Gippsland Lakes
Gippsland-järvet ovat järvien, soiden ja laguunien verkosto itäisessä Gippslandissa, Victoriassa, Australiassa. Niiden pinta-ala on noin 354 neliökilometriä (137 sq mi). Järvistä suurimmat ovat Wellington-, King- ja Victoriajärvi. Järviin tulee vettä Avon-, Thomson-, Latrobe-, Mitchell-, Nicholson- ja Tambo-joista.
Lake King Metungin Shaving Pointista
Historia
Gippslandin järvet muodostuivat kahdesta päätoimesta. Ensimmäinen oli jokien lietteen aiheuttama jokien deltojen muodostuminen. Mitchell-joki loi liettymäisiä deltoja, jotka laskevat King-järveen useiden kilometrien matkalla. Toinen tekijä oli meri Bass Straitissa, joka loi Ninety Mile Beachin, joka esti jokien pääsyn mereen.
Kun joet oli tukittu, järvien vedenpinta nousi vähitellen. Lopulta vesi murtautuisi patorannan läpi ja vedenpinta laskisi merenpinnan tasolle. Lopulta ranta sulkisi järvet, ja kierre alkaisi uudelleen. Joskus kesti monta vuotta ennen kuin uusi merelle johtava kanava muodostui, eikä se aina ollut samassa paikassa kuin edellinen.
Vuonna 1889 rakennettiin muuri, jolla järvien ja valtameren välisen luonnollisen kanavan sijainti Lakes Entrance -saarekkeessa vahvistettiin. Tämä vakautti vedenpinnan tasoa, loi sataman kalastusaluksille ja avasi järvet laivaliikenteelle. Tätä suuaukkoa on ruopattava säännöllisesti, tai sama prosessi, joka loi Gippsland Lakesin, tekisi suuaukosta liian matalan alusten kulkua varten.
Vuonna 2011 Gippslandin järvissä esiintyi tulvien vuoksi bioluminesenssiä.
Ympäristö
Järvillä elää lukuisia villieläinlajeja. Alueella on kaksi suojelualuetta: The Lakes National Park ja Gippsland Lakes Coastal Park. Gippsland Lakesin kosteikot on suojeltu kosteikkoja koskevalla kansainvälisellä Ramsarin yleissopimuksella. Alueella on myös noin 400 kotoperäistä kasvilajia ja 300 kotoperäistä eläinlajia. Kolme kasvia, joista kaksi on orkidealajeja, on luetteloitu uhanalaisiksi.
Burrunan-delfiinit
Järvissä elää noin 50 pullonokkadelfiiniä, burrunan-delfiiniä (Tursiops australis).
Linnut
Kosteikot tarjoavat elinympäristön noin 20 000 vesilinnulle. Mukana on lintuja Siperiasta ja Alaskasta. BirdLife International on määritellyt järvet tärkeäksi lintualueeksi (Important Bird Area, IBA), koska niillä elää säännöllisesti yli 1 % mustajoutsenen, ruskosuohaukan ja myskisorsan maailmanlaajuisista populaatioista sekä paljon keijutiaisia.
Panorama
Gippslandin järvet
Maantiede
Gippslandin järvet ovat suuruusjärjestyksessä:
- Wellington-järvi
- Victoriajärvi
- Lake King
- Lake Reeve
- Tyers-järvi
- Lake Coleman
Wellington-järvi
Wellington-järven pinta-ala on 148,19 neliökilometriä. Se on yhteydessä Victoriajärveen McLennan-salmen kautta.
Victoriajärvi
Victoriajärven pinta-ala on 78,14 neliökilometriä.
Lake King
King-järven pinta-ala on 96,84 neliökilometriä.
Lake Reeve
Reeve-järvi on pitkä järvi, jossa on paljon suolaista suota.
Tyers-järvi
Tyers-järvi ei ole yhteydessä muihin Gippsland-järviin, ja se on oma suuaukkonsa Bass Straitiin.
Lake Coleman
Coleman-järven itäranta on osa Coleman-järven luonnonsuojelualuetta. Myös länsirannalla on pieni suojelualue nimeltään Lake Coleman West Wildlife Reserve. Suojelualueen pinta-ala on noin 1500 hehtaaria. Puolustusministeriö käyttää suurinta osaa Coleman-järvestä koulutustarkoituksiin.
