George A. Miller: kognitiivisen psykologian pioneeri ja 'maaginen 7'
George A. Miller — kognitiivisen psykologian uranuurtaja. Tutki muistia, kieltä ja esitteli kuuluisan "maaginen 7" -teorian lyhytkestoisen muistin rajoista.
George Armitrage Miller (3. helmikuuta 1920 – 22. heinäkuuta 2012) oli yksi 1900-luvun tärkeimmistä kognitiivisen psykologian pioneereista. Hän tutki ihmisajattelua, kieltä ja muistia, ja vaikutti ratkaisevasti siihen, että mielentoimintoja alettiin tutkia systemaattisesti laboratorio-oloissa.
Millerin tunnetuin havainto liittyy ihmisen lyhytkestoiseen muistiin. Hän osoitti, että kun ihmisiltä pyydetään palauttamaan lyhyt luettelo sanoja, numeroita tai muita yksiköitä, tyypillinen muistin kapasiteetti on noin seitsemän yksikköä — tarkemmin sanottuna "seitsemän, plus tai miinus kaksi". Tämä havainto esitettiin vaikutusvaltaisessa artikkelissa The magical number seven, plus or minus two (1956) (maaginen luku seitsemän, plus tai miinus kaksi). Millerin työ korosti, että lyhytkestoisen muistin rajoitus mitataan usein yksiköissä, mutta nämä yksiköt voivat olla "palasia" eli niin kutsuttuja chunkkeja, joiden koko ja sisältö vaikuttavat siihen, kuinka paljon tietoa ihminen pystyy kerralla käsittelemään.
Keskeiset käsitteet ja vaikutus
- Magical number 7 (7 ± 2): kuvaa tyypillistä kapasiteettia lyhytkestoisessa muistissa, mutta ei tarkoita, että ihmisen ajattelu olisi jäykkä — kapasiteetin raja riippuu tiedon järjestelystä ja merkityksellisyydestä.
- Chunking: muistisääntö, jossa pienet yksiköt yhdistetään suuremmiksi ja mielekkäämmiksi kokonaisuuksiksi (esim. puhelinnumeron jakaminen osiin). Chunking voi moninkertaistaa käytännössä hallittavan tiedon määrän.
- Informaatio- ja kognitiivinen lähestymistapa: Millerin työ hyödynsi käsitteitä, jotka liittivät psykologian informaatioteoriaan ja käsittelymallien tutkimukseen. Tämä auttoi siirtämään psykologian painopistettä behaviorismista kohti mielen sisäisten prosessien tutkimusta.
Miller aloitti urallaan behaviorismin vaikutuspiirissä, mutta siirtyi nopeasti kognitiiviseen suuntaan kun tutkimusmetodit ja teoriat muuttuivat 1950–60-luvuilla. Hän oli keskeinen hahmo niin kutsutussa kognitiivisessa vallankumouksessa, joka toi takaisin kiinnostuksen havaittavan käyttäytymisen taustalla oleviin sisäisiin prosesseihin. Vuonna 1991 Millerille myönnettiin arvostettu National Medal of Science, ja hänen työnsä vaikutti laajasti esimerkiksi ihmismielen tutkimukseen, psykolingvistiikkaan, oppimisen suunnitteluun ja käyttöliittymien kehitykseen.
Käytännön merkitys
- Opetus ja muistitaktiikat: chunkkaamisen hyödyntäminen auttaa oppilaita jäsentämään ja muistamaan tietoa tehokkaammin.
- Käyttöliittymät ja informaation esitys: tieto siitä, että ihmisellä on rajallinen määrä samanaikaisesti käsiteltävää informaatiota, on ohjannut esimerkiksi puhelinnumeroiden esityksen, lomakekenttien suunnittelun ja yleisen informaation jakamisen käyttöliittymissä.
- Tutkimusperinne: Millerin kokeelliset metodit ja teoreettiset näkökulmat ovat edelleen perusteita työmuisti- ja kognitiotutkimukselle.
Millerin perintö näkyy nykypsykologiassa siten, että mielen sisäisiä prosesseja tutkitaan yhä tarkemmin ja monipuolisemmin — niin kokeellisin menetelmin, neurotieteellisin lähestymistavoin kuin soveltavien alojen (esim. koulutus ja teknologia) näkökulmista. Hänen työnsä muistuttaa siitä, että ihmismielen rajoitukset ovat samalla myös avain ymmärtämään, miten tietoa kannattaa järjestää ja esittää, jotta se on helposti käsiteltävää ja ymmärrettävää.
Varhainen elämä
Miller syntyi Charlestonissa, Länsi-Virginiassa. Vuonna 1940 hän suoritti kandidaatin tutkinnon Alabaman yliopistossa, jossa hän opiskeli englantia ja puhetta. Vuonna 1946 Miller väitteli psykologian tohtoriksi Harvardin yliopistosta. Elämänsä aikana hän opetti professorina Princetonin, Harvardin ja Rockefellerin yliopistoissa. Hän kuoli Plainsborossa, New Jerseyssä 92-vuotiaana.
