfonse, Jacques Cartier, Samuel de Champlain, Willem Blaeu ja kapteeni James Cook.
Tämä etelään suuntautunut kartta, jonka arabialainen maantieteilijä al-Idrisi laati vuonna 1154, oli yksi tarkimmista maailmankartoista ennen Euroopan tutkimusmatkailua.
Portugalin valtakunta
Henrik Merenkävijä aloitti maksamalla portugalilaisille merimiehille Afrikan länsirannikon tutkimisesta. Vuonna 1419 Joao Goncalves Zarco löysi Madeiran saaret. Myöhemmin 1400-luvulla Vasco da Gama saavutti Afrikan lounaiskärjen ja perusti Kapkaupungin, portugalilaisen siirtomaan. Tämä avasi tien Intian valtamerelle. Seuraavien kahden vuosisadan aikana portugalilaiset loivat suuren kauppavaltakunnan Afrikan, Arabian niemimaan ja Intian rannikoille. Portugalin valtakunta heikkeni lopulta sen jälkeen, kun Alankomaiden Itä-Intian yhtiö nousi Intian valtameren kaupan suurvallaksi.
Espanjan valtakunta
Kiirehtiessään kilpailemaan Portugalin kanssa siirtomaaimperiumista Espanja lähetti Kristoffer Kolumbuksen vastakkaiselle reitille kuin portugalilaiset. Sen sijaan, että Kolumbus olisi mennyt etelään Afrikan länsirannikkoa pitkin, hän purjehti Atlantin valtameren yli. Hän uskoi tulleensa Aasiaan. Myöhemmin jotkut espanjalaiset merimiehet saivat selville, että tämä maa oli eri maanosa kuin Aasia. Sitä kutsutaan nykyään Amerikoiksi.
1500-luvulla espanjalaiset valloittajat saivat haltuunsa koko myöhemmän Latinalaisen Amerikan, lukuun ottamatta joitakin Britannian ja Ranskan siirtomaita Koillis-Etelä-Amerikassa ja Brasiliaa, joka kuului Portugalille. Espanjalaiset keskittyivät valloituksiin, toisin kuin portugalilaiset, jotka keskittyivät kaupankäyntiin. He kehittivät lopulta laajan siirtomaaimperiumin, toisin kuin portugalilaiset, jotka hallitsivat muutamia saaria ja rannikkokaupunkeja Intian valtamerellä. Kun Espanja ja Portugali yhdistyivät Espanjan kuningas Filip II:n johdolla, niiden yhteinen valtakunta oli maailman suurin.
Vuonna 1522 Ferdinand Magellanin laivasto palasi Espanjaan. Eloonjääneet olivat ensimmäiset, jotka purjehtivat maailman ympäri.
Britannia, Ranska ja Alankomaat
1700-luvulla poliittiset ja uskonnolliset sodat Britannian, Ranskan ja Alankomaiden kanssa heikensivät Iberian niemimaata. Nämä kolme kansakuntaa nousivat sotien suurimmiksi voittajiksi, ja niistä tuli Espanjan ja Portugalin kaltaisia suurvaltoja. Seuraavien kahden vuosisadan aikana maailmasta tuli näiden kolmen kansakunnan taistelukenttä. Britannia ja Ranska pitivät hallussaan maita Pohjois-Amerikassa, Intiassa ja muissa kaukaisissa paikoissa. Hollantilaiset asuttivat pienempiä osia Amerikasta, ottivat haltuunsa Portugalin entiset kauppakeskukset Intian valtameren ympärillä ja valloittivat Indonesian. Näillä kolmella uudella suurvallalla oli myös vaikutusvaltaa ympäri maailmaa.
Lopulta tuloksena oli sarja sotia, joita käytiin sekä Euroopassa että merentakaisissa maissa ja joista Britannia selviytyi voittajana. Britit valtasivat entisen Ranskan Kanadan ja Intian 1700-luvulla. He kaappasivat vallan Intian valtamerellä ja kukistivat Alankomaiden laivaston. Vuoteen 1763 mennessä brittiläisestä imperiumista oli tullut Espanjan jälkeen toinen maailmanvaltakunta. Vuonna 1776 kolmetoista Britannian Amerikan siirtokuntaa julistautui kuitenkin itsenäiseksi. Ranskan, Alankomaiden ja Espanjan avulla ne kukistivat Britannian Amerikanvallankumouksessa.
Eteläisen Tyynenmeren tutkimus
Vuonna 1778 brittiläinen kapteeni James Cook purjehti eteläisen Tyynen valtameren halki etsien eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevaa salaperäistä maanosaa. Hän laskeutui kahdelle suurelle saarelle. Sitten hän purjehti länteen ja löysi suuremman palan maata. Ensimmäinen oli nykyinen Uusi-Seelanti, toinen Australia. Kapteeni Cook vaati näitä maita Britannialle. Sen jälkeen hän tutki Tyynenmeren maailmaa vielä vuoden ajan ja kuoli taistelussa havaijilaisten kanssa.
Löytökauden vaikutukset
Monet Afrikasta tuodut orjat tuotiin Amerikkaan, jonka Kristoffer Kolumbus väitti itse löytäneensä. Yhteenvetona voidaan todeta, että portugalilaiset heikkenivät hollantilaisten noustua Intian valtameren kauppareitille. Espanja sai lähes koko Latinalaisen Amerikan ja valtavan määrän hopeaa.
Kun Kristoffer Kolumbus yritti löytää uuden kauppareitin Aasiaan, hän luuli voivansa matkustaa maailman ympäri. Sen sijaan hän oli löytänyt uuden maailman. Viikingit olivat vierailleet lyhyesti Viinanmaalla noin vuonna 1000 jKr.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on löytökausi?
V: Löytökausi on 1400-luvun alusta 1600-luvun alkuun ulottuva ajanjakso, jonka aikana eurooppalaiset laivat matkustivat ympäri maailmaa etsien uusia kauppareittejä ja kumppaneita.
Q: Mitä eurooppalaiset etsivät löytökauden aikana?
V: Eurooppalaiset etsivät löytöretkien aikakaudella kauppatavaroita, kuten kultaa, hopeaa ja mausteita.
K: Mikä oli löytökauden tulos?
V: Eurooppalaiset tapasivat ihmisiä ja kartoittivat heille aiemmin tuntemattomia maita löytöretkien aikakaudella.
K: Keitä olivat jotkut löytökauden kuuluisat tutkimusmatkailijat?
V: Kristoffer Kolumbus, Vasco da Gama, Pedro Álvares Cabral, John Cabot, Yermak, Juan Ponce de León, Juan Sebastian Elcano, Bartholomeu Dias, Ferdinand Magellan, Willem Barentsz, Abel Tasman, Jean Alfonse, Jacques Cartier, Samuel de Champlain, Willem Blaeu ja merikapteeni James Cook olivat löytöretkeilykauden tunnetuimpia tutkimusmatkailijoita.
Kysymys: Mitä eurooppalaiset toivoivat saavuttavansa matkoillaan löytöretkien aikakaudella?
V: Eurooppalaiset toivoivat löytävänsä uusia kauppareittejä ja yhteistyökumppaneita löytöretkien aikakaudella.
K: Mitä kauppatavaroita eurooppalaiset etsivät löytökauden aikana?
V: Eurooppalaiset etsivät löytöretkien aikana kauppatavaroita, kuten kultaa, hopeaa ja mausteita.
K: Mitä eurooppalaiset löysivät löytökauden aikana?
V: Eurooppalaiset löysivät löytöretkien aikakaudella uusia maita ja ihmisiä, jotka olivat heille aiemmin tuntemattomia.