Chunking
Ensimmäinen Millerin esittelemä käsite tunnetaan nimellä chunking. Chunking on tapa, joka on kehitetty auttamaan ihmisiä muistamaan tietyn määrän sanoja tai numeroita. Sen tiedetään auttavan sekä lyhyen että pitkän aikavälin muistissa. Kun hän pyysi koehenkilöitä suorittamaan muistitehtäviä erilaisissa kokeissa, hän huomasi, että useimmat koehenkilöt muistivat noin seitsemän yksikköä luettelosta riippumatta luettelon aiheesta. Miller sanoi, että lyhytkestoiseen muistiin mahtuu vain 5-9 tietoyksikköä (plus tai miinus kaksi), ja se on myös keino lisätä lyhytkestoisen muistin kapasiteettia. Kappale voi tarkoittaa numeroita, sanoja, kasvoja tai mitä tahansa merkityksellistä yksikköä. Kappaleiden muodostaminen tarkoittaa sitä, että henkilö ryhmittelee useita sanoja yhteen auttaakseen muistitehtävissä. Tämä tekniikka voi auttaa ihmisiä muistamaan tiettyjä sanaryhmiä. Muistaminen on paljon helpompaa, kun käytetään pilkkomistekniikkaa. Esimerkkinä pilkkomisesta voidaan mainita, että yritetään muistaa pitkä numerosarja. Esimerkiksi 2 4 5 6 1 4 2 7 0 voitaisiin muistaa pilkkomalla nämä numerot pienempiin merkityksellisiin yksiköihin, kuten 245 614 270.
Maaginen numero seitsemän
"The magical number seven, plus or miinus two: some limits on our capacity for processing information" (Maaginen luku seitsemän, plus tai miinus kaksi: tiedonkäsittelykykymme rajoitukset) oli alun perin The Psychology Review -lehdessä julkaistu artikkeli. Tämä artikkeli on edelleen Millerin tunnetuin ja siteeratuin työ psykologian historiassa. Siinä hahmotellaan, kuinka monta esinettä, numeroa tai objektia ihmisen keskiverto muisti pystyy tallentamaan. Miller toteaa kirjoituksessaan: "Tämä määrä pukeutuu eri tavoin, joskus hieman tavallista suuremmaksi ja joskus tavallista pienemmäksi, mutta se ei koskaan muutu niin paljon, että se olisi tunnistamaton" (Miller 1956). Hän teki sarjan muistitehtäviä, jotka saivat hänet uskomaan, että luku oli 7. Kirjoituksessa syvennytään toteamaan, kuinka muistijälki on monimutkainen lähde ja kuinka siihen voi mahtua paljon tietoa.
Wordnet
Miller alkoi työskennellä Wordnetin parissa 1980-luvun puolivälissä. Se on laaja tietokanta englanninkielisistä substantiiveista, verbeistä, adjektiiveista ja adverbeistä, jotka on ryhmitelty kognitiivisten synonyymien sarjoiksi, jotka edustavat tiettyä käsitettä tai ajatusta. Se muistuttaa tesaurusta, koska se ryhmittelee sanoja yhteen niiden merkitysten perusteella. Miller halusi käyttää Wordnetiä välineenä testata psykolingvistisiä teorioita siitä, miten ihmiset käyttävät ja ymmärtävät sanoja.
Julkaisut
- Miller G.A. 1956. Maaginen luku seitsemän, plus tai miinus kaksi: Joitakin rajoja tiedonkäsittelykyvyllemme. Psychological Review 63 (2): 81-97.
- Miller G.A; Galanter E. & Pribram K.H. 1960. Suunnitelmat ja käyttäytymisen rakenne. Adams Bannister Cox.
Toimielimet
- Princetonin yliopisto
- Harvardin yliopisto
Palkinnot
- American Psychological Associationin myöntämä Distinguished Scientific Contribution -palkinto, 1963.
- American Speech and Hearing Associationin myöntämä ansioitunut palvelupalkinto, 1976.
- New Yorkin tiedeakatemian käyttäytymistieteiden palkinto, 1982.
- American Psychological Foundationin kultamitali, 1990.
- Valkoisen talon myöntämä kansallinen tiedemitali, 1991
- Franklin-instituutin Louis E. Levy -mitali, 1991.
- Fyssen-säätiön kansainvälinen palkinto, 1992
- John P. McGovern -palkinto American Association for the Advancement of Science -järjestöltä, 2000.
- American Psychological Associationin myöntämä palkinto "Outstanding Lifetime Contribution to Psychology", 2003.
- Euroopan kielten tutkimusyhdistyksen Antonio Zampolli -palkinto, 2006.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka on George A. Miller?
V: George A. Miller oli yksi 1900-luvun kognitiivisen psykologian perustajista, joka tutki ajattelua, kieltä ja muistia.
K: Mitä Miller sai selville ihmisen muistista?
V: Miller havaitsi, että jos ihmisiä pyydetään muistamaan luettelo sanoista tai numeroista, useimmat ihmiset pystyvät muistamaan vain viidestä yhdeksään sanaa tai numeroa.
K: Mitä Millerin artikkeli "The magical number seven, plus or miinus two" selitti?
V: Millerin artikkelissa selitettiin ihmisen lyhytkestoisen muistin rajoituksia ja todettiin, että ihmiset voivat muistaa vain viidestä yhdeksään sanaa tai numeroa.
K: Mitä Miller tutki tutkimuksissaan?
V: Miller tutki tutkimuksissaan ajattelun, kielen ja muistin alueita.
K: Mitä George A. Miller sai vuonna 1991?
V: Vuonna 1991 George A. Millerille myönnettiin National Medal of Science.
K: Millä alalla Miller siirtyi behaviorismista psykologiaan?
V: Miller siirtyi behaviorismista kognitiiviseen psykologiaan.
K: Miten Miller mullisti psykologian maailman?
V: Miller mullisti psykologian maailman osoittamalla, että ihmismielen osa-alueita voidaan tarkkailla ja testata laboratorioympäristössä.
Etsiä